-

värjäys: Genipa americana Jagua, tatuointipuu

[englanti marmalade box, jagua, genipapeiro, genipap · espanja genipa, jagua, caruto · Kolumbian intiaanit chipara, chibara, guanapay · (Brasilia, Kolumbia) genipapo, jenipapo · (Venetsia) carcarutoto, caruto rebalsero, guaricha · (Surinam) tapoeripa · (Guyana) lana · (Bolivia) bi, bicito, totumillo · (Peru) huitoc, vito, vitu, palo colorado · (Meksiko) maluco · (Guatemala) crayo, irayol de montaña, guali · (Costa Rica) guaitil, tapaculo · (El Salvador) irayol, tambor, tiñe-dientes · (Panama) guayatil colorado, jagua blanca · vanhat nimitykset Gardenia genipa]

Kun puun hedelmäliha joutuu kosketuksiin ilman kanssa, se muuttuu ensin vaaleanruskeaksi, sitten sinimustaksi ja lopulta syvän mustaksi. Aineella on mahdollista myös värjätä, kunhan värjäys tehdään siinä vaiheessa, kun mehu on vielä väritöntä. A Dictionary of Arts... -kirjassa mainitaan, että kestävyydeltään väri on indigon tasoa.

Kasvin kuorta on käytetty parkkiaineena.

historia

Tatuointipuu-nimensä puu on saanut siitä, että Etelä-Amerikan intiaanit ovat käyttäneet puun marjahedelmää ihonmaalauksissaan. Ihomaalausta on käytetty sekä koristukseen että hyönteisten karkoittamiseksi. Ihotatuoinnit voivat kestää iholla kolmekin viikkoa.

Kasvin värimehua on käytetty ihomaalin lisäksi myös kosmetiikkaan ja hiusvärinä sekä vaatteiden ja puuesineiden värjäämiseen.

Kaupallista merkitystä sillä jaguapuun hedelmällä ole juurikaan värjäysaineena ollut, mutta siitä on joitakin mainintoja historiassa. Cardenas mainitsi nähneensä fransiskaanimunkin, jonka kaapu oli värjätty hyvin tummaksi violetiksi hedelmän mehulla. Oviedo kertoi intiaanimiesten tavasta pirskottaa joskus hedelmämehua naisten päälle, jolloin ihoon ilmaantui mysteerisiä tummia pisteitä.

---

Guyanassa kypsää hedelmää on käytetty pääasiassa kalastuksessa syöttinä.

Puun hedelmä on syötävä ja puuta käytetään myös useisiin erilaisiin lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Lähteitä / lukemista
Morton, J Genipap. Kirjassa Fruits of warm climates. Julia F. Morton, Miami 1987.
Ure, Andrew A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines; containing A Clear Exposition of Their Principles and Practice. D Appleton & company, New York 1847.