-

värjäys: Juglans Pähkinä

[Juglandaceae]

[englanti walnut · saksa Wallnuss oder Walnuss, Wälsche Nuss · ranska Noyer commun]

[NBr7 jugloni, Juglans regia, Juglans nigra]

Pähkinöillä on värjätty etenkin villaa. Kosmetiikkateollisuus käyttää pähkinävärejä mm. hiusväreissä ja auringonsuojavoiteissa. Hiusten värjäämiseen ruskeaksi eri pähkinäpuita on käytetty kauan ja monessa kulttuurissa, mm. Plinius kertoo hiusten värjäyksestä pähkinällä. 1900-luvun alkuun pähkinäpuut olivat tumman hiusvärin tärkein raaka-aine. Pähkinää käytettiin myös ihon tummentamiseen.

Intiassa pähkinäpuun kuorta käytetään värjäämiseen ja parkitsemisaineena. Sillä värjätään usein silkkiä. Eri puretusaineilla puusta saa ruskeaa ja tummanoliivia.

Juglans cinerea Valkoinen saksanpähkinä

[engl. butternut, oilnut, white walnut, hickory bar]

Ruskea, harmaa. Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät juuria ja kuorta (ja sisäkuorta) värjäykseen. Juuresta saadaan mustaa väriä ja sisäkuoresta ruskeaa. Myös amerikan siirtolaiset alkoivat käyttää valkoista saksanpähkinää värjäykseen. Kuorta on käytetty myös parkitsemiseen. Pohjois-Amerikan sisällissodassa Etelävaltioiden harmaa asepuku oli värjätty valkoisella saksanpähkinällä.

Juglans major

[englanti wild walnut]

Mm. navajot valmistivat pähkinälajista ruskeaa väriainetta.

Juglans mandshurica

[englanti walnut · jap. kurumi]

Juglans neotropica

[englanti Peruvian walnut · espanja nogal]

Perussa kasvava pähkinälaji, jonka lehdistä ja hedelmistä saadaan parkkia ja tummanruskeaa väriainetta.

Mm. Bolivian intiaanit ovat käyttäneet kasvin lehtiä mustan ja ruskean värjäysaineen valmistamiseen.


Juglans nigra Musta saksanpähkinä

[englanti black walnut]


Puun kuoresta ja juurista saadaan ruskeaa sekä keltaruskeaa. Puun lehtiä keittämällä yhä uudelleen ja uudelleen saadaan lopputulokseksi musta.

Väriä on käytetty mm. hiusten värjäykseen: sillä on estetty harmaantumista ja/tai tummennettu hiuksia.

Kasvi on tunnettu myös Etelä-Amerikassa: Ecuadorin intiaanit ovat käyttäneet kasvin lehtiä mustan ja ruskean värjäysaineen valmistamiseen.

Juglans regia Saksanpähkinä

[englanti Walnut, Common Walnut, English Walnut, Nux Regia, Persian Walnut, Walnut-Tree · ranska Noyer commun, Calottier, Écalonnier, Gognier, Gojeutier, Noyer, Noyer d'Europe, Noyer royal goguier ; Noisur (Gerarde 1597) · saksa Echte Walnuß, Christnuß, Edelnuß, Kobernuß, Königsnuß, Nußbaum, Nußblätter, Polternuß, Pulische Nuß, Römischnuß, Roßnuß, Steinnuß, Waldernuß, Walnuß, Walnußbaum, Welsche Nuß, Welschnußbaum ; Nussbaum; Noote Boom, Nootelaer (Gerarde 1597) (yläsaksa) Nossbaum, Nessbaum, Nussbaum, walisch Nuss, walsch Nussbaum, wélsch Nussbaum (Köhler's Medizinal-Pflanzen) · ruotsi valnöt · tanska almindelig valnød, valnød, valnødtre · norja valnøtt · puola orzech wloski · dzongkha tashing · nepali okhar · sharchop-kha kheshing latina Nux (Gerarde 1597)]

Kasvaa Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella, Pohjois-Amerikassa. Mm. viikingit käyttivät saksanpähkinää värjäämiseen.

Puun kuoresta ja juurista saadaan ruskeaa ja keltaisenruskeaa (mm. Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät pähkinää ruskeaksi värjäykseen). Puun lehdistä ja pähkinän kuorista saadaan ilman puretetta lämminsävyistä kellertävän rusehtavaa (juglone) ja khakia. Puun vihreistä pähkinöistä saadaan keltaista ja vihreää. Raa'at pähkinät sisältävät runsaasti tanniinia. Kypsistä pähkinöistä (ja kuoresta) saadaan tummanruskeaa väriainetta, joka rautapuretuksen avulla (tai rautapadassa keitettäessä) muuttuu mustaksi.

Pähkinöistä ja pähkinänkuorista saadaan sävyjä vaalean ruskeista tummiin ruskeisiin, ei tarvitse puretetta. Uren kirjassa A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines [...] (1847) neuvotaan käyttämään kypsiä pähkinänkuoria pysyvän ruskean värin saamiseksi: mitä kauemmin pähkinänkuoriliemi saa seistä, sen parempi väristä tulee. Värjäys tapahtuu kädenlämpöisessä vedessä, eikä villaa tarvitse purettaa, vaikka aluna tekeekin väristä kirkkaamman.

historia

Persiaa pidettiin pitkään pähkinäpuun kotimaana, mutta varhaisia merkkejä pähkinöistä on löytynyt idempää, Himalajalta sekä mm. Sveitsistä. Vanhin arkeologinen löytö on kuitenkin tehty Shanidarin luolista nykyisen Irakin alueelta.

Pähkinöitä tiedetään syödyn jo 7000 vuotta ennen ajanlaskun alkua; roomalaiset pitivät pähkinöitä jumalten ruokana ja muinaisessa Persiassa pähkinöiden nauttiminen oli sallittu vain kuninkaallisille. On hyvin todennäköistä, että niiden muunlainenkin hyötykäyttö keksittiin hyvin varhain.

Pähkinää viljeltiin luultavasti ensimmäisenä Persian lisäksi Kreikassa, jossa pähkinää käytettiin ruoaksi ja lääkkeeksi sekä hiusten ja tekstiilien värjäykseen.

Turkissa pähkinänruskea on ollut perinteinen ja hyvin tärkeä väri mm. mattojen väriaineena; aikaisemmin saksanpähkinää käytettiin myös lääkkeenä ja hiusten värjäykseen. Kuoren ja pähkinöiden lisäksi värjäykseen on käytetty myös puun lehtiä; väriksi on saatu ruskeaa ja vihreää. Saksanpähkinä kasvaa Turkissa luonnonvaraisena ja Turkki tuottaakin viidenneksen maailman saksanpähkinäsadosta.

Myös Pohjois-Amerikan intiaaneille pähkinöistä puristettu mehu oli hyvin tärkeä värjäysaine.

Japanissa, Tohokun alueella saflorista (Carhamus tinctorius) valmistettiin esim. Osaen Benibana Tsumugi -väriä, johon saflorin lisäksi käytettiin indigoa (ai), saksanpähkinää (Juglans Regia) ja Miscanthus tinctorius -kasvia (kariyasu).

Kiinaan pähkinä saapui n. 200 eaa.

Japanissa, Tohokun alueella saflorista (Carhamus tinctorius) valmistettiin esim. Osaen Benibana Tsumugi -väriä, johon saflorin lisäksi käytettiin indigoa (ai), saksanpähkinää (Juglans Regia) ja Miscanthus tinctorius -kasvia (kariyasu).

Lue lisää jugloni-väriaineesta.

---
Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
de Nevell, Elizabeth Making Walnut Ink [http://home.insightbb.com/~denevell_books | 29VII04]
Clarkia. Juglans Regia, Common Walnut, Black Walnut [drclarkia.com | 29VII04]
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.
Ure, Andrew A Dictionary of Arts, Manufactures, and Mines; containing A Clear Exposition of Their Principles and Practice. 1847, Appleton & company, New York.