Värjäys: Lycopodium Tähkälieot

[Lycopodiaceae]

[englanti club moss · ruotsi lumrar · gaeli garbhag an t-sleibhe · katalaani lycopodi · albania likopodi]

Sisältää alumiinia - käytettiin aikoinaan puretusaineena, kun valmistettiin keltaisia ja sinisiä värjäysaineita esim. matarasta (Galium), värimorsingosta (Isatis tinctoria) ja väriresedasta (Reseda tinctoria). Liekokasveista saadaan yleensä keltaista, ei tarvitse puretusta. Suvun kasveja on käytetty värjäykseen mm. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Useimmissa vanhoissa teksteissä ei tarkenneta, mistä liekolajista on kysymys: mm. englanninkielisissä teksteissä saatetaan mainita vain club moss, suomenkielisissä lieko tai sitten vain yleensä Lycopodium.

Värjäyskäytössä keltalieko (Diphasiastrum complanatum) ja tunturilieko (Diphasiastrum alpinum) lienevät olleet tärkeämpiä, joten lieoilla värjäämisestä löytyy sivulta Keltalieko (Diphasiastrum complanatum), ellei nimenomaisesti ole määritelty, että kyseessä on jokin muu lieko.

Lycopodium clavatum Katinlieko

Vareksen varpaat
[englanti common club moss, vegetable sulphur, wolf's claw, stag's-horn clubmoss; (Yhdysvallat) ground pine · ruotsi mattlummer, maskmjöl, mattegräs; matte lummer, mattegräs, kalfverefvor, ralfmossa, vispmossa · tanska almindelig ulvefod · norja myk kråkefot · islanti burstajafni · saksa Bärlapp, gewöhnlicher Kolben-Bärlapp, Keulen-Bärlapp, Kolben-Bärlapp, käulenförmiger Bärlapp · hollanti grote wolfsklauw · ranska griffe de loup, herbe aux massues, herbe à la teigne, jalousie, lycopode en massue, lycopode officinal, mousse terrestre, patte de loup, soufre végétal, éguaire, (Kanada) lycopode claviforme · italia erba strega, licopodio clavato · espanja azufre vegetal, licopodio, pie de lobo · portugali licopódio-da-estrela · viro karukold · unkari kapcsos korpafű · kreikka · romania pedicuţă · turkki göbektozu · lätti vālīšu staipeknis · liettua vaistinis pataisas · puola witłak gożdzisty · tsekki plavuň vidlačka, plavúň vidličkovitý · slovakki plavúň obyčajný · sloveeni kijasti lisičjak · bulgaria бухалковиден плаун, клиновиден плаун · ukraina плаун булавовидний · venäjä плаун булавовидный · japani hikage-no-kazura, ヒカゲノカズラ · korea seok song 석송 · kiina dōng běi shí sōng, 东北石松]

Katinlieko alalajeineen on maailmassa laajimmalle levinnyt liekolaji. Sitä esiintyy koko Euroopassa, lähes koko Aasiassa, Keski- ja Etelä-Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa. Lieko sisältää flavonoideja.

Kasvin käytöstä värjäysaineena on löydetty viitteitä mm. Skotlannista, Perthin alueen kaivauksilta, jossa on tutkittu 1100-luvulta peräisin olevaa värjärin työpajaa.

Monien muiden liekojen lailla myös katinlieko sisältää alumiinia ja sitä on käytetty värjäyksessä purettamiseen.

Palmstruchin kasvikirjan (1803) täydennysosassa annetaan ohje sinisen värjäämiseksi liekon avulla: Hyvin puhdistettua villaa tai villatuotteita keitetään pari tuntia puhtaassa vedessä hienoksi jauhetun katinliekon kanssa, jotta sen paino lähes kaksinkertaistuu; sitten kuivataan huuhtelematta ja lopuksi keitetään vedessä, jossa on 1/10 sinipuuta (Haematoxylum campechianum) tuotteisiin nähden; saadaan kaunis sininen väri lyhyessä ajassa. Sama ohje on jaettu alunperin Hushållningsjournal-lehdessä samana vuonna, ja kirjasarjan seuraavassa osassa miltei samanlainen ohje annetaan keltaliekolle (Diphasiastrum complanatum).

Katinlieko on mainittu Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003). Venäläisessä kukkien ja yrttien sanakirjassa (Залесовой & Петровскойm 1900) väitetään, että katinliekon kuivatuilla lehdillä värjätään kankaita vihreiksi.

Lycopodii semen eli kationlieon siemenet on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).

Lycopodium complanatum

Katso Keltalieko (Diphasiastrum complanatum)

Historia

Liekoja on käytetty lääkekasvina mm. silmäsairauksiin ja ihon hoitoon.

---

Kun kourallisen itiöpölyä heitetään ilmaan, sen saa tuleen yhdellä tulitikulla.

Katso myös suomulieot (Diphasiastrum)