-

värjäys: Hypericum Kuismat

[Clusiaceae]

Muita suomenkielisiä nimiä: ajosruoho, kiroruoho, tsajuheinä, veriheinä

Lönnrot mainitsee kuismat teoksessaan Flora Fennica (1860).

Kuismasta saadaan punaista värjäysainetta, jota on kutsuttu nimellä "englanninpunainen" (English red). Tavallisesti englanninpunaisella tarkoitaan keinotekoisesti valmistettua punaista rautaoksidipigmenttiä.

Hypericum calycinum

[englanti rose of Sharon, Saint John's wort]

Kukista saadaan oranssia värjäysainetta. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Hypericum maculatum Särmäkuisma

[englanti imperforate St John's-wort · ruotsi mannablod]

Punainen (kukinnot)

Hypericum perforatum Mäkikuisma, läpikuisma

[englanti St. John's Wort, perforated St. John's wort, the devil's scourge, the grace of god, the lord god's wonder plant, witch's herb, amber, hundred-holes, terrestrial sun, Klamath weed; St. John's grasse (Gerarde 1597) · latina hypericum, fuga damonum, perforata (Gerarde 1597) · ruotsi (äkta) johannesört, mansblod, mannablod · tanska prikbladet perikon, prikbladet perikum, johannesurt, perikum, prikket perikon, prikket perikum · saksa Echtes Johanniskraut, Tüpfeljohanniskraut, Antoniuskraut, Blutkraut, Elfenblut, Feldhopfen, Feldhopfenkraut, Frauenkraut, Gelber Karfunkel, Gewöhnliches Tüpfel-Johanniskraut, Hartenau, Hartna, Herrgottsblut, Hexenkraut, Jageteufel, Jesuswundenkraut, Johannisblut, Johannishartheu, Johanniskraut, Konradskraut, Liebfrauenbettstroh, Manneskraft, Mannskraft, Maria Bettstroh, Perikum, Sonnwendkraut, Tausendlochkraut, Tausenlöcherlkraut, Teufelsfluch, Tüpfelhartheu, Tüpfel-Johanniskraut, Waldhopfen, Waldhopfenkraut, Walpurgiskraut, Wildfeuer, Wundkraut · norja prikkperikum ·ranska Herbe de la Saint-Jean, Herbe à mille trous, Herbe de la St-Jean, Herbe percée, Millepertuis, Millepertuis commun, Millepertuis perforé; mille pertuys (Gerarde 1597) · italia hyperico (Gerarde 1597) · espanja caraconzillo (Gerarde 1597) · hollanti sint Janskruid ; San Johans Kraut (Gerarde 1597) · puola dziurawiec, dziurawiec pospolity, dziurawiec zwyczajny · espanja hipericn · irlannin gaeli luibh eoin baiste]

Kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Suomessa yleinen Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa, hieman harvinaisempi Keski-Suomessa. Sisältää parkkiaineita sekä punaista väriainetta hyperisiiniä. Euroopasta kasvi on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan, missä se on alueittain myös uhkana maanosan alkuperäisille kasveille - joissakin osavaltioissa kukan viljelyllä on rajoituksia.

Kukilla on maustettu ja värjätty punaiseksi mm. paloviinaa: Myös painauksiin käytetään kukkaröyhyä. Kukanalut antavat kauniin punavärin paloviinalle (Elias Lönnrot, Flora Fennica, 1860).

Kukinnoista sadaan keltaista, punaista, violettia ja purppuraa, alunapuretteella beigeä. Kukat päästävät alunalla keltaista väriä ja alkoholilla punaista väriä, punaruskeaa myös alunapuretuksella. Tinapuretteella kukista on saatu punaoranssia väriä.

Kasvia on käytetty mm. Irlannissa villan keltaiseksi värjäämiseen.

historia

Kuismia on käytetty pohjoismaissa punaisen hirkenpirk- tai pirkumbrännvin -viinan värinä. Viinan nimi juontuu kuisman latinankielisestä Hypericum -nimestä.

---

Kuismat ovat jo antiikin aikaan olleet tärkeitä rohtoyrttejä, joiden on uskottu myös suojaavan pahalta. Mäkikuismaa on käytetty haavojen ja depression hoitoon ja ruoansulatusvaivoihin. Mäkikuisma lisää ruoansulatusnesteiden, erityisesti sapen eritystä ja laukaisee kouristuksia. Ulkoisesti käytettynä se edistää haavojen paranemista.

Kun keltaiset kukat tai nuput musertaa, niistä irtoaa punaiseksi värjäävää ainetta - siksi kuismaa on kutsuttu veriheinäksi. Sanotaan myös, että kuismaa syöneet vaaleat eläimet saavat auringossa palorakkuloita, joita tummat eläimet eivät saa.

Kukista ja lehdistä on murskatessa lähtenyt myös hyvin epämiellyttävä haju, minkä vuoksi on ajateltu, että kasvi pitää myös pahan loitolla. Sen nimi useilla kielillä on "Johanneksen kukka" (St. John's wort, Johanniskraut, Herbe de la Saint-Jean), koska Keski-Euroopassa se yleensä kukkii Johanneksen päivän - eli juhannuksen - tienoilla.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
--
Coloria-blogi: Kuisman kukerrusta (http://coloria.blogspot.com/2012/02/kuisman-kukerrusta.html) (27.2.2012)