-

Marspunainen

Synteettinen rautaoksidipunainen

Englanninpunainen, viktorianpunainen (-ruskea), venetsianpunainenrautaoksidipunainen, terra di Treviso, italianpunainen, berliininpunainen, preussinpunainen

[englanti red chalk, red oxide, English red, Indian red, Mars red, morelle salt, Venetian red, chemical red, jeweller's red, jeweller's rouge · ruotsi engelskt rött · saksa Eisenoksidrot, Englischrot, Indischrot, Kolkothar , Pompejanischrot, Venetianischrot, Venetianisrot, Roter Bolus, Hausrot · hollanti englesrood, Venetiaansrood · ranska Ocre Rouge, rouge anglais, rouge d'Angleterre, rouge de Venice · espanja rojo inglés · italia Terra rosso, Terra di treviso, rosso inglese, Rosso di Marte · puola rz angielski, rz wenecki · venäjä Anglijskaja krasnaja, wieniecjanskaja krasnaja]

[PR101, E172, CI 77491]

Synteettisiä eli keinotekoisia rautaoksidipigmenttejä kutsutaan alkuliitteellä mars- alkemistien rautaoksidista käyttämän crocus martis -nimen mukaan.

Synteettinen punainen rautaoksidi (Fe2O3).

Marspunaisten värinpeitto vaihtelee. Pigmentti soveltuu kaikkiin maalausmenetelmiin. Marspunaiset ovat yleisiä pigmenttejä kaikentasoisissa taidemaaleissa, pastelleissa sekä värikynissä.

Synteettisten punaisten rautaoksidien värisävyt riippuvat valmistusprosessista. Kaikki punaiset rautaoksidipigmentit ovat peittäviä, permanentteja ja edullisia. Niillä on samat ominaisuudet kuin luonnonrautaoksideilla, mutta mutta koska ne on valmistettu täysin teollisesti, ne ovat koostumukseltaan maavärejä puhtaampia ja hienojakoisempia. Se tekee väreistä perusmuodossaan luonnonrautaoksideja kirkkaampia.

Synteettisessä prosessissa värin vaaleus- ja tummuusastetta sekä sävyä voi säätää jäljittelemään alkuperäisiä maasta kaivettujen väriaineiden sävyjä. Marspunaiset voivat olla sävyltään mitä tahansa hyvin vaaleasta keltapunaisesta hyvin tummaan violetin- tai ruskeanpunaiseen. Niillä on useita samoja myyntinimiä kuin luonnon rautaoksideilla.

Synteettiset rautaoksidivärit voidaan jakaa kolmeen väriryhmään valmistustavan mukaan:
· rautamönjä - valmistettu luonnosta saatavasta rautamalmista, -kiisusta ja -kiilteestä
· marsmusta - valmistettu rautavitrillin tai alunan valmistusjätteistä
· caput mortuum - syntyy rautavitrillin valmistuksen sivutuotteena

Historia

1600-1700-lukujen tienoilla punaisia rautaoksidipigmenttejä (maavärejä) opittiin valmistamaan synteettisesti, muita värejä hieman myöhemmin.

Puhdasta hematiittia on valmistettu keinotekoisesti viimeistään keskiajalla kalsinoimalla rautasulfaattia, mutta yleisen käsityksen mukaan väriä on käytetty jo antiikin aikana.

Nimiä

Keinotekoisten rautaoksidipunien nimitykset ovat hyvin epätarkkoja. Monet ovat saaneet nimensä sen mukaan, missä niitä on valmistettu, mutta yhtälailla monet ovat alkaneet merkitä vain tiettyä värisävyä. Nimet voivat olla myös hyvin harhaanjohtavia, sillä myynnissä on ollut esim. sinertävää ja kellertävää intianpunaista. J. Järvelän "Maalarin aine- ja ammattioppi" -kirjan (WSOY 1956) mukaan englannin-, intian-, venetsian- ja pompeijinpunaa saatiin rautatehtaiden rikkihappoisista jätteistä ja niihin lisätyistä lisäaineista polttamalla - jolloin nimet merkitsivät enemmän juuri sävyä ja olisivat siten marspunaisia. Jos puhutaan keinotekoisesti valmistetusta punaisesta rautaoksidista, termillä "englanninpunainen" viitataan kellertäväsävyiseen punaiseen rautaoksidiin, "venetsianpunainen" taas viittaa kylmään, sinertävään punaiseen rautaoksidiin.

Englanninpunainen -nimitys on alunperin viitannut yleisesti nimenomaan hollantilaisten valmistamaan punaiseen rautaoksidipigmenttiin ja englanninpunaiseksi kutsuttiin myös luonnon punaokraa, jota raastamalla saatiin tiilenpunainen väri.
Lue lisää englanninpunaisesta

Terra di Treviso on erityisen puhtaan synteettisen punaisen rautaoksidin nimitys.

Espanjanruskea (Spanish brown) on Espanjasta tuotua punaista rautaoksidia.

Falun punainen eli Falunisssa, Ruotsissa valmistettu punamulta on keinotekoista punamultaa, joka valmistetaan raudantuotannon jäännösaineista. Falunista punamultaa on viety lähinnä Saksaa ja Suomeen. Falun punamulta (tai Falunin punamulta) on ollut jo 1800-luvulta lähtien merkittävä väriaine Suomessa.

Intianpunainen - paraslaatuisin sinisävyinen rautaoksidipuna; nimi viittaa sekä luonnon että synteettiseen rautaoksidiin. Intianpunaisella on tarkoitettu myös Intiasta ja Persiasta tuotuja kellertävän ja rusehtavan punaisia.
Lue lisää [intianpunaisesta]

Jeweler's rouge on hyvin hienojakoista rautaoksidia. Sitä on käytetty kiillottamaan metalliesineitä ja etenkin metallikoruja. Tässä tarkoituksessa punainen rautaoksidi tunnetaan myös nimellä rouge. Nimi voi viitata myös luonnon punaiseen rautaoksidiin.

Marsvioletti on hyvin sinisävyinen tai violetihtava keinotekoinen rautaoksidipunainen.

Morelle salt on vanha nimitys synteettisille rautaoksidipunaisille. Sillä viitataan myös polttamalla tummennettuun punaiseen rautaoksidiin, johon myös nimi colcothar viittaa.

Persianpunainen (Persian red) oli ennen luonnon punaisen rautaoksidin nimitys (myös intianpunaisen synonyymi), mutta nykyään sillä tarkoitetaan synteettistä punaista rautaoksidia. Myös kromipunaisen variaation nimi (kts. kromioranssi).

Pompeijinpunainen (pompeian red) viittaa yleensä luonnon punaiseen rautaoksidiin.

Pozzuolinpunainen (Pozzuoli red) viittasi alunperin Pozzuolissa tuotettua punaista savea (kts. luonnon rautaoksidi).

Punaterra on valmistettu J. Järvelän Maalarin aine- ja ammattioppi -kirjan (WSOY 1956) mukaan keltaokrasta polttamalla.

Rautamönjä on valmistettu luonnosta saatavasta rautamalmista, -kiisusta ja -kiilteestä. J. Järvelän Maalarin aine- ja ammattioppi -kirjan (WSOY 1956) mukaan rautamönjää on valmistettu kuparinvalmistuksen yhteydessä saatavasta rautakiisusta.

Käyttö

Käytetään taiteessa kaikilla välineillä. Käytetään myös kullan ja hopean kiillotusaineena. Synteettisiä punaisia rautaoksidipigmenttejä käytetään myös mm. värillisten piilolinssien väriaineena.

Muuta

Englanninpunaiseksi on nimitetty myös kuismasta (Hypericum) saatua punaista pihkamaista nestettä, jota on käytetty värjäystarkoituksiin.

Katso myös: marsruskea, sinooperi

Lähteitä / lukemista

Delamare, François & Guineau, Bernard Colors. The Story of Dyes and Pigments. Discoveries, Harry N Abrams Inc Publishers, New York 2000
Finlay, Victoria Colour. Travels Through The Paintbox. Sceptre; Hodder and Stoughton, Lontoo 2002
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Seymor, Pip The Artist's Handbook. Grange Books, Arcturus Publishing Limited, Lontoo 2003