Värjäys: Toxicodendron Sumakit

[Anacardiaceae]

[englanti sumac]

Toxicodendron-sumakkisuvun kasvit ovat läheistä sukua nystysumakeille (Rhus). Moni suvun sumakeista on tunnettu aiemmin latinankielisellä nimellä Rhus. Monet sumakit ovat myrkyllisiä, mutta niiden myrkyllisyys vaihtelee suuresti - ne kuitenkin saattavat aiheuttaa vaikeitakin ihotulehduksia. Toxicodendron-sumakkisuvun nimi viittaa myrkyllisyyteen: toxikos tarkoittaa myrkyllistä ja dendron puuta.

Toxicodendron diversilobum Lännenmyrkkysumakki

Rhus diversilob, R. toxicodendron subsp. diversiloba, Toxicodendron radicans subsp. diversiloba; Rhus diversiloba, R. diversiloba f. radicans, R. lobata, Toxicodendron comarophyllum, T. dryophilum, T. isophyllum, T. oxycarpum, T. vaccarum
[englanti poison oak, Pacific poison oak, western poison oak]

Kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan länsirannikolla, missä sitä on käytetty värjäykseen.

Toxicodendron pubescens Amerikanmyrkkysumakki

Cotinus toxicodendron, Philostemon toxicodendron, Rhus radicans var. pubescens, R. radicans var. toxicodendron, R. toxicarium, R. toxicodendron, Toxicodendron toxicarium, T. toxicodendron; Rhus acutiloba, R. microcarpa, R. quercifolia, R. toxicodendra, R. toxicodendron f. elobata, R. toxicodendron f. leiocarpa, R. toxicodendron var. quercifolia, Toxicodendron compactum, T. monticola, T. quercifolium, T. toxicarum f. elobatum, T. toxicarum f. leiocarpum
[englanti poison ivy, Atlantic Poison-oak · ruotsi giftek · saksa behaarter Giftsumach, gewöhnlicher Giftsumach · hollanti giftsumak · ranska arbre à la gale, sumac vénéneux · italia sommacco tossico · unkari mérges szömörce · tsekki škumpa zákeřná, škumpovník zákeřný · slovakki sumach jedovatý · venäjä сумах ядовитый, токсикодендрон дуболистный, токсикодендрон пушистый, ядовитый дуб]

Kasvaa alkuperäisenä Yhdysvaltain kaakkoisosissa ja on levinnyt paikoin Eurooppaa.

Pohjois-Amerikan intiaanit valmistivat kasvin sisäkuoresta punaista väriainetta. Kestävä väri.

The British Cyclopaedia -kirjassa (1838) mainitaan, että myrkkysumakin kasvineste on väritöntä, mutta muuttuu ilmassa mustaksi ja siitä valmistetaan vernissaa.

Toxicodendron radicans Liaanimyrkkysumakki

myrkkymuratti
Cotinus radicans, Philostemon radicans, Rhus radicans, R. toxicodendron subsp. radicans, R. toxicodendron var. radicans, R. toxicodendron f. radicans, Toxicodendron radicans var. normale
[englanti eastern poison ivy, poison ivy · ruotsi klättersumak · tanska almindelig giftsumak · norja giftsumak · saksa Giftsumach, kletternde Giftsumach, kletternder Giftsumach · hollanti gifsumak · ranska bois de chien, herbe à puce, sumac grimpant, sumac vénéneux · italia edera del Canada, edera velenosa, sommacco velenoso · espanja hiedra venenosa · katalaani heura metzinosa · portugali hera-venenosa · puola sumak jadowity · tsekki jedovatec kořenující · sloveeni strupeni bršljan · ukraina токсикодендрон укорінливий · venäjä ядовитый плющ]

Liaanimyrkkysumakki kasvaa alkuperäisenä Pohjois- ja Väli-Amerikassa.

Kalm kertoo pohjois-amerikkalaisia luonnonväriaineita käsittelevässä kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että kasvin mehu antaa mustan värin, joka ei haalistu; mutta koska sama mehu on hyvin myrkyllistä, sen kanssa tulee olla varovainen.

Toxicodendron succedaneum

Albonia peregrina, Rhus fraxinifolia, R. succedanea, Toxicodendron succedanea
[englanti wax tree, Japanese Hazenoki tree · saksa Talggiftsumach · espanja zumaque de Japón, árbol de la cera · portugali falsa-aroeira, árvore-da-cera-do-japão; (Brasilia) charão · bengali kakra-sing · vietnam sơn · japani haze-no-ki ハゼノキ · korea geom yang ot na mu 검양옻나무 · kiina yě qī 野漆]

SUmakki kasvaa alkuperäisenä Kaakkois-Aasiassa. Kasvilla on kaupallista arvoa mm. sen sisältämän keltaisen fisetiinin vuoksi.

Kasvin siemenistä ja hedelmistä valmistetaan japaninlakkaa ja -vahaa (Japan wax, Japanese lacquer, Chinese lacquer; vietnam sơn mài; japani urushi). Lakkaa on käytetty erityisesti Vietnamissa maalausten tekemiseen. Japanissa vahasta on valmistettu kynttilöitä.

Practical Magazine -lehdessä (17, 1876) julkaistun artikkelin Japanese Wax mukaan tämän kasvin hedelmä on ollut Japanissa pääasiallinen japaninvahan raaka-aine ja sen vaha on parempilaatuista kuin vernissasumakista saatu. Artikkelin mukaan kasvin hedelmä on kypsä lokakuussa ja vahan valmistusta varten kerätyt hedelmät kuivataan auringossa ja myydään vahanvalmistajille, jotka sitten murskaavat hedelmät vahaa sisältäväksi jauheeksi. Jauhe sulatetaan vahaksi ja valkaistaan auringossa.

Toxicodendron vernicifluum Vernissasumakki

Vernissapuu
Rhus vernicifera, R. verniciflua; Rhus himalaica, R. kaempferi, R. succedanea var. himalaica, R. vernicifera, R. vernicifera var. silvestrii, Toxicodendron verniciferum, Ailanthus scripta
englanti Chinese lacquer tree, Japanese laquer tree, Japanese sumac, Japanese varnish tree, poison elder, poison sumach, varnish sumach, varnish tree · saksa japanischer Lackbaum, Lackgiftsumach · hollanti vernisboom · ranska arbre à laque, vernis du Japon, vernis vrai · italia lacca giapponese · espanja arbol de la laca, barniz del Japón, árbol da la laca · portugali sumagre-do-japão, verniz-do-japão, árvore-da-laca-da-china, árvore-da-laca-do-japão · venäjä лаковое дерево, токсикодендрон лаконосный · japani urushi ウルシ, urushi no ki 漆の木 · korea ot na mu 옻나무 · vietnam son · kiina qī shù 漆树]

Vernissasumakki kasvaa alueella, joka ulottuu Pohjois-Pakistanista Koreaan, sekä mm. Japanissa.

Lakkapuun punaista nestettä käytetään lakkamaalina (Japan wax, Japanese lacquer, Chinese lacquer) mm. Kiinassa ja Japanissa. Kiinassa kasvista tehtiin Ning-Po -lakkaa jo 4000 eaa. Japanissa lakka-aine tunnetaan urushi-nimellä.

Vernissan laatu riippuu puun iästä: puun pitää olla vähintään yhdeksänvuotias ja parhaat vernissat saadaan 10 - 15 -vuotiaista puista. Puuhun tehdään vaakasuoria viiltoja erityisellä terävällä työvälineellä (kaki-gama). Vernissa kaivetaan ulos pienillä lusikan tapaisilla välineillä (natsu-bera). Vernissa muuttuu ilman vaikutuksesta tummaksi ja paksuksi. Siivilöinnin ja lämmittämällä tehdyn homogenisoinnin jälkeen vernissa on perinteisesti värjätty punaiseksi sinooperilla ja mustaksi noella. Rautaoksideista saatuja ruskeita, malakiitista ja indigosta sekoitettua vihreitä ja orpimentista valmistettuja keltaisia lakkoja alettiin valmistaa vasta 1800-luvulla.

The British Cyclopaedia -tietosanakirjassa (1838) kerrotaan, että japanilaiset maalaavat tällä ovensa, ikkunansa ja kaikki huonekalunsa.

Japanilainen lakkateollisuus -artikkelissa (Kotitaide 5, 1916) kuvataan: Japanilainen lakka on lakkapuun (Rhus vernicifera) nestettä, jota saadaan nuoreen puuhun joko sen runkoon tai oksaan tehdystä haavasta, mistä lakka valuu harmaana väriltään ulos. Parhain lakkaneste saadaan puiden ollessa 14—15-vuotisia.

Materia indica -kirjassa (Ainslie 1826) kerrotaan, että Rhus vernix, joka kasvaa Japanissa, erityisesti Itsikokan ja Figon provinsseissa, vuotaa viillettäessä aitoa japaninvernissaa. Rhus vernix on suomyrkkysumakin vanha latinankielinen nimi, mutta todennäköisesti kirjoittaja on sekoittanut suomyrkkysumakin (vanha nimitys Rhus vernix) vernissasumakkiin (vanha nimitys hyvin samantapainen Rhus vernicifera).

Toxicodendron vernix Suomyrkkysumakki

Rhus vernix; Rhus aequalis, R. venenata
[englanti poison sumac, swamp-sumac · saksa Firnisgiftsumach, kahler Giftsumach, Lackgiftsumach]

Suomyrkkysumakki kasvaa Pohjois-Amerikassa. Se on myrkyllinen ja aiheuttaa kosketuksesta iho-oireita, mutta sen mahlasta on valmistettu puutöissä käytettävää mustaa vernissaa.