-

Värjäys: Tanacetum (Chrysanthemum)

[Compositae]

Tanacetum leucanthemum Päivänkakkara

Chrysanthemum leucanthemum
[englanti daisy · ruotsi prästkrage]

Tanacetum parthenium Reunuspäivänkakkara

Chrysanthemum parthenium
[englanti feverfew, featherfew, featherfoil, bachelor's buttons, flirtwort, rainfarn, wild quinine, missouri snakeroot, prairie-dock, bachelor's button, wild chamomile · saksa mutterkraut · ruotsi mattram]

Lehdistä saa keltaista väriä.

Reunuspäivänkakkaran englanninkielinen nimi feverfew viittaa siihen, että kukkaa on käytetty lääkkeenä kuumeen alentamiseen. Sitä on käytetty myös vatsakipujen ja päänsäryn lievitykseen. Nykyäänkin sitä käytetään migreenilääkityksessä.

Tanacetum vulgare Pietaryrtti

Chrysanthemum vulgare
[hautajaiskukka, juhannuskukka, kiroraaniheinä, kynsillinen, madonsiemen-, nappikukka, pietarinkukka, pietarruoho, puskuruoho
englanti Common Tansy, Alecost, Bitter Buttons, Buttons, Golden Buttons · ruotsi renfana · saksa Rainfarn, Bandwurmkraut, Gänserich, Gelbe Schafgarbe, Gelber Ränfar, Gelber Regenbogen, Gemeiner Rainfarn, Goldknöppchen, Goldstengel, Knöpfchenkraut, Michelkraut, Moschuskraut, Muttergottesrute, Pferderaute, Rehfarn, Reiber, Revierblume, Roanflwurz, Roßtee, Tannkraut, Wilder Wermut, Wunderblume, Wurmkraut, Wurmsamen, Zippterkichla · ranska Tanaisie vulgaire, Barbotine, Camomille, Herbe amère, Herbe aux vers, Herbe de saint Marc, Sent-bon, Tanacée, Tanaisie, Tanaisie commune · lus na fraing, lus na righ]

Pietaryrtistä saadaan keltaisia ja vihreitä sävyjä.

Lönnrot mainitsee pietaryrtin teoksessaan Flora Fennica: Lehdet pieneksi hakattuina tuoreeltaan ja keitettynä painavat villaisen vaatteen vehreäksi. Pitää keittoliemeen sekoittaa tuhkalipeätä ja sitte uudelleen kiehauttaa, ennenkun aine kastetaan siihen.

Pieniksi silputtuina (tuoreina)lehdet värjäävät villaa vihreäksi. Lehdet pitää kerätä ennen kukintaa. Myös Kotiteollisuus-lehdessä 1942 julkaistun artikkelin Kasviväriaineiden keruusta ja niillä värjäämisestä mukaan "Kasvista käytetään ainoastaan lehdet, mieluimmin tuoreina. Väri on vihertävän keltainen."

Pietaryrtin kukinnot sisältävät luteoliinia ja apigeniinia (samoja väriaineita löytyy myös tunnetusta värikasvista, väriresedasta (Reseda luetola). Pietaryrtistä saatavalla keltaisella värillä on erinomainen valonkesto.

Pietaryrtti on myrkyllinen. Se sisältää tujonia, jota saattaa olla kasveissa hyvinkin vaihtelevia määriä. Tujonimyrkytyksen oireita ovat kouristelu, huimaus ja päänsärky, ja jopa kuolema. Tujonia on käytetty matolääkkeenä ja mm. reumaoireiden hoitoon, ja sillä on myös abortoiva vaikutus. Tujoni vaikuttaa voimakkaimmin nieltynä, mutta myös höyrymuodossa hengitysteihin joutuessaan. Jos pietaryrtillä värjää, tilan pitää olla hyvin ilmastoitu ja värjärin käytettävä mielellään kunnon hengityssuojainta. Jotkut eurooppalaiset ja amerikkalaiset luontosivustot kehottavat käsittelemään pietaryrttiä hanskat kädessä.

Pietaryrtti on ollut tärkeä lääkekasvi. Sitä on käytetty sisäisesti vatsakipuihin ja matoja karkottamaan, ulkoisesti reumaan ja paiseiden hoitoon. Keskiajan Euroopassa kukkia tungettiin korviin ja nenään pitämään rutto loitolla. Tätä vanhaa rohtokasvia ei suositella enää lääkkeenä käytettäväksi, koska eri pietaryrttikasvannot sisältävät hyvinkin poikkeavia määriä myrkkyä, ja ulkoisesti on mahdotonta päätellä, kuinka myrkkypitoinen pietaryrtti on, ja mikä olisi sopiva annostus. Vanhoista teksteistä näkyy viitteitä siihen, että kukkivaa pietaryrttiä on vältelty - joskaan syy ei käy ilmi. Vanhat ohjeet koskevat pietaryrtin lehdillä värjäämistä ennen kukintaa, mikä sinänsä ei ole poikkeavaa, koska suurimmasta osasta värikasveja paras väri saadaan ennen kasvin kukintaa. Mutta keltaisista kukkapalluroista saatua keltaista väriä ei ole värjäysohjeissa juurikaan noteerattu, vaikka siitä saatu keltainen on voimakasta ja puhdasta, ja kestoltaan useita Suomen luonnon keltaisia parempi.

Pietaryrttiä on käytetty iät ajat hyönteisten karkottamiseen. Kerrotaan, että Englannissa kalastajat sitoivat pietaryrttiä hattujensa ympärille pitääkseen itikat loitolla. Pietaryrtin keltaisia kukkia on myös ripoteltu säilytettävän lihan ympärille: ne ovat pitäneet ötökät loitolla ja auttaneet lihaa säilymään pidempään. Hautajaiskukka-nimityksensä pietaryrtti lienee saanut siitä, että sitä aseteltiin myös kuolleen alle ennen hautausta, jotta ruumis säilyisi mätääntymättä maahan panemiseen saakka. Sitä laitettiin usein myös arkkuihin ja sitä istutettiin aikanaan varsin yleisesti hautausmaille.

Lähteitä / lukemista

Allén, Toini Kasviväriaineiden keruusta ja niillä värjäämisestä. Kotiteollisuus 1, 1942
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellén, Alina Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Kansanvalistusseura, Helsinki, 1904; 1905; 1917; 1919.
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Paarlahti, J. Myrkkykasvit. WSOY, Porvoo 2005.
Luonnonväri-reseptejä. Kotitaide 2, 1903
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Tanacetum