-

Värinimiä - suomalais-ugrilaisia kieliä:

Itämerensuomalaiset kielet: inkeroismurteet, karjala, vepsä, vatja, liivi, lyydi, mari, mordva

Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvat:
itämerensuomalaiset kielet
· » karjala
· » inkeroinen
· » liivi
· » lyydi
· suomi [» omalla sivullaan]
· » vepsä
· » vatja
· viro [» omalla sivullaan]
volgalaiset kielet
· moksa
· » mordva (=ersä)
· » mari eli teremissi
permiläiset kielet
· » komi eli syrjääni
· komipermjakki
· udmurtti eli vodjakki
ugrilaiset kielet
· unkari [» omalla sivullaan]
obinugrilaiset kielet
· » hanti (ostjakki)
· mansi (voguli)

Musta, valkoinen ja sininen ovat värinimiä, joilla on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä sama perusvärinimitys.

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

A

aloi vaaleanpunainen [inkeroismurteet, karjala] (lainasana venäjästä)
a`š valkoinen (myös savi, liitu) [hanti]

B

bruni ruskea [liivi]

C

D

E

F

fioletovoi violetti (lainasana venäjästä) [karjala]

G

goluboi vaaleansininen [Aunuksen murre; lainasana venäjästä]
go?uboi vaaleansininen [lyydi, vatja; lainasana venäjästä]

H

hahk harmaa [vepsä]
harmaa [karjala, lyydi]
harmag [lyydi]
harmagas [lyydi]
harmai [karjala, lyydi]
harmoa harmaa [vepsä]
harmua harmaa [karjala]

I

J

joskar punainen, kaunis [mari]

K

karwainen, karvainen värillinen. Suomenkielessä puna merkitsi alunperin karvaa, punainen karvanväristä. Karva ja puna sekä karvainen ja punainen olivat pitkään synonyymejä - lopulta karvainen laajentui merkitsemään myös muita värejä, esim. keltaisenkarvainen. Itämerensuomalaisissa kielissä karva on ainoa yhteinen väriä merkitsevä sana.
kaunis punainen [vatja] Vatjan kielessä kaunis on aikoinaan merkinnyt kaunista, mutta nykyään vain punaista väriä; kaunissaa merkitsee vatjaksi punaiseksi värjäämistä. Venäjänkielessä krasnyi merkitsi kaunista 1400-luvulle saakka; luultavasti myös vatjan kaunis on saanut merkityksensä venäläisvaikutteiden kautta. Monissa muissakin venäläisvaikutteisissa itämerensuomalaisissa kielissä ilmiö on nähtävissä; mm. karjalan 'punainen' ruskie ja vepsän 'punainen' rusked merkitsevät myös (toissijaisesti) kaunista.
kauniz punainen [vatja]
kelda keltaokra, pigmenttinimi [lyydi, karjala]
keldaine keltainen [karjala]
keldaine, keudaine keltainen [lyydi]
kellakko kellertävä [vatja, inkerinmurteet]
kéllappane kellertävä [karjala, tver]
keltain keltainen [inkeroismurteet]
keltane keltainen [karjala]
kelten keltainen [vatja]
kimmiä rohoin kirkkaanvihreä [vatja]
koufeinkarvaine, koufeinoi kahvinvärinen [vepsä]
krasnoi punainen [karjala; lainasana venäjästä]
kultani kulta [karjala/ viena]

L

lilovoi lila (lainasana venäjästä) [karjala]

M

-ma -värinen, jonkin värinen [vepsä] Itämerensuomalaisissa kielissä maa merkitsee usein myös väriä
malinovoi vaaleanpunainen, violetti; 'vadelmanpunainen' (lainasana venäjästä); [karjala]
meltsi vihreä [liivi]
miltsi vihreä [länsi-liivi]
mültsi vanha nimitys vihreälle [liivi]
musked musta [keskivepsä/kujan murre]
mussa musta [vatja]
must musta [lyydi, vepsä, (viro)]
musta musta [inkeroismurteet, karjala, (myöhäiskantasuomi)]
muštà musta [liivi]
mustu musta [aunus]
muza tummahko [keskivepsä]
muzahahkhiine tummanharmaa [keskivepsä]
muzavanvihandu tummanvihreä [Aunuksen murre]
muzavihand tummanvihreä [keskivepsä]

N

O

o'gi harmaa [liivi]
ol'az vihreä (kasveista puhuttaessa) [liivi]
oranževoi oranssi [karjala]
valkoinen, myös vaalea, puhdas [tsermissi/mari]
ožimma vaaleanvihreä ('syysviljan värinen') [vepsä]
ožo vihreä [erzämordva]

PQ

paatti tummankeltainen [inkeroismurteet]
pakuine keltainen [vepsä]
puhassinin sininen [vatja/pummala 1780-l]
puna suomalainen kantasana puna on suomalaisugrilaisissa kielissä merkinnyt alunperin karvaa. Kaukaisissa volgalaisissa ja ugrilaisissa kielissä puna edelleenkään viittaa mihinkään väriin - se on karvan nimitys. Volgalaisissa kielissä ja ostjakissa puna sekä karvaa että karvapeitteen väriä.
punain punainen [vatja/kukkosin murre]
punainen on merkinnyt punaista vatjan kielessä, ennenkuin kaunis syrjäytti sen
punakeltein oranssi [vatja]
punane, puneni punainen [karjala]
punnain punainen [inkeroismurteet]
punni punainen [liivi]

R

roh(h)oin vihreä [läntiset inkeroismurteet]
rohoin vihreä [vatja / länsimurteet]
rohone vihreä [läntiset inkeroismurteet]
rohosinin vihreä [vatja/pummala 1780-l]
roza vaaleanpunainen [liivi]
rozovii vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä) [vepsä]
rozovoi vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä) [lyydi]
rozovoi, rozavoi vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä) [inkeroismurteet]
rouzovoi vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä) [karjala]
rùoguldi oljenkeltainen [liivi]
rusakka vaaleanruskea [inkerolaismurteet]
rusakku ruskea [aunus]
rušappa punertava, vaaleanpunainen, ruskeahko [karjala]
rušk mustanruskea, tuhkanvärinen [liivi]
ruskea keltaisen t. oranssinruskea [vatja]
rusked punainen [lyydi, vepsä] Vepsänkielessä merkitsee myös jossain määrin kaunista (käheb=kaunis). Esim. rusked pei merkitsee kaunista päivää.
rusked ruskea [keskivepsä/kujan murre]
ruskedvouvaz vaaleanpunainen [vepsä]
ruskehini ruskea [karjala/viena]
rusketa punainen [kantasuomi]
ruskia ruskea [inkeroismurteet]
ruskie punainen [karjala] Merkitsee myös jossain määrin kaunista. Esim. ruškie ilma merkitsee poutasäätä.
rusgei punainen [aunus]
ruzakas vaaleanruskea [vepsä]
ruzama punertava [vepsä]
ruzaves punertava [vepsä]

S

sar keltainen [mari]
sedati harmaa puhuttaessa hiuksista, parrasta, hevosista [vepsä]
sedii harmaa parrasta tai tukasta puhuttaessa [lyydi]
sen sininen [mordva]
sinin∂ sininen [vatja]
sinine vihreä, vihanta [itä-vatja 1780-l]
si'nni sininen [liivi]

T

taivazma taivaanvärinen [vepsä]
tuliruskie tulenpunainen [karjala]
tummar roh(h)oin tummanvihreä [läntiset inkeroismurteet]

U

V

valda valkoinen [liivi, mordva]
valgei valkoinen [karjala / aunus]
valged valkoinen [lyydi]
valkea valkoinen [vatja]
va?kea rohoin vaaleanvihreä [vatja]
valketa valkoinen [varhaiskantasuomi]
valkia valkoinen [inkeroismurteet]
valkie valkoinen [karjala]
valkoni valkoinen [karjala]
vauged valkoinen [vepsä]
verisekainen punainen [karjala; vanhoissa karjalaisissa runoissa]
verm väri [liivi]
vež vihreä, vaaleanvihreä, tuore, ei-kypsä [komi]
vihand vihreä [vepsä]
vihanda vihreä [karjala]
vihandu vihreä [karjala /aunus]
vihrie vihreä [karjala]
viri keltainen[liivi]
virlikki kellertävä [liivi]
viž keltainen (vihreä) [komi]
vož vihreä, kehittymätön [votjakki]

W

XYZ

žar vihreä [tšermissi]
zelenäine vihreä [karjala, lyydi; lainasana venäjästä]
zelonaine vihreä [lyydi; lainasana venäjästä]
zelónane vihreä [karjala]
želon(ii) vihreä [vepsä]
zelonane vihreä [vepsä]
zirmi harmaa puhuttaessa hiuksista, parrasta, hevosista [liivi]
žoltoi keltainen [karjala /aunus], lyydi]

ÅÄÖ

hanti = ostjakki
a`š valkoinen (myös savi, liitu)

inkeroismurteet
aloi vaaleanpunainen (lainasana venäjästä)
kellakko kellertävä
keltain keltainen
musta musta
paatti tummankeltainen
punnain punainen
roh(h)oin vihreä [läntiset inkeroismurteet]
rohone vihreä [läntiset inkeroismurteet]
rozovoi, rozavoi vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä)
rusakka vaaleanruskea
ruskia ruskea
tummar roh(h)oin tummanvihreä [läntiset inkeroismurteet]
valkia valkoinen

karjala
aloi vaaleanpunainen (lainasana venäjästä)
fioletovoi violetti (lainasana venäjästä)
goluboi vaaleansininen (Aunuksen murre; lainasana venäjästä)
harmaa, harmai, harmua harmaa
kelda keltaokra, pigmenttinimi (tai muu keltainen pigmentti)
keldaine keltainen
kéllappane kellertävä
kéllappane kellertävä (tver)
kelta keltaokra, pigmenttinimi (tai muu keltainen pigmentti)
keltane keltainen
krasnoi punainen (lainasana venäjästä)
kultani kulta (Vienan murre)
lilovoi violetti (lainasana venäjästä)
malinovoi vaaleanpunainen, violetti ('vadelmanpunainen'; lainasana venäjästä)
musta musta
mustu musta (Aunuksen murre)
muzavanvihandu tummanvihreä (Aunuksen murre)
oranževoi oranssi
punane, puneni punainen
rouzovoi vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä)
rusakku ruskea (Aunuksen murre)
ruappa punertava, vaaleanpunainen, ruskeahko
ruskehini ruskea (Vienan murre)
ruskie punainen
rusgei punainen (Aunuksen murre)
tuliruskie tulenpunainen
valgei valkoinen (Aunuksen murre)
valkie valkoinen
valkoni valkoinen
verisekainen punainen (vanhoissa karjalaisissa runoissa)
vihanda vihreä
vihandu vihreä (Aunuksen murre)
vihrie vihreä
zelenäine, zelónane vihreä
žoltoi keltainen (Aunuksen murre)

komi eli syrjääni
vež vihreä, vaaleanvihreä, tuore, ei-kypsä
viž keltainen (vihreä)

liivi
bruni ruskea
meltsi vihreä
miltsi vihreä (länsi-liivi)
mültsi vanha nimitys vihreälle
muštà musta
o'gi harmaa
ol'az vihreä (kasveista puhuttaessa)
punni punainen
roza vaaleanpunainen
rùoguldi oljenkeltainen
rušk mustanruskea, tuhkanvärinen
si'nni sininen
valda valkoinen
verm väri (Saksan sanasta Farbe)
viri keltainen
virlikki kellertävä
zirmi harmaa puhuttaessa hiuksista, parrasta, hevosista

lyydi
goluboi vaaleansininen (lainasana venäjästä)
harmaa harmaa
harmag(as) harmaa
harmai harmaa
kelda keltaokra, pigmenttinimi
keldaine, keudaine keltainen
must musta
rozovoi vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä)
rusked punainen
sedii harmaa parrasta tai tukasta puhuttaessa
valged valkoinen
zelonaine, zelenäine vihreä (lainasana venäjästä)
žoltoi keltainen
mari (eli teremissi)
joskar punainen, kaunis
valkoinen, myös vaalea, puhdas
sar keltainen
žar vihreä

mordva
ožo vihreä (erzämordva)
sen sininen
sen, senem, senem, senema [mokšamordva]
valdá valkoinen

syrjääni
» katso komi
vatja
goluboi vaaleansininen (lainasana venäjästä)
kaunis, kauniz punainen
kaunissaa värjätä punaiseksi
kellakko kellertävä
kelten keltainen
kimmiä rohoin kirkkaanvihreä
mussa musta
puhassinin sininen [vatja/pummala 1780-l]
punain punainen [vatja/kukkosin murre]
punakeltein oranssi
rohoin vihreä
rohosinin vihreä [vatja/pummala 1780-l]
sinin∂ sininen
sinine vihreä, vihanta [itä-vatja 1780-l]
ruskea keltaisen t. oranssinruskea
valkea valkoinen
valkea rohoin vaaleanvihreä
Vatjan länsimurteissa viherä merkitsee nimenomaan uutta kasvistoa, tuoreutta jne.

vepsä
hahk harmaa
harmoa harmaa [vepsä]
koufeinkarvaine, koufeinoi kahvinvärinen
-ma -värinen, jonkin värinen
musked musta [keskivepsä/kujan murre]
must musta
muza tummahko
muzahahkhiine tummanharmaa
muzavihand tummanvihreä
ožimma vaaleanvihreä ('syysviljan värinen')
pakuine keltainen
rozovii vaaleanpunainen ('ruusunpunainen'; lainasana venäjästä)
rusked punainen
rusked ruskea [keskivepsä/kujan murre]
ruskedvouvaz vaaleanpunainen
ruzakas vaaleanruskea
ruzama punertava
ruzaves punertava
sedati harmaa puhuttaessa hiuksista, parrasta, hevosista [vepsä]
taivazma taivaanvärinen
vauged valkoinen
vihand vihreä
žel'on(ii) vihreä
zelonane vihreä
Vepsänkielessä viher merkitsee nimenomaan uutta kasvistoa, tuoreutta jne.

vodjakki eli udmurtti
vož vihreä, kehittymätön
Lähteitä / lukemista
Koski, Mauno Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. SKS, Savonlinnan kirjapaino, Savonlinna 1983