-

(Pääsiäis)munat

Muna on ollut mysteerien, taikojen, lääkkeiden ja ennustusten symboli. Munalla on uskottu olevan erityisiä voimia. Roomalaiset, kiinalaiset, egyptiläiset ja persialaiset kunnioittivat munaa maailmankaikkeuden symbolina. Jossain munalla on karkoitettu pahaa kaivamalla se rakennuksen alle. Ranskalaiset morsiamet astuivat munan yli tullessaan uuteen kotiinsa.

Ympäri maailmaa muna on ollut osa erilaisia luomiskertomuksia. Kalevalassa maailma syntyy sotkanmunasta, joka veteen osuessaan hajoaa ja muodostaa taivaan ja maan, auringon, kuun ja tähdet ja pilvet.

Erityisesti muna on liitetty pääsiäiseen ja muihin kevätjuhliin. Pääsiäismunien perinne on lähtöisin indoeurooppalaisista hedelmällisyysriiteistä: elämän syntyminen 'kuolleesta' aineesta herätti ihmetystä muinaisten ihmisten parissa. Munasta tuli syntymän ja kevään symboli. Muinaiset persialaiset antoivat toisilleen lahjaksi munia uutena vuotenaan, kevätpäivän seisauksen aikaan. Pakana-ajalla muna edusti maan uudelleensyntymistä. Munaa kunnioitettiin useissa pakanauskontojen kevätrituaaleissa; keväisin maa kuoriutui kovan talven alta ja alkoi synnyttää elämää. Juudeassa kananmunien lahjoittaminen elämän ja hedelmällisyyden symbolina oli yleinen tapa jo ennen Kristuksen syntymää. Saksasta varhaisimmat maalatut munat on löydetty haudasta, joka ajoittuu noin vuoteen 1500 eaa. Muinaisgermaanit uhrasivat kevään jumalatar Osteralle villilintujen munia, jotta saisivat kerättyä hyvän sadon. Suomessakin linnunmunien keräys ja syönti ajoittuivat pääsiäiseen, jolloin kevään ensimmäiset linnut pesivät. Muna on pääsiäisjuhlien tunnus lähes kaikkialla maailmassa ja niitä on maalattu jo muinaisista ajoista.

Sanotaan, että kristityille munalla alkoi olla uskonnollista symboliikkaa, kun se alettiin liittää kiveen, joka oli Jeesuksen haudan edessä. Varhaisten aikojen uskovaiset maalasivat munat kirkkailla väreillä, siunauttivat ne, söivät ja antoivat niitä pääsiäislahjoiksi. Pääsiäismunien perinne kehittyi kristillisessä Aasiassa ja pohjoisessa Euroopassa pian sen jälkeen, kun kristinusko oli tullut valtauskonnoksi. Paavi Gregorius I Suuri (590-604) kielsi munat paaston aikaan, joten niistä tuli erityisen arvokkaita juuri pääsiäisen aikaan. Ne maalattiin kauniilla väreillä, erityisesti punaiseksi.
Eteläisen Euroopan maissa ja Etelä-Amerikassa pääsiäismunien perinne ei koskaan ole ollut suosittua. Myös keskiaikaisessa Englannissa tunnettiin pääsiäismunien koristelu ja väritys. Pääsiäismunia annettiin mm. palvelijoille. Englannin kuninkaan Edvard I:n talouskirjoista vuodelta 1290 (?) löytyy merkintä 450 munan kultaamisesta ja koristelusta lahjoiksi linnansa asukkaille. Maalattujen munien perässä kauppoihin on tullut värikkäin kuorin koristeltuja suklaamunia.

Saksassa oli varsin yleinen tapa antaa munia erityisesti lapsille muiden lahjojen ohella. Munia kutsuttiin nimellä 'Dingeier' ('velkamunat'), lapset vaativat niitä lahjaksi ja siltä pohjalta myös esim. Ranskassa, Itävallassa ja Englannissa syntyi munien pyytämiseen liittyviä riimejä ja loruja. Suomessa munan pyytämisperinteeseen liittyy virpominen. Saksassa ja muissa Keski-Euroopan maissa pääsiäisruokiin käytettäviä munia ei rikota, vaan niihin tehdään reikä molempiin päihin ja sisällys puhalletaan maljaan. Tyhjiä munankuoria maalataan koristeeksi tai ne käytetään pääsiäisleikeissä. Saksassa tyhjillä munankuorilla koristellaan usein 'pääsiäispuu' (pensas) joukukuusen tapaan.


Itävallassa munien ympärille kiedotaan esimerkiksi kasvin lehtiä ja kun munat keitetään väriliemessä, niihin jää kasvien kuvioimat valkoiset kohdat.

Joissain osin slaavilaista kulttuuria munat kuvioidaan kulta ja hopeakoristein.

