Englanninpunainen

(Yksi synteettisistä punaisista rautaoksideista)

[englanti English red · ruotsi engelskt rött · saksa Englischrot · hollanti englesrood · ranska rouge anglais, rouge d'Angleterre · espanja rojo inglés · italia rosso inglese · puola róz angielski · venäjä anglijskaja krasnaja]

[PR101, E172, CI 77491]

Englanninpunaisella voidaan tarkoittaa myös luonnon punaista okraväriä (PR102), mutta yleisemmin sillä tarkoitetaan keinotekoista väriä. Se on siis yksi marspunaisista eli eri tavoin valmistetuista synteettisistä punaisista rautaoksideista (PR101), Pigmentti sisältää rautaoksidia, kipsiä ja savea. Jauhemainen englanninpunainen on joskus kipsillä jatkettua. Valmistetaan kalsinoimalla rautasulfaattia, keltaista rautaoksidia ja mustaa rautaoksidia.

Englanninpunainen on syvä keltaisen- tai ruskeanpunainen pigmentti, ferrosulfaattia sisältävää ferrioksidia, kalsinoitu synteettinen punainen rautaoksidi (Fe₂O₃), joka sisältää rautaoksidia, kipsiä ja savea. Jauhemainen englanninpunainen on joskus kipsillä jatkettua. Valmistetaan kalsinoimalla rautasulfaattia, keltaista rautaoksidia ja mustaa rautaoksidia.

Englanninpunaisessa on vähemmän savea kuin lähes vastaavassa caput mortuumissa.

Historia

Englanninpunaista on alettu valmistaa noin 1700-luvun puolessavälissä.

Nimiä

Keinotekoisten rautaoksidipunien nimitykset ovat hyvin epätarkkoja. Monet ovat saaneet nimensä sen mukaan, missä niitä on valmistettu, mutta yhtälailla monet ovat alkaneet merkitä vain tiettyä värisävyä.

Englanninpunainen -nimitys on alunperin viitannut yleisesti nimenomaan hollantilaisten valmistamaan punaiseen rautaoksidipigmenttiin: muun muassa Finlay mainitsee, kuinka 1700-luvun hollantilaiset värintekijät ostivat Ranskasta keltaokraa, kalsinoivat sen punaiseksi ja myivät englanninpunaisena. Toisaalta Pip Seymor kertoo kirjassaan, että nimitys on saanut alkunsa Englannin Gloucestershiressä, Clearwellissa sijaitsevista kaivoksista. Aikanaan siellä kaivettiin okraa, jonka sävyt vaihtelivat keltaisesta ja oranssista ruskeaan, punaiseen ja violettiin; nykyään paikka on lähinnä perinnenähtävyys. Seymor kertoo myös erityisen oranssisävyisestä oxford ochre -nimellä tunnetusta englanninpunaisesta, jota saatiin - nimensä mukaisesti - Oxfordshiren Shotover Hilliltä.

Seymorin mukaan Cumbrian länsirannikkolla rautamalmeja mainattiin jo roomalaisten aikoihin, mutta vasta 1800-luvun lopulla kaivostoiminta kehittyi teollisuudeksi. Alueella sijaitseva Florencen kaivos aloitti vahvasti violetinpunaisen hematiitin jalostamisen 1914 ja kymmenen vuotta myöhemmin tuotti 4000 tonnia puhdasta hematiittia viikossa. Nykyäänkin kaivos on toiminnassa, mutta sieltä tuotetaan huomattavasti pienempiä määriä, pääasiassa maalausaineisiin ja kosmetiikkaan. Paikalliset tuntevat Cumbriassa mainatun hematiitin nimellä ruddle ja sitä on käytetty mm. lampaiden merkitsemiseen. (Sama nimi ja lampaiden merkitseminen hematiitilla on mainittu myös muilta paikoilta).

Englanninpunaiseksi on kutsuttu myös luonnon punaista okraa, jota raastamalla saatiin tiilenpunainen väri.

Englanninpunaiseksi on nimitetty myös kuismasta (Hypericum) saatua punaista pihkamaista nestettä, jota on käytetty värjäystarkoituksiin.