Viininpunainen

[englanti burgundy, bordeaux, wine red; claret · ranska bourgogne · portugali borgonha, bordô · tanska bourgogne, bordeaux · italia borgogna, bordò]

Viininpunainen on sävynimi ja tarkoittaa punaviininväristä: syvää violettiin taittuvaa tummaa punaista sävyä. Viininpunaisiin sävyihin viittaavat sävynimet ovat varmasti erittäin vanhoja alueilla, jossa viiniä on valmistettu jo varhain.

Englanninkielen viininpunaisesta sävystä yleisimmin käytetyt termit Burgundy ja Bordeaux ovat molemmat viinintuotantoalueita Ranskassa. Englannissa sävystä käytetään myös termiä claret, joka on Bordeaux’n alueella Ranskassa (tai vastaavaa muualla) valmistettua kuivaa punaviiniä.

Termejä burgundy ja bordeaux pidetään usein synonyymejä ja niillä voidaan kuvata useita sävyjä kirkkaammasta violetinpunaisesta hyvin tummaan violetinruskeaan. Kuitenkin joillakin alueilla viinin värejä kuvaavien väritermien välilläkin on pieniä eroja; usein burgundinpunaisen sävy kuvataan violettiin vivahtavaksi punaiseksi tai punaisenrusehtavaksi, kun taas bordeauxinpunaisen sävy kuvataan punaisen violetiksi ja burgundia tummememmaksi.

Euroopan Unionin passin kansiväriä kuvataan usein burgundinpunaiseksi.

Viininpunainen, burgundi ja bordeaux ovat sävynimiä, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn pigmenttiin tai pigmenttisekoitukseen. Maaliaineita on kuitenkin nimetty niiden mukaan ja niille on annettu sekoitusohjeita. Kuitenkin julkaisussa English Patents of Inventions, Specifications 1858 on patenttihakemus aineesta, jonka patentin hakija uskoo korvaavan mönjän. Keksintö "perustuu "Burgundin punaiseksi" nimettyyn okran löytämiseen ja hyödyntämiseen". Tekstin mukaan okra sisältää runsaasti silikaa ja alumiinia, ja sitä löytyy runsaasti Ranskasta. Muutamaa vuotta myöhemmin tästä pariisilaisten Bouchardin ja Clavelin patentoimasta keksinnöstä kerrotaan myös julkaisussa Year-Book of Facts (1860), jossa tiedetään myös Burgundy Red -okran tarkempi koostumus: 50 osaa silikaa, 14.50 osaa rautaoksidia, 26.60 osaa alumiinia, 7.60 osaa kalsiumkarbonaattia, 1.30 osaa kalsium sulfaattia- ja fosfaattia sekä magnesiumia. Edelleen muutamaa vuotta myöhemmin lehdessä Journal of the Franklin Institute (1864) laivanpohjien suojamaalausta käsittelevässä artikkelissa kyllä mainitaan Burgundy red Burgundyn alueelta saatavana punaisena okrana, jolla on "erittäin arvokkaita ominaisuuksia, ja sen on kerrottu olevan erinomainen aine ruostetta vastaan." Jos kyseinen okraseos on jäänyt markkinoille, ei se mikään suunnaton hitti ole ollut - ainakaan Burgundy Red -nimellä.

Vuonna 1883 The Hub -lehdessä ammettiin vastaus lukijan tiedusteluun What is the new color, "burgundy?", johon lehti on selvittänyt paitsi nimen alkuperän (samannimisen viinin väri) myös seoksen, josta burgundinpunainen on tehty. Lehden mukaan siihen sekoitetaan mitä tahansa kirkasta (punaista) lakkaväriä tai karmiinia sekä asfalttia, jonka tehtävä on samentaa sävyä. Myös Gardner (1891) kuvaa maalarin ensyklopediassaan Burgundin viinin värisen burgundy lake -väriaineen, jota valmistetaan lisäämällä asfalttia mihin tahansa punaiseen lakkaväriin. ("Lakka" on suomenkielinen väännös englanninkielisestä termistä lake, jolla tarkoitetaan substraattipigmenttiä eli metallikompleksia, eli metallisuoloon saostettua luonnonväriainetta.)

Bordeaux (red) on erittäin yleisesti, Burgundy (red) yleisesti käytetty sävynimi ja Wine red ja Claret vähän harvinaismat sävynimet monentasoisissa taidemaaleissa sekä pastelleissa ja värikynissä. Kaikkia näitä löytyy sekä yhden pigmentin myyntinimenä että kahden tai useamman pigmentin sekoituksena.

Historia / Nimet

Viininpunainen on tullut sävynimenä käyttöön 1900-luvun alkupuolella. Se on ollut yksi vaatteiden värjäykseen tarkoitettujen Cameleonte- ja Corona-kotivärin sävyistä 1900-luvun alkupuolella ja Ripolin-maalien värisävy ainakin 1914. Puuvillatehtaitten myyntikonttorin hinnaston sävyistä se löytyy 1938-1942.

Englanninkielessä sanaa burgundy käytettiin värinimenä tiettävästi vuonna 1881. Samalla vuosikymmenellä Burgundy Red löytyy sävynimenä mm. amerikkalaisista apteekki- ja lääkealan lehdistä. Suomenkieleen burgundinpunainen on tullut 1900-luvulla. Burgundy on ollut erityisen käytetty sävynimi kosmetiikkatuotteiden sävyvalikoimissa.

Suomessa puhekielessä on käytössä burgundinpunainen, mutta Bordeaux ei ole aivan yhtä luontevasti sujahtanut puhekielen osaksi. Bordeaux-punainen sekä viini punainen esiintyvät sävyinä Suomen Väri- ja Vernissa Tehtaan Osakeyhtiön vuoden 1898 hintaluettelossa. 1920- ja 1930-luvuilla Bordeauxpunainen mainittiin (yhteen tai erikseen kirjoitettuna) muotivärinä useissa hinnastoissa ja muotiartikkeleissa. Siitä näkyi myös suomalaistettuja muotoja, kuten Karjala-lehdessä bordeanväri (1927) ja D. Winter & C:o Oy:n hinnastossa (1939) bordo. Puuvillatehtaitten myyntikonttorin hinnastossa Bordeaux-sävyisiä tekstiilejä oli myynnissä ainakin 1939-1942.

Burgundy violet on yksi mangaanivioletista käytetyistä nimityksistä.

Joissakin 1800-luvun maaliohjeissa mainitut burgundy pitch ja burgundy resin ovat olleet käytössä erityisesti Amerikassa. Ne ovat hartsimaisia (valkoisia tai harmaita?) aineita, eikä niillä ole mitään tekemistä väriaineiden kanssa.

Myöskään maaliohjeissa joskus mainitti bordeaux turpentine ei liity värisävyyn mitenkään.