Venäjällä munien lahjaksi antaminen ei liittynyt vain pääsiäiseen. Sanotaan mm. että aristokraattinaiset viilensivät käsiään pitämällä niissä jadesta tai marmorista valmistettuja munia. Kultaseppä Peter Karl Faberge vei munien valmistamisen aivan uudelle tasolle: hän valmisti kultaa ja jalokiviä käyttäen munista arvokkaita pieniä taideteoksia. Vuonna 1883 Venäjän tsaari Aleksanteri tilasi Fabergelta lahjaksi erityisen pääsiäislahjan vaimolleen tsaaritar Marielle. Ensimmäinen Faberge-muna oli muna, jonka sisällä oli toinen muna. Erikoinen muna ilahdutti tsaaritarta niin paljon, että tsaari tilasi Fabergelta lisää munia joka pääsiäiseksi. Myöhemmin Aleksanterin poika Nikolai II jatkoi perinnettä. Munia kertyi yhteensä 57.

Puolalaiset ja ukrainalaiset maalaavat munat yksiväriseksi tai koristelevat ne yksinkertaisesti (krasanki - ukr. krashanky). Monimuotkaisemmin ja taidokkaammin maalattuja ja koristeltuja munia kutsutaan nimellä 'pysanki'. Vaikka tietyt symbolit ovat yleisiä (esim. aurinko - hyvä onni; kana - toiveiden täyttyminen; peura - hyvä terveys; kukat - rakkaus ja hellyys...) ja toistuvat usein jokaisen munan kuviointi on ainutlaatuista. Yleisten symbolien lisäksi käytetään erilaisia koristekuvioita ja esim. lankoja. Pääsiäisenä pappi siunaa pysanki-munat, jonka jälkeen niitä jaetaan ystäville ja sukulaisille.

Puolassa runsaasti koristellut munat vietiin keväällä pelloille, jotta elämä palaisi kuolleeseen maahan. Munia haudattiin myös hedelmäpuiden alle, jottaa ne kantaisivat hedelmää. Koristeltuja munia pidettiin kotona aina hyvän terveyden turvaamiseksi. Jos koristeltu muna rikkoutui, se haudattiin puutarhaan tai annettiin veden hengille heittämällä se jokeen tai virtaan. Keitetyt munat koristeltiin yhdellä värillä (yleensä punaisella) ja niitä kutsuttiin nimellä krashanka. Nimellä krapanka kutsuttiin keitettyjä munia, jotka oli koristeltu monivärisin pistein. Drapanka puolestaan tarkoittaa yksivärisiä munia, joihin koristekuvio on raaputettu neulalla. Lystowka -munat käärittiin lehtiin ja upotettiin sipulinkuorivereen. Kaikkein yleisimpiä munia kutsuttiin nimellä pisanki. Raa'at munat maalattiin mehiläisvahan avustuksella (kuten batiikki). Perinteisesti munien maalaaminen oli naisten ja tyttöjen tehtävä. Munien maalauksessa oli oma värikoodistonsa. Keltainen edusti puhtautta, valoa, viisautta, nuoruutta, onnellisuutta, sadonkorjuuta, rakkautta; oranssi rohkeutta, voimaa, liekkejä; vihreä uudistumista, vapautta, terveyttä, toivoa, hedelmällisyyttä; punainen nuoruutta, hengellisyyttä, elämäniloa: musta ikuisuutta, kohtua, hautaa, pelkoa, välinpitämättömyyttä; ruskea äiti maata; sininen hyvää terveyttä; valkoinen puhtautta, syntymää, neitsyyttä; violetti uskoa, luottamusta ja kärsivällisyyttä.

Vanhoissa puolalaisissa tarinoissa sekoitettiin kansantarinat ja kristilliset uskomukset ja niiden kautta muna liitettiin kiinteästi pääsiäisen viettoon. Yhdessä niistä kerrotaan Neitsyt Mariasta, joka antoi munia sotilaille. Maria anoi heitä itkien luopumaan julmuuksista. Marian kyyneleet putosivat munille ja muodostivat niiden kuorille kirkkaita väripisteitä. Toinen puolalainen tarina kertoo Maria Magdaleenasta, joka on menossa hautakammioon voitelemaan Jeesuksen ruumista. Hän kantoi korissa munia ateriakseen. Kun hän saapui hautakammioon ja kuori munat, niiden kuoret alkoivat muuttua kaikiksi sateenkaaren väreiksi.

Entisen Tsekkoslovakian ja Unkarin alueella nuoret tytöt koristelivat munia antaakseen ne sitten ihailemalleen pojalle kiintymyksen merkkinä.

Joidenkin katolisten uskomusten mukaan munien maalaaminen alkoi, kun Neitsyt Maria maalasi munia vihreäksi, punaiseksi ja keltaiseksi ilahduttaakseen Jeesus-vauvaa. Armeniassa tyhjät munankuoret koristellaan Kristuksen ja Neitsyt Marian kuvilla ja muilla kristillisillä aiheilla ja annetaan lapsille pääsiäislahjaksi.

Munien maalausta väitetään myös ortodoksisesta perinteestä lähteneeksi. Ortodoksisessa kultuurissa munien koristelulla on pitkä perinne; idässä munat ovat saaneet ylleen kultaa, hopeaa ja jalokiviä ja ne ovat olleet yksi kultaseppätaidon mestarinäyte. Alkujaan värjätyt munat olivat kuitenkin yksi kansantaiteen muoto.

Myös juutalaisessa kulttuurissa on tunnettu munien maalaaminen. Jemenissä munia on maalattu, annettu lahjaksi ja syöty pääsiäisen juhlana. Koska Jemen oli eristyksissä vuosisatoja ja tapa voidaan jäljittää hyvin kauaksi historiaan, väitetään, että tapa oli alunperin juutalainen. Munien maalaaminen on ollut aiemmin yleinen tapa eurooppalaisten juutalaisten keskuudessa, mutta tapa loppui, kun muut uskonnot alkoivat omaksua sen. Juutalaisten 'kosher' -tavat pilaantuvat, kun niistä tulee osa 'pakanauskontoja'; niin on käynyt esim. alttareille.

Suomessa kananhoito yleistyi 1500-luvulla, mutta kananmunat olivat ja pysyivät kauan vain ylhäisön herkkuna. Niinpä myös kananmunien värjäämistä pääsiäisen aikaan voidaan pitää verrattain uutena ilmiönä. Suomeen pääsiäismunaperinne tuli nimenomaan Venäjältä ortodoksisen kirkon vaikutuksesta ja kauppayhteyksien myötä.

musta
Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa musta symboloi muistamista.

valkoinen
Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa valkoinen symboloi puhtautta.

vaaleanpunainen
Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa vaaleanpunainen symboloi menestystä.

punainen
Legendan mukaan Maria Magdalena antoi Roomassa käydessään keisari Tiberiukselle pääsiäislahjaksi punaiseksi värjätyn munan. . Romanialaiset kertoivat, että Neitsyt Maria jätti korillisen munia Jeesuksen ristin juurelle - lahjana sotilaille, jotta he eivät satuttaisi Jeesusta enemmän. Sotilaat eivät pyynnöstä välittäneet ja Jeesuksen veri värjäsi munat punaisiksi. Romanialaiset uskovat myös, että jos kristityt lopettavat munien värjäämisen pääsiäisenä, maailmanloppu on käsillä.

Roomalaiskatolisissa maissa munat usein maalataan helakanpunaisiksi. Myös ortodoksisissa maissa munat värjätään yleensä punaiseksi. Joissain päin katolista Eurooppaa lapsille on ollut tapana antaa pääsiäisenä siunattuja, punaisia munia - punainen symboloi Kristuksen verta. Mm. kaledonialaiset, syyrialaiset ja kreikkalaiset kunnioittavat Kristuksen verta antamalla toisilleen punaisia munia.

Joidenkin Saksan kielialueiden kansanperinteessä punaisiksi maalattuihin pääsiäismuniin liitettiin hedelmällisyyden magia. Lapset antoivat munia vanhemmilleen ja isovanhemmilleen. Pääsiäisen aattona nuoret tytöt lähettivät munia pojille rakkauden tavoittelemiseksi.

Myös Bulgariassa kirkkaan punaiseksi väritetyt munat rikotaan pääsiäisen yöjumalanpalveluksen jälkeen. Ensimmäinen muna rikotaan kirkon seinään ja se on myöskin ensimmäinen ruoka-aine, joka syödään pitkän paaston jälkeen. Pääsiäispäivällisellä jokainen valitsee munan. Munat rikotaan napauttamalla niitä toisiaan vasten. Uskotaan, että se, jonka muna on viimeiseksi ehjä, saa vuodeksi onnea.

Kun kiinalainen perhe ilmoittaa tulevasta syntymästä, he maalaavat munia punaisella (onnen) värillä - tai punaisia munia annetaan lapsen nimen annon yhteydessä. Myös Kreikassa, Albaniassa ja Armeniassa naapureiden tapana on tuoda tuoreille vanhemmille punaisiksi maalattuja munia.

Ukrainalaisissa munissa punaisen sanotaan liittyvän rakkauteen.

violetti
Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa violetti symboloi valtaa ja voimaa.

sininen
Ukrainalaiset maalasivat muniin usein sinisiä pisteitä symboloimaan neitsyt Marian kyyneleitä. Sinisen sanotaan myös liittyvän terveyteen.

vihreä
Osissa Saksaa ja Itävaltaa kiirastorstaisin käytetään vain vihreitä munia, mutta pääsiäisenä munat ovat monivärisiä.

Puolalaisten tarinoiden mukaan punaiset, keltaiset ja vihreät munat annettiin Jeesukselle leikkikaluiksi.

Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa vihreä symboloi kasvua.

keltainen
Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa keltainen symboloi henkisyyttä.

oranssi
Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa oranssi symboloi viehätysvoimaa.

ruskea
Sanotaan, että ukrainalaisissa munissa ruskea symboloi onnellisuutta.


[Lue pääsiäisestä]