-

värjäys: sienet ja käävät

[englanti mushroom(s) · latina fungi]

Suomessa sienilajeja on noin 3000-4000. Niistä joitakin satoja voidaan käyttää värjäystarkoituksiin.

historia

Sienillä on herkuteltu jo muinaisessa Egyptissä - jopa siinä määrin, että ne olivat faaraoiden herkkua, maallikoiden ei sallittu syötäviin sieniin koskea. Sieniherkut on tunnettu läpi maailman. Mm. Kiinassa sieniä käytettiin myös lääketieteellisiin tarkoituksiin jo n. 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua - sumerilaisten mainitaan käyttäneen sieniä lääketieteellisiin tarkoituksiin jo 2900 eaa. Varmasti joidenkin sienten hallusinogeeniset ominaisuudetkin tunnettiin jo varhain. Sienten viljely aloitettiin viimeistään 1800-luvulla, vaikkakin epämääräisten tietojen mukaan jo Ludvig XIV aloitti sienten viljelyn Pariisin lähellä sijaitsevissa luolissa. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 1707 ranskalainen de Tournefort kuvasi ensimmäisenä tavan, jolla voitaisiin onnistuneesti viljellä sieniä ja pian sen jälkeen sienet alkoivat kasvaa Pariisin ympärysluolissa. Suurin osa lähteistä mainitsee varmaksi tietoksi 1870-luvun, jolloin sienten viljely viimeistään alkoi Ranskassa - ja sieltä viljelykeinot levisivät pian Brittein saarille.

Koska sienet ovat olleet niin hyvin tunnettuja läpi historian, voisi olettaa, että myös niiden värjäävät ominaisuudet olisi tunnettu, mutta niistä löytyy vain vähäisiä merkintöjä historiallisissa dokumenteissa. Sienivärejä on pienessä määrin käytetty monessa kulttuurissa kautta aikojen, mutta silti sieniä ei koskaan ole alettu 'viljellä' värjäystarkoituksiin, eikä sienivärien merkitystä tunnettu ainakaan silloin, kun kasvivärikauppa oli suurimmillaan. Jopa kasvitieteilijät välttelivät sienien luokittelemista - mm. Linneaus nimitti sienten luokittelua vastenmieliseksi tehtäväksi. Vuonna 1526 Grete Herbal -teoksessa sienet jaettiin kahteen tyyppiin, niihin, jotka ovat kuolemaksi ja tappavat syöjänsä ja niihin, jotka eivät ole (one ... is deadly and slayeth them that eateth them;... and the other doth not). Vasta 1820-luvulla Elies Fries kehitteli käyttökelpoisen luokittelun. Jotkut vanhoista lähteistä ovat hyvin epätarkkoja, sillä usein fungi / fungus -viittaus on saattanut tarkoittaa myös jäkäliä.

Sienten nimeäminen kertoo paljon niiden käytön merkityksestä. Tieteellisten nimien antaminen kertoo sienten tunnettavuuden lisäksi myös siitä, kuinka kiinnostavana sienet on nähty tieteen silmissä (ja kuten yllä mainittiin, sienet eivät ole kiinnostaneet tutkijoita kovin paljon). Kansankielessä nimi on annettu kaikelle tarpeelliselle tai sellaiselle, mikä on tarpeen erottaa muista - ja esimerkiksi kasveihin verrattuna sieniä on kansankielessä nimetty melko vähän. Suomi-lehden (1854) artikkelista Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 saadaan jonkinlainen käsitys siitä, miten sieniä on nimetty, vaikka itse artikkeli koskeekin vain yhtä paikkakuntaa.

Sienä- ja känsä-kasvuja, joita on kyllä monen sukuisia ja laisia, tunnetaan ja eroitetaan aivan harvat erityisillä nimillä. "Kärväsensienällä" {Agaricus muscarius) on nimensä, mutta kaikkia muita sen kokoisia sanotaan paljaastansa "sieniksi" vaan; vähäisiä ja ohukaisia kutsutaan "Madonlakeiksi." "Kuukusenmuna" (Lycoperdon hovista) nimitetään kypsänä "tuhkuriksi." "Paranpaska" {Aethalium fiavum) on myös tuttu. — Känsäin eli kääpäin (Boletus) eri nimet seuraavat puita, joissa kukin lai kasvaa, ja ovat niinmuodoin Kuusen-, Koivun-, Lepän-, Haavan-,Raidan- ja muun kääpää: Pakuria tunnetaan kahta laia, nimittäin Koivun- ja Lepän-pakuri.

Ruotsissa sienet tosin mainittiin jo vanhimmassa värjäyskirjassa 1720: Johan Linder(s): Svenska Färgekonst ja jopa sitä ennen kirjoitettuja, 1600-luvulta peräisin olevia sienivärjäysohjeita on löydetty Tanskasta.

Monet 1800-luvun (lähinnä englantilaiset) lehti- ja tietosanakirja-artikkelit yms. mainitsevat mm. että muinaisessa Egyptissä tunnettiin sienivärjäys (sen tarkemmin määrittelemättä). Venäjällä sienillä värjääminen on tunnettu kauan. Edinburgh Journal of Medical Science vuodelta 1826 kirjoittaa: The Russians have long employed in dyeing, those Boleti which change to a blue colour on being cut; and the Kamtscnatdales are in the daily habit of intoxicating themselves with the fly agaric (Amanita Muscaria).

Vain kaksi sientä tunnetaan värjäämiseen viittaavalla latinalaisella nimellään tinctorius (tinctoria): Pisolithus tinctorius eli hernekuukunen ja Pohjois-Amerikan intiaanien tuntema Echinodontium tinctorium. Vielä 1940-luvulla, kun sodanaikaisessa Ranskassa tutkittiin mahdollisuutta valmistaa sienivärjäysaineita, löydettiin vain muutamia lajeja: okrakääpä, pulkkosienet ja joitakin homesieniä. Vasta 1970- 1980 -luvuilla sienivärjäys nousi suurempaan tietoisuuteen kasvivärjäreiden joukossa. Yleisesti ensimmäisenä hyvänä sienivärjäysoppaana pidetään Miriam Ricen ja Dorothy Beebeen kirjaa Mushroom's for Color, joka ilmestyi 1980.

Monissa seitikeissä on antrakinoneita, kaksoisantrakinoneita ja vastaavia väriaineita. Veriseitikkien väriaineita ovat mm. endokrosiini, dermosybiini, dermorubiini ja dermoluteiini. Tatit sisältävät kolmea keskenään samantyyppistä väriainetta: keltaista kserokomihappoa, keltaista variegaattihappoa ja ruskeaa atromentiinihappoa. Joissakin tateissa on myös bovinonia, gyrosyaniinia ja grevilliinejä.

Sieniä
seitikit
Seitikit (Cortinarius)
Punavyöseitikki (Cortinarius armillatus) [punertavat, harmaat]
Kaneliseitikki (Cortinarius cinnamomeus) [oranssi]
Keltahelttaseitikki (Cortinarius croceus) [beige, oranssi, keltainen]
Kangasmyrkkyseitikki (Cortinarius gentilis) [kellertävät]
(Cortinarius malicorius) [keltaoranssi]
(Cortinarius uliginosus) [vaaleanoranssi]
Violettiseitikki (Cortinarius violaceous) [siniharmaat, violetti]
Veriseitikit (Dermocybe)
Heloseitikki (Dermocybe cinnabarina) [punaoranssi]
Kaneliseitikki (Dermocybe cinnamomea) [oranssi, punainen, ruskea]
Sahramiseitikki (Dermocybe cinnamomeobadia) [oranssi, punainen, ruskea]
Keltahelttaseitikki Dermocybe cinnamomeolutea [beige]
Keltahelttaseitikki (Dermocybe croceifolia) [oranssit]
Tulihelttaseitikki (Dermocybe malicoria) [oranssi, punainen, ruskea]
Hurmeseitikki (Dermocybe phoenicea) [punainen, oranssi, ruskea]
Veriseitikki (Dermocybe sanguinea) [punainen, violetti, musta]
Verihelttaseitikki (Dermocybe semisanguinea) [punainen, purppuranmusta]
(Dermocybe splendida)
Viitaseitikki Dermocybe uliginosa [roosa]
rouskut
Rouskut Lactarius
Männynleppärousku (Lactarius deliciosus)
Kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) [harmaankeltainen]
pulkkosienet
Pulkkosienet (Paxillus)
Samettijalka (Paxillus atrotomentosus (atromentosus)) [ruskea, sininen, keltainen, harmaanvihreä]
Ruskea pulkkosieni (Paxillus involutus) [ruskea, oranssi, ruskeankeltainen, vihreänkeltainen]
Valevahvero (Hygrophoropsis aurantiaca)
käävät
Pökkelökääpä (Piptoporus betulinus) [beige, keltainen, ruskea, harmaa]
Sysikääpä (Phellinus nigricans) [kellertävä]
Käävät (Polyporus)
Taulakääpä (Fomes fomentarius (Polyporus fomentarius)) [beiget, keltaiset, ruskeat, harmaa]
Karvavyökääpä (Trametes hirsuta syn. Polypyros hirsutus)
Rikkikääpä (Laetiporus sulphureus syn. Polypyros sulphureus) [keltainen]
(Polypyros tinctorius)
Käävät (Inonotus)
Lepänkääpä Inonotus radiatus
Mokkakääpä (Inonotus hispidus)
Okrakääpä (Hapalopilus rutilans)
Karhunkääpä (Phaeolus schweinitzii)
Tervakääpä (Ischnoderma benzoinum) [beige, ruskeat, siniharmaa, ruskeanmusta]
Kantokääpä (Fomitopsis pinicola) [beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat]
Mäyränkääpä (Boletopsis leucomelaena) [harmaa, ruskea]
Sudenkääpä (BBoletopsis grisea) [vihreä]
Löyhkäsilokka (Thelephora palmata) [rusehtava, oliivi, sininen]
orakkaat
Orakkaat (Hydnellum)
Oranssiorakas (Hydnellum aurantiacum) [vihreät]
Siniorakas (Hydnellum caeruleum) [ruskeat, vihreät, siniset]
Ruostenahkaorakas, ruosteorakas (Hydnellum ferrugineum) [ruskeat, vihreät]
Rikkiorakas (Hydnellum geogenium) [vihreät, harmaat]
Karvasorakas (Hydnellum peckii) [ruskeat, vihreät]
Tuoksunahkaorakas, tuoksuorakas (Hydnellum suaveolens) [ruskeat, vihreät]
Orakkaat (Phellodon)
Mustaorakas (Phellodon niger) [sinivihreät, vihreät]
Ryytiorakas (Phellodon tomentosus) [vaaleanruskeat, sinivihreät, vihreät]
(Phellodon alboniger) [tumma?]
Sarcodon
Suomuorakas, männynsuomuorakas (Sarcodon imbricatus syn. Hydnum imbricatum) [ruskeat, vihreät, siniset, harmaat]
tatit
Kivitatit (Boletus)
Boletus appendiculatus
Herkkutatti (Boletus edulis) [keltainen, vihreä]
Männynherkkutatti (Boletus pinophilus) [keltainen, vihreä, oranssi]
Voitatit (Suillus)
Kangastatti (Suillus variegatus) [keltainen, vihreä]
Lehtikuusentatto (Suillus gravillei) [keltainen, vihreä, oranssi]
Nummitatti (Suillus bovinus) [keltainen, oranssi]
Voitatti (Suillus luteus) [beige, oranssi, harmaa]
Samettitatit (Xerocomus)
Ruskotatti (Xerocomus badius) [keltainen, vihreä, oranssi]
Ruututatti (Xerocomus chrysenteron) [ruskea, vihreä, oranssi]
Samettitatti (Xerocomus subtomentosus) [keltainen, vihreä, oranssi]
äikätatit (Chalciporus)
äikätatti (Chalciporus piperatus) [keltaiset, oranssit]
Tatinriesa (Hypomyces chrysospermus) [keltainen, vihreä, ruskea]
vahverot
Keltavahvero, kanttarelli Cantharellus cibarius
Suppilovahvero tubaeformis (infundibuliformis)
Cