-

Värjäys: Populus Poppelit

[Salicaceae]


[englanti poplar · saksa Pappel · ranska peuplier · hollanti populier · ruotsi popplar]

Populus deltoides subsp. monilifera

Populus deltoides var. monilifera, P. monilifera, P. nigra subsp. monilifera; Aigiros sargentii, Populus acladesca, P. besseyana, P. canadensis , P. ciliata, P. deltoides, P. eugenii, P. glandulosa, P. heterophylla, P. lindleyana, P. livida, P. macrophylla, P. marylandica, P. medusae, P. monilifera var. occidentalis, P. neglecta, P. nova, P. sargentii (var. texana), P. texana, P. virginiana
[englanti young cottonwood, dode, great plains cottonwood, necklace poplar, plains cottonwood · saksa Rosenkranzpappel]

Poppeli kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Kanadassa ja Yhdysvaltain pohjois- ja keskiosissa.

Puusta saadaan keltaista väriainetta, jota käyttivät mm. Missouri-joen lähellä asuvat intiaanit.

Populus euphratica Eufratinpoppeli

Populus diversifolia; Balsamiflua euphratica, Turanga euphratica
[englanti Charab poplar, Euphrates poplar, desert poplar, Indian poplar · saksa Charab-Pappel, Euphrat-Pappel · ranska peuplier Charab · italia pioppo Charab · espanja chopo de Elche · aragonia chopo de Elche · katalaani pollancre d'Elx · turkki fırat kavağı · venäjä тополь евфратский, тополь закавказский · uiguurit toghraq · kiina hú yáng 胡杨 · heprea tzaftzafat happerat הַפְּרָת צַפְצָפַת · arabia حور, صفصاف]

Poppeli kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Pohjois-Afrikasta Mongoliaan ja Länsi-Himalajalle.

Uiguurit ovat käyttäneet puun kuorta leivontajauheena sekä lääkkeenä, mutta myös värjäysaineeksi. Kasvin sanotaan olevan muinainen kiinalainen värjäysaine. Siitä saadaan keltaista ja vaaleanruskeaa.

Populus nigra Mustapoppeli

Aigiros nigra, Populus puschkinii
[englanti Lombardy poplar, balm of bilead, balm of gilead buds · kymri poplysen ddu · ruotsi sortpoppel, svartpoppel · norja svartpoppel · saksa Schwarzpappel · hollanti zwarte populier · ranska bioulasse, liard, liardier, peuplier franc, peuplier noir, peuplier suisse, piboule · oksitaani bidàu, bigou, budagne, pibol, pibou, pìgou · italia pioppo nero · espanja chopo, chopo mosquitero, chopo negro, negrillo, álamo negro · aragonia alamo negro, chopo negro, chopo royo, lombardo · baski makala · katalaani pollancre, pòpul · galitsia choupo moro, lamagueiro, álamo mouro · portugali almo, amieiro-preto, choupo-de-itália, choupo-negro, álamo-de-itália, álamo-negro, álemo · unkari fekete nyár · kreikka καβάκι, λεύκα, λεύκη μέλαινα · romania plop negru · albania plep · turkki kara kavak · puola sokora, topola czarna, topola nadwiślańska · tsekki topol černý · slovakki topoľ čierny · sloveeni črni topo, črni topol · kroaatti kanadska topola · bulgaria черна топола · serbia белокори јаблан, кавак · ukraina тополя чорна · venäjä осокорь, тополь черный · japani popura セイヨカコヤナギ, seiyo-kako-yanagi ポプラ · kiina hēi yáng 黑杨 · alamo]

Mustapoppeli kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Keski-Euroopassa, Välimeren ympärillä ja alueella Euroopasta Xinjiangiin saakka, ja se on levinnyt monin paikoin kaikille mantereille. Suomessa mustapoppeli on harvinainen ja sitä näkee pääasiassa vain Etelä-Suomessa. Etelä- ja Keski-Euroopassa poppeli kasvaa luonnonvaraisena ja voi elää yli kolme sataa vuotta. Sisältää parkkiaineita sekä flavonoideja kuten krysiinia ja tektokrysiinia. Etelä-Amerikan intiaanit ovat värjänneet puulla keltaista.

Palmstruchin kasvikirjassa (1803) kerrotaan, että mustapoppelin erään alalajin Populus nigra f. italica kuivilla tai tuoreilla pilkotuilla oksilla sekä keltaliekolla (Diphasiastrum complanatum) voi värjätä villaa ja silkkiä keltaiseksi.

The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan mustapoppelin lehtisilmuista saatava krysiini on heikko väriaine, jolla voi värjätä villaa alunapuretuksella vaaleaksi kirkkaankeltaiseksi, kromipuretuksella vaaleaksi keltaoranssiksi ja rautapuretuksella suklaanruskeaksi.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että puun lehdistä saa kromipuretuksella villaan kestävän messinginvärin ja kelta-ruskeaa, jolla on kohtalainen valon-, mutta hyvä pesunkesto. Kirjassa huomautetaan myös, että puuvillaa ei puun lehdillä voi värjätä.

Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) kerrotaan, että mustapoppelin silmuista saa keltaista väriainetta.

Populus tremula Haapa

metsähaapa
Tremula vulgaris; Populus australis, P. bonatii, P. cilicica, P. davidiana, P. davidiana f. foliotardus / laticuneata / ovata / pendula / tomentella, P. davidiana var. longipetiolata / lyshehensis / pendula / pilosa / rubrolutea / tomentella, P. duclouxiana, P. jesoensis, P. microcarpa, P. monticola, P. oxyodonta, P. pseudotremula, P. repanda, P. rotundifolia (var. bonatii / var. duclouxiana), P. sieboldii, P. stricta, P. supina, P. tremula var. australis / davidiana / dodeana / freynii / pendula / repanda / sieboldii / villosa, P. tremula subsp. davidian, P. tremula f. flagelliformis / parvifolia / pilosa / rthensis / sallensis / tomentella / umbraculifera, P. tremula lusus pendula, P. tremuloides var. sieboldii, P. villosa, P. wutaica
[englanti aspen, European aspen, trembling poplar · kymri aethnen · ruotsi asp; darrpoppel (Palmstruch 1803) · tanska bævre asp · norja osp · islanti blæösp · saksa Espe, Aspe, Zitterpappel · hollanti ratelpopulier · ranska peuplier tremble, tremble · oksitaani cloùc, trem, tremoulè, trémou, tréu · italia pioppo tremulo · espanja chopo temblón, lamparilla, temblón, tiemblo, tremoleta, tremolín, álamo temblón · aragonia alamo temblón, chopo temblón, escateral, remoleta, temblero, tiemblo, tremol, tremolin, triàmol · baski lertxuna · katalaani trèmol · galitsia choupo tremedor, álamo tremedor · portugali choupo-tremedor, faia-preta, álamo-tremedor · viro harilik haab · unkari rezgő nyár · kreikka αγριόλευκα, λεύκη τρέμουσα, τοπόλι · romania plop tremurător · albania plep · turkki titrek kavak · lätti parastā apse · liettua drebulė · puola osika, topola osika · tsekki osika, topol osika · slovakki osika, topoľ osikový · sloveeni trepetlika · kroaatti crna topola, topolina · bulgaria осика, трепетлика · ukraina осика · venäjä осина, осина обыкновенная, тополь дрожащий · kiina ōu zhōu shān yáng 欧洲山杨 · "lappi" supp (Palmstruch 1803)]

Haapa kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa, Aasiassa ja Algeriassa. Se kuuluu poppelien sukuun (populus) ja on ainoa suvun luonnonvarainen edustaja Suomessa. Puun tunnistaa mm. värisevistä lehdistään; tremula tarkoittaa värisevää.

Lehdistä saadaan keltaista, kuivatuista kuorista vaaleanruskeaa.

Palmstruchin kasvikirjassa (1803) todetaan lyhyesti, että kuorta ja lehtiä käytetään värjäämiseen.

Haapa mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919). Myös mm. Britannian alueen keltit ovat käyttäneet haapaa keltaiseksi värjäämiseen. Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) mainitaan vain lyhyesti, että haavalla voi värjätä villaa keltaiseksi.

Moniin muihin lehtipuihin verrattuna haavan värjäyskäytösä on kirjoitettu melko vähän.

Populus tremuloides Amerikanhaapa

Populus tremula subsp. tremuloides; Populus atheniensis, P. aurea, P. benzoifera (var. pendula), P. cercidiphylla, P. cordata, P. graeca, P. hispida, P. pendula, P. polygonifolia, P. sibirica (var. pendula), P. tremuliformis, P. tremuloides var. aurea / cercidiphylla / davisiana / intermedia / magnifica / pendula / reniformis / rhomboidea / vancouveriana, P. tremuloides f. betuloides / minor / nana / pendula / reniformis, P. trepida, P. vancouveriana, Tremula trepida
[englanti American aspen, quaking aspen, trembling aspen · ruotsi amerikansk asp · norja amerikaosp · saksa amerikanische Zitterpappel · ranska peuplier tremble d'Amérique · italia pioppo tremulo d'America · venäjä осина канадская, тополь осинообразный]

Amerikanhaapa kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena lähes koko Pohjois-Amerikassa ja Meksikossa.

Pohjois-Amerikassa kasvin lehdillä ja oksilla on värjätty keltaista, vihreää ja ruskeaa.

Nimiä

Ericine (erisiini) on poppeleista ja kellokanervista (Erica) saatavan keltaisen väriaineen nimi. Nimensä se on saanut kellokanervien latinankielisen nimen Erica-mukaan. Manufacturer and builder -lehdessä vuonna 1880 julkaistu uutisjuttu New Dye from Poplar Wood kuvaa väriaineen valmistuksen poppelin nuorista versoista sekä kellokanervan puisista varsista

---

Haavalla on paranneltu erilaisia rakkovaivoja sekä kuumeilua. Haapa on myös yleinen tulitikkujen materiaali.

Lähteitä / lukemista

Благовещенский, В. В. ДИКОРАСТУЩИЕ КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ УЛЬЯНОВСКОЙ ОБЛАСТИ. Kirjassa Валкин, М. X. (Еd.) -КРАЕВЕДЧЕСКИЕ ЗАПИСКИ ВЫПУСК I. УЛЬЯНОВСКИЙ ОБЛАСТНОЙ КРАЕВЕДЧЕСКИЙ, МУЗЕЙ. УЛЬЯНОВСК 1953. s.71-86
Furry, Margaret S. & Viemont, Bess. M. Home Dyeing with Natural Dyes. United States Department of Agriculture. Miscellaneous Publication No 230. Washington, D.C., 1935
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Королюк, Е.А. КРАСИЛЬНЫЕ РАСТЕНИЯ АЛТАЯ И СОПРЕДЕЛЬНЫХ ТЕРРИТОРИЙ. ХИМИЯ РАСТИТЕЛЬНОГО СЫРЬЯ. 2003. №1. С. 101–135 (107)
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Palmstruch, J. W. Svensk botanik II. Carl Delén, Tukholma 1803
Perkin, Arthur George & Everest, Arthur Ernest: The Natural Organic Colouring Matters. Longmans, Green and Co. London, New York, Bombay, Calcutta and Madras, 1918.
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.
New Dye from Poplar Wood. Manufacturer and builder 7, 1880
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit, sienet ja eläimet / Populus