Sivun lopussa värisanat kielten mukaan
Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvat:
itämerensuomalaiset kielet
· » karjala
· » inkeroinen
· » liivi
· » lyydi
· suomi [» omalla sivullaan]
· » vepsä
· » vatja
· viro [» omalla sivullaan]
volgalaiset kielet
· moksa
· » mordva (=ersä)
· » mari eli teremissi
permiläiset kielet
· » komi eli syrjääni
· komipermjakki
· udmurtti eli votjakki
ugrilaiset kielet
· unkari [» omalla sivullaan]
obinugrilaiset kielet
· » hanti (ostjakki)
· mansi (voguli)
Musta, valkoinen ja sininen ovat värinimiä, joilla on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä sama perusvärinimitys.
Musta Harmaa Valkoinen Vaaleanpunainen Punainen Violetti Sininen Turkoosi Vihreä Keltainen Oranssi Ruskea Muut väriin liittyvät sanat
musked musta [keskivepsä/kujan murre]
mussa musta [vatja]
mussa musta [udmurtti; ei enää tunnettu?]
must musta [lyydi, vepsä, (viro)]
musta musta [inkeroismurteet, karjala, (myöhäiskantasuomi)]
muštà musta [liivi]
mustu musta [aunus]
muza tummahko [keskivepsä]
питы, Питти (piti) musta, tumma [hanti]
śe̮d musta [komipermjakki]
сьӧд (sjöd, śe̮d) sysi, musta [komi]
сьӧд (söd) sysi, musta, likainen, pesemätön [udmurtti]
сьӧʼд-сьӧд (söd-söd) pikimusta ("musta-musta") [udmurtti]
лызалэс-сьӧд sinisenmusta [udmurtti]
sa śe̮d hiilenmusta [komi]
сэ ̅мыл musta [mansi]
su kad́ śe̮d hiilenmusta (tarkoittaa myös mustinta mustaa) [udmurtti]
чиʼль-сьӧд kiiltävänmusta [udmurtti]
пемда (pemdaʼ, pemda) pimeys [komi]
пемыд (pemyd) tumma [komi]
пеймыт (pejmɨt) tumma, synkkä, himmeä, hämärä, pimeä [udmurtti]
hahk harmaa [vepsä]
harmaa [karjala, lyydi]
harmag [lyydi]
harmagas [lyydi]
harmai [karjala, lyydi]
harmoa harmaa [vepsä]
harmua harmaa [karjala]
muzahahkhiine tummanharmaa [keskivepsä]
o'gi harmaa [liivi]
пемыдруд pemi̮drud tummanharmaa [komi]
пурысь (puri̮ś) harmaa [udmurtti]
руд (rud) harmaa (laina venäjänkielestä) [komi]
rud harmaa [komipermjakki]
кельыдруд (keĺi̮drud) vaaleanharmaa [komi]
sedati harmaa puhuttaessa hiuksista, parrasta, hevosista [vepsä]
sedii harmaa parrasta tai tukasta puhuttaessa [lyydi]
śera harmaa [komipermjakki]
śere̮j harmaa (laina venäjänkielestä) [komipermjakki]
чалой (tsaloij) harmaakirjava (eläimistä) [udmurtti]
zirmi harmaa puhuttaessa hiuksista, parrasta, hevosista [liivi]
эзысь (ezi̮ś, esys, ezysj) hopea [komi]
олн (oli) hopeinen [mansi]
щєл вух hopea, hopeainen [hanti]
valda valkoinen [liivi, mordva]
valgei valkoinen [karjala / aunus]
valged valkoinen [lyydi]
valged valkoinen, vaalea [vepsä]
valkea valkoinen [vatja]
valkëa valkoinen, vaalea [ udmurtti]
valketa valkoinen [varhaiskantasuomi]
valkia valkoinen [inkeroismurteet]
valkie valkoinen [karjala]
valkoni valkoinen [karjala]
vauged valkoinen [vepsä]
войкан/вуйкан (vojkan, vujkan) vaalea [mansi]
еджыд (jeǯi̮d) valkoinen, vaalea [komi]
еждыны (ježda) muuttua valkoiseksi [komi]
еждэдны (ježdäda) valkaista [komi]
jug-jug-te̮d́i hyvin kirkas valkoinen (valoisa-valoisa-valkoinen) [udmurtti]
югда (jugda) valoisuus, kirkkaus [komi]
югыт (jugɨt) vaalea, kirkas [udmurtti]
югыд (jugi̮d, jugyd) valo, kirkkaus [komi]
лым еджыд (li̮m jeǯi̮d lumivalkoinen [komi]
li̮mi̮ kad́ te̮d́i lumivalkoinen [udmurtti]
Нуви (nŏvi) valkoinen, vaalea, valoisa [hanti]
oš valkoinen, myös vaalea, puhdas [mari]
č́oč́kom valkoinen [komipermjakki]
тӧдьы (tɘɟɨ) valkoinen [udmurtti]
te̮d́-te̮d hyvin kirkas valkoinen ("valkoinen-valkoinen") [udmurtti]
я ̅ӈк valkoinen [mansi]
кельда (keldaʼ, keljda) kalpeys, vaaleus [komi]
кельыд (keljyd) vaalea, kalpea [komi]
кельдыны (kelda, keljda) kalventua, hälventyä [komi]
кельдэдны (keldäda, keljdäda) kalventaa [komi]
алӧй (ale̮j) vaaleanpunainen (laina venäjänkielestä) [komi]
ale̮j vaaleanpunainen [komipermjakki]
алӧйгӧрд (ale̮jge̮rd) vaaleanpunainen [komi]
aloi vaaleanpunainen [inkeroismurteet, karjala] (lainasana venäjästä)
bĺedno-rozove̮j vaalea vaaleanpunainen [komipermjakki]
югыдгӧрд (jugi̮dgörd) vaaleanpunainen [komi]
кельыдгӧрд (keĺi̮dgörd) vaaleanpunainen [komi]
(kašamer vaaleanpunainen ("kašmir")) [udmurtti]
лемлет (ĺemĺet) vaaleanpunainen (eteläinen murre) [udmurtti]
льӧль (ĺe̮ĺ) vaaleanpunainen (pohjoinen murre) [udmurtti]
maĺinove̮j tummanvaaleanpunainen, vadelmanpunainen (laina venäjänkielestä) [komipermjakki]
malinovoi vaaleanpunainen, violetti; 'vadelmanpunainen' (lainasana venäjästä); [karjala]
roza vaaleanpunainen [liivi]
роза (roza) vaaleanpunainen, ruusunvärinen [komi]
rozove̮j vaaleanpunainen ("ruusunpunainen"; lainasana venäjänkielestä) [komi]
rozove̮j vaaleanpunainen ("ruusunpunainen"; lainasana venäjästä) [komipermjakki]
svetlo-rozove̮j vaalea vaaleanpunainen [komipermjakki]
rozovii vaaleanpunainen ("ruusunpunainen"; lainasana venäjästä) [vepsä]
rozovoi vaaleanpunainen ("ruusunpunainen"; lainasana venäjästä) [lyydi]
rozovoi, rozavoi vaaleanpunainen ("ruusunpunainen"; lainasana venäjästä) [inkeroismurteet]
rouzovoi vaaleanpunainen ("ruusunpunainen"; lainasana venäjästä) [karjala]
rušappa punertava, vaaleanpunainen, ruskeahko [karjala]
ruskedvouvaz vaaleanpunainen [vepsä]
puna suomalainen kantasana puna on suomalaisugrilaisissa kielissä merkinnyt alunperin karvaa. Kaukaisissa volgalaisissa ja ugrilaisissa kielissä puna edelleenkään viittaa mihinkään väriin - se on karvan nimitys. Volgalaisissa kielissä puna sekä karvaa että karvapeitteen väriä.
punain punainen [vatja/kukkosin murre]
punainen on merkinnyt punaista vatjan kielessä, ennenkuin kaunis syrjäytti sen
punakeltein oranssi [vatja]
punane, puneni punainen [karjala]
punnain punainen [inkeroismurteet]
punni punainen [liivi]
ge̮rd punainen [komipermjakki]
гӧрд (görd) punainen [komi]
горд (görd) punainen [udmurtti]
гоʼрд-горд (görd-görd) purppura [udmurtti]
jakṡarga, joskar punainen, kaunis [mari]
jakster punainen [mordva]
kaunis punainen [vatja] Vatjan kielessä kaunis on aikoinaan merkinnyt kaunista, mutta nykyään vain punaista väriä; kaunissaa merkitsee vatjaksi punaiseksi värjäämistä. Venäjänkielessä krasnyi merkitsi kaunista 1400-luvulle saakka; luultavasti myös vatjan kaunis on saanut merkityksensä venäläisvaikutteiden kautta. Monissa muissakin venäläisvaikutteisissa itämerensuomalaisissa kielissä ilmiö on nähtävissä; mm. karjalan "punainen" ruskie ja vepsän "punainen" rusked merkitsevät myös (toissijaisesti) kaunista.
kauniz punainen [vatja]
krasnoi punainen [karjala; lainasana venäjästä]
пемыдгӧрд pemi̮dge̮rd tummanpunainen [komi]
pemi̮t-ge̮rd tummanpunainen [komipermjakki]
перкаль рӧм (perkalj röm) tummanpunainen [komi]
rušappa punertava, vaaleanpunainen, ruskeahko [karjala]
rusgei punainen [aunus]
rusked punainen [lyydi, vepsä] Vepsänkielessä merkitsee myös jossain määrin kaunista (käheb=kaunis). Esim. rusked pei merkitsee kaunista päivää.
rusketa punainen [kantasuomi]
ruskie punainen [karjala] Merkitsee myös jossain määrin kaunista. Esim. ruškie ilma merkitsee poutasäätä.
ruzama punertava [vepsä]
ruzaves punertava [vepsä]
tuliruskie tulenpunainen [karjala]
č́im ge̮rd kirkkaanpunainen [komi]
verisekainen punainen [karjala; vanhoissa karjalaisissa runoissa]
выгыр (vɨtɨr) punainen [mansi]
вўрты (wŭrty) punainen (wŭr tarkoittaa verta) [hanti]
питы вўрты (piti wŭrty) tummanpunainen [hanti]
бусӥр (busir) violetti; ruskea (pohjoinen murre) [udmurtti]
лызбусӥр (ɫɨzbusir) violetti [udmurtti]
fioĺetove̮j violetti [komi]
fioĺetove̮j violetti (laina venäjänkielestä) [komipermjakki]
fioletovoi violetti (lainasana venäjästä) [karjala]
fioĺetovoj violetti (lainasana venäjästä, pohjoinen murre) [udmurtti]
гӧрдовлӧз рӧм (gördovlöz röm) violetti ("punaisensininen väri") [komi]
jugi̮tsireń vaalea lila (eteläinen murre) [udmurtti]
лемлет-лыз (ĺemĺet-ɫɨz) violetti ("vaaleanpunainen-sininen") (eteläinen murre) [udmurtti]
лӧзовгӧрд (lözovgörd) sinisenpunainen [komi]
lilove̮j violetti (lainasana venäjästä) [komipermjakki]
lilovoi lila (lainasana venäjästä) [karjala]
sireń violetti (eteläinen murre) [udmurtti]
sireńeve̮j lila (laina venäjänkielestä) [komipermjakki]
svetlo-sireńeve̮j vaaleanlila [komipermjakki]
чагырпыʼр-гоʼрд purppura [udmurtti]
чагырпыръеʼм-гоʼрд purppura [udmurtti]
ӵож-горд purppura [udmurtti]
sen sininen [mordva]
simze sininen [mari - ei tunneta enää?]
siniṅ sininen [mansi]
sininē sininen [udmurtti - ei tunneta enää?]
sinīne sininen [vepsä]
sinin∂ sininen [vatja]
si'nni sininen [liivi]
puhassinin sininen [vatja/pummala 1780-l]
taivazma taivaanvärinen [vepsä]
le̮z sininen [komipermjakki]
jugi̮t-le̮z vaaleansininen [komipermjakki]
pemi̮t-le̮z tummansininen [komipermjakki]
лӧз (le̮z, löz) sininen [komi]
кельыдлӧз (keĺi̮dlez) vaaleansininen [komi]
пемыдлӧз pemi̮dle̮z tummansininen [komi]
лыз (ɫɨz) sininen [udmurtti]
пеймыт-лыз (pejmi̮t-li̮z) tummansininen [udmurtti]
č́agi̮r vaaleansininen (pohjoinen murre) [udmurtti]
вусты (wŏsty) vihreä, sininen, ajoittain myös keltainen [hanti]
goluboi vaaleansininen [Aunuksen murre; lainasana venäjästä]
golube̮j vaaleansininen (laina venäjänkielestä) [komipermjakki]
go?uboi vaaleansininen [lyydi, vatja; lainasana venäjästä]
чагыр vaaleansininen [udmurtti]
зангари vaaleansininen [udmurtti]
bir“uzove̮ turkoosi [komipermjakki]
vihrie vihreä [karjala]
vihand vihreä [vepsä]
vihanda vihreä [karjala]
vihandu vihreä [karjala /aunus]
muzavanvihandu tummanvihreä [Aunuksen murre]
muzavihand tummanvihreä [keskivepsä]
roh(h)oin vihreä [läntiset inkeroismurteet]
rohoin vihreä [vatja / länsimurteet]
rohone vihreä [läntiset inkeroismurteet]
rohosinin vihreä [vatja/pummala 1780-l]
kimmiä rohoin kirkkaanvihreä [vatja]
tummar roh(h)oin tummanvihreä [läntiset inkeroismurteet]
va?kea rohoin vaaleanvihreä [vatja]
sinine vihreä, vihanta [itä-vatja 1780-l]
aƚas, ales, aƚƚ vihreä [liivi]
aƚƚas vihreä [vatja]
ǭļaz vihreä (kasveista puhuttaessa) [liivi]
karaz“ej tummanvihreä [komi]
miltsi vihreä [länsi-liivi]
mõltsi vihreä [liivi]
mültsi vanha nimitys vihreälle [liivi]
ožimma vaaleanvihreä ("syysviljan värinen") [vepsä]
ožo vihreä [erzämordva]
веж (vež) vihreä, vaaleanvihreä, tuore, ei-kypsä [komi]
вежов, вежоват (vežov, vežovat) vihreänhohtoinen [komi]
ńuǯ́viž vaaleanvihreä [komi]
rudovvež harmaanvihreä [komi]
viž vihreä [komipermjakki]
турунвиж (turunviž) vihreä ("ruohonvihreä") [komi]
югыдвеж (jugi̮dvež) vaaleanvihreä [komi]
кельыдтурунвиж keĺi̮dturunviž vaaleanvihreä [komi]
пемыдтурунвиж pemi̮d turunviž tummanvihreä [komi]
вож (vož) vihreä, kehittymätön [udmurtti]
югыт-вож (jugɨt-vož) vaaleanvihreä [udmurtti]
кизер-вож (kiźer-vož) vaaleanvihreä [udmurtti]
пеймыт-вож (pejmi̮t-vož) tummanvihreä [udmurtti]
вусты (wŏsty) vihreä, sininen, ajoittain myös keltainen [hanti]
žar vihreä [tšermissi]
шель vihreä [komi]
zelenäine vihreä [karjala, lyydi; lainasana venäjästä]
zelonaine vihreä [lyydi; lainasana venäjästä]
zelónane vihreä [karjala]
zeĺone̮j vihreä [komipermjakki]
želon(ii) vihreä [vepsä]
zelonane vihreä [vepsä]
svetlo-zeĺone̮j vaaleanvihreä [komipermjakki]
t“omno-zeĺone̮j tummanvihreä [komipermjakki]
salatne̮j vihreä ("salaatinvihreä") [komipermjakki]
keldaine keltainen [karjala]
keldaine, keudaine keltainen [lyydi]
kellakko kellertävä [vatja, inkerinmurteet]
kéllappane kellertävä [karjala, tver]
keltain keltainen [inkeroismurteet]
keltane keltainen [karjala]
kelten keltainen [vatja]
paatti tummankeltainen [inkeroismurteet]
pakuine keltainen [vepsä]
rùoguldi oljenkeltainen [liivi]
югыдкольквиж(jugi̮dkoĺkviž) vaaleankeltainen [komi]
кельыдвиж (keĺi̮dviž) vaaleankeltainen [komi]
кольквиж (koĺkviž) keltainen ("munankeltuaisenkeltainen") [komi]
sar keltainen [mari]
сям (sjam) kellertävät ja ruskeat sävyt [udmurtti]
ӵуж (ƫuš) keltainen [udmurtti]
ӵужманы, ӵужен буяны värjätä keltaiseksi [udmurtti]
ŧuža keltainen [mordva]
vež keltainen [komipermjakki]
виж (viž) keltainen (murteissa myös vihreä) [komi]
вижедны (vižäda) kellastua [komi]
viri keltainen[liivi]
virlikki kellertävä [liivi]
восьрам, восьрамхарп(a) (vosram) keltainen [mansi]
вўщлəәм (wŭrḷəəm) keltainen [hanti]
žoltoi keltainen [karjala /aunus], lyydi]
oranževe̮j oranssi (laina venäjänkielestä) [komi]
oranževe̮j oranssi (laina venäjänkielestä) [komipermjakki]
oranževoi oranssi (laina venäjänkielestä) [karjala]
гордалэс-ӵуж oranssi (punaisenkeltainen) [udmurtti]
ge̮rd-vež punakeltainen [komipermjakki]
ӟичы-ӵуж (d͡ʑit͡ɕɨ-čuž) oranssi ("kettu-keltainen") [udmurtti]
ӟичымыт oranssi ("ketunvärisehkö") [udmurtti]
кēлп ketunvärinen (punertava)
нап-ӵуж (nap-čuž) oranssi (eteläinen murre) [udmurtti]
vež-ge̮rd keltapunainen [komipermjakki]
вижовгӧрд рӧм (vižovgörd röm) oranssi ("keltaisenpunainen väri") [komi]
вўрты вўщԓəәм kellanpunainen ("punainen keltainen") [hanti]
rusakka vaaleanruskea [inkerolaismurteet]
rušappa punertava, vaaleanpunainen, ruskeahko [karjala]
русыд (rusid) vaaleanruskea, ruskehtava [komi]
rusakku ruskea [aunus]
rušk mustanruskea, tuhkanvärinen [liivi]
ruskea keltaisen t. oranssinruskea [vatja]
rusked ruskea [keskivepsä/kujan murre]
ruskehini ruskea [karjala/viena]
ruskia ruskea [inkeroismurteet]
ruzakas vaaleanruskea [vepsä]
bruni ruskea [liivi]
buroj ruskea (pohjoinen murre) [udmurtti]
гордалэс-курень, гордпыʼр-куреʼнь punaruskea [udmurtti]
koufeinkarvaine, koufeinoi kahvinvärinen [vepsä]
korič́neve̮j ruskea (laina venäjänkielestä) [komi]
korič́neve̮j ruskea (laina venäjänkielestä) [komipermjakki]
svetlo-korič́neve̮j vaaleanruskea [komipermjakki]
курень (kuren) ruskea (eteläinen murre), myös violetti [udmurtti]
ĺȯmpog ruskea (Kaman takainen udmurtti) [udmurtti]
muge̮m ruskea [komi]
mure̮ma ruskea [komipermjakki]
beževe̮ beige [komipermjakki]
karwainen, karvainen värillinen. Suomenkielessä puna merkitsi alunperin karvaa, punainen karvanväristä. Karva ja puna sekä karvainen ja punainen olivat pitkään synonyymejä - lopulta karvainen laajentui merkitsemään myös muita värejä, esim. keltaisenkarvainen. Itämerensuomalaisissa kielissä karva on ainoa yhteinen väriä merkitsevä sana.
буёл väri, maali [udmurtti]
краска (kraska) väri, maali [udmurtti]
краска (kraska) väri, maali (laina venäjänkielestä) [komi]
краситчанін värjäämö (laina venäjänkielestä) [komi]
-ma -värinen, jonkin värinen [vepsä] Itämerensuomalaisissa kielissä maa merkitsee usein myös väriä
мичны, мичедны (micja) värittää, kaunistaa, koristella [komi]
рӧм (röm) väri [komi]
verm väri [liivi]
kelda keltaokra, pigmenttinimi [lyydi, karjala]
Komin kielessä on useita sanoja keltaiselle ja vihreälle.
алӧй (ale̮j) vaaleanpunainen (laina venäjänkielestä)Udmurtin murteissa värisanat eroavat toisistaan. Musta, valkoinen, punainen, vihreä, sininen ja keltainen löytyvät kaikista murteista. Eteläisissä murteissa on perusväritermeinä ymmärrettävät sanat myös ruskealle, vaaleanpunaiselle ja oranssille - niitä ei ole pohjoismurteissa. Sen sijaan pohjoismurteissa on kaksi perusvärisanaa siniselle, kuten venäjän kielessäkin.
Kielessä värin voimakkuutta tai puhtautta ilmennetään toistamalla värisana (aivan kuten suomessakin joskus): hyvin musta musta on musta-musta, ja hyvin kirkas valkoinen valkoinen-valkoinen.
Vanhemmissa 1800-luvun teksteissä udmurtin (tuolloin votjakin) kielisiksi värisanoiksi mainitaan mm. mussa (musta), valkëa (vaalea, valkoinen) ja sininē (sininen), mutta uudemmista tutkimuksista ei löyty tietoa näistä värisanoista.
буёл väri, maali
Andreeva, Lyudmila & al. Color Linguistics: Khanty riddles. SHS Web of Conferences 69, 00005 (2019)
Kettunen, Lauri Livisches Wörterbuch mit Grammatischer Einleitung. Lexica societatis fenno-ugricae V. Suomalais-Ugrilainen seura, Helsinki 1938
Khudobina, O. F., & Andreeva, L. A. (2021). Comparative Analysis Of Color Designation Semantics In Khanty, Mansi, And Russian Languages. In I. Savchenko (Ed.), National Interest, National Identity and National Security, vol 102. European Proceedings of Social and Behavioural Sciences (pp. 485-495). European Publisher. https://doi.org/10.15405/epsbs.2021.02.02.61
Kokkonen, Paula & Rueter, Jack M. A. Castrénm Syrjaenica. Manuscripta Castreniana Linguistica IV. Finno-Ugrian Society, Helsinki 2022
Koski, Mauno Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. SKS, Savonlinnan kirjapaino, Savonlinna 1983
Kujola, Juho Lyydiläismurteiden sanakirja. Lexica societatis fenno-ugricae IX Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1944
Ryabina, Elena Differences in the distribution of colour terms in colour space in the Russian, Udmurt and Komi languages. ESUKA – JEFUL 2011, 2 – 2: 191 – 213
Ryabina, Elena A study of loan colour terms in the komi languages. ESUKA – JEFUL 2014, 5–2: 91–116.