Neutral tint

[englanti neutral tint]

Neutral tint on sävynimi, jota käytetään useista neutraalinharmaista värisekoituksista. Se on ollut erityisen suosittu vesivärimaalauksessa: sävyllä on maalattu pohjamaalaus, jota on sitten sävytetty eri värein.

Neutral tint mainitaan useissa 1800-luvun maalausoppaissa, mutta sen historia on hämärän peitossa. Payne's Neutral Tint -niminen valmisvesiväri oli myynnissä englantilaisen Ackermannin vesivärivalikoimissa viimeistään 1820-luvulla (O'Hanlon, 2011; lue lisää sivun lopusta). Carlylen mukaan Neutral tint öljyväri tuli Winsor & Newtonin valikoimiin 1861, Reevesin valikoimiin 1872 ja Rowneyn valikoimiin n. 1885, mutta sävy oli tunnettu jo ennen kuin se päätyi värinvalmistajien myyntiin valmissekoituksena. Todennäköisimmin Neutral tint -sekoitukset on kehitetty 1700-luvun Englannissa.

Painetuista lähteistä varhaisimmat maininnat sävystä löytyvät 1800-luvun alusta. Hargreavesin artikkelissa Observations on Colours The Philosophical Magazine -julkaisussa vuodelta 1814, itse artikkeli on päivätty vuoden 1813 puolella. Siinä hän kertoo, että neutral tint on ollut maisemamaalareiden käyttämä, joskus siniseen ja joskus violettiin vivahtava sävy:

By neutral tint, I do not mean the tint so called by landscape painters, which is inclined to blue and sometimes to purple, and ought rather to be called an aërial tint; but I mean by it, that negative gradation between white and black, which is best given by India ink.

1800-luvun maalausoppaissa mainittuja sekoitusohjeita on kymmeniä erilaisia. Moninaisista ohjeista voi päätellä, että yhtä ja ainoaa reseptiä värin tuottamiselle ei ole koskaan ollut ja jopa yhden valmistajan käyttämät pigmentit ovat vaihdelleet sideaineen mukaan: vesiväreihin saatettiin käyttää eri pigmentteja kuin öljyväreihin.

Hayter (1813) neuvoo aloittamaan vesivärimaalauksen varjostamalla tai muotoilemalla käyttämällä neutral tint -sävyä, joka on sekoitettu indigosta ja intianpunaisesta, ja "joka tuottaa viehättävän, viileän ja vetäytyvän värin".

Barnes (1815) mainitsee yleisimmäksi sekoitukseksi (the most common mixture for this tint) preussinsinisen, intianmusteen ja punaisen lakkavärin, mutta huomauttaa, että paras tulee sekoittamalla indigoa, intianpunaista ja pieni määrä intianmustetta. Hän pitää jälkimmäisten sekoitusta komeana harmaana, jossa kaikki värit "oikein lisättynä" näyttävät lämpimiltä ja hyvin kauniilta. ("Lakka" on suomenkielinen väännös englanninkielisestä termistä lake, jolla tarkoitetaan substraattipigmenttiä eli metallikompleksia, eli metallisuoloon saostettua luonnonväriainetta.)

Dagley (1819) antaa kaksi sekoitusohjetta: sävy voidaan sekoittaa indigosta, punaisesta kirva- tai kasviväriaineesta tai kumigutasta - tai sekoittamalla indigoa ja intianpunaista.

Smith (1826) kertoo sävyn syntyvän indigon, polttamattoman sienamaan ja karmiinin tai jonkun kasvipohjaisen punaisen sekoituksesta. Lisäksi Smith kertoo, että erityisesti maisemamaalaalauksia sekä arkkitehtuurillisia aiheita maalaavat taiteilijat käyttävät pigmenttiä paljon.

Fieldin (1835) mukaan sekoitus sisälsi seepiaa [NBr9], indigoa [NB1] tai "jotain muuta sinisistä" sekä alitsariinipunaista [NR9] tai jotain muuta punaista lakkaväriä. Field myös lisää, että sävy on suunniteltu ainoastaan vesivärimaalausta varten ja "on huomattu siihen tarkoitukseen äärimmäisen käyttökelpoiseksi".

Whichelon (1841) mukaan sävy syntyy sekoittamalla indigoa, venetsianpunaista ja hyvin pienen määrän punaista lakkaväriä.

The Progressive Drawing-book -julkaisussa (1853) annetaan kolme tapaa valmistaa sävy: sekoittamalla indigoa ja intianpunaista; sekoittamalla indigoa, kasvipohjaista punaista ja poltettua sienamaata; tai sekoittamalla indigoa ja intianmustetta.

Vuoden 1896 katalogissaan Winsor & Newtonin "vanhan reseptin mukaan toteutettu" Neutral tint -akvarelli sisälsi indigoa [NB1], kokenillia [NR4] ja hiilimustaa [PBk7] - kun taas öljyväreissä ilmeisesti uusi, ja valmistajan laadukkaaksi ilmoittana sekoitus oli hiilimustaa [PBk7], keltaokraa [PY42] sekä synteettistä ultramariinia [PB29].

Neutral tint on edelleen yleisesti käytetty sävynimi taidemaaleissa sekä pastelleissa ja värikynissä, mutta erityisesti vesiväreissä. Lukuisista vanhoista ohjeista voi päätellä, ettei yhtä tiettyä sekoitusreseptiä ole olemassa, ja ettei sävyn tarkka väri ole aivan varma - ja niin on myös nykyään samalla nimellä myynnissä olevien värisekoitusten laita. Niiden harmaat sävyt vaihtelevat ruskeanharmaasta vihreänharmaaseen tai violetinharmaaseen ja tummuusaste vaihtelee melkein valkoisesta hyvin tummaan.

Salter (1869) (myös Taylor (1887)) kuvaa sekoitussävyn viileän neutraaliksi varjostamisväriksi. Hän myös huomauttaa, ettei sävy ole kovin kestävä, ja altistuessaan valolle harmaalla on taipumus harmaantua (!) - ts. sävykäs hasmaa muuttuu sävyttömäksi. Tämän välttämiseksi hän neuvoo lisäämään sekoitukseen hieman huonolaatuisempaa, harmahtavaa ultramariinia (ultramarine ash).

Muuta

Mielenkiintoisesti Fielding (1844) mainitsee harmaiden alla peräti kaksi Paynen väriä: lievästi violetihtavan Payne's Grey -väriaineen sekä toisen harmaan, Payne's Neutral Tint. Payne's Neutral Tint -valmisvesiväri oli myynnissä Ackermannin vesivärivalikoimissa 1800-luvun alussa (O'Hanlon (2011) arvelee, että ehkä jopa jo 1801, mutta varmasti ennen 1820-lukua). Paynenharmaan keksijäksi tiedetään englantilainen akvarellimaalari William Payne (1760-1830) - voisiko olla niin, että myös vähemmälle huomiolle jäänyt Neutral tint olisi hänen lanseeraamansa sekoitus? Oli miten oli, värisekoitukset tulivat tunnetuksi suurinpiirtein yhtä aikaa, 1700-luvun loppupuolella / 1800-luvun alkupuolella. Tästä ei voi päätellä mitään, koska tuolloin valmismaalien, lähinnä valmiiden akvarellinappien myynti yleistyi, ja niiden myötä yleistyivät muutkin valmisvärien myyntinimet.

Neutral tint on myös se harmaa keskisävy, jonka monet 1800-luvun taideoppaat neuvovat syntyvän kolmen perusvärin, eli keltaisen, sinisen ja punaisen sekoituksesta, tai välivärin ja yhden päävärin, kuten vihreän ja punaisen sekoituksesta. Tällaisen "optisen" harmaan tavoitteena oli nimenomaan täysin sävytön harmaa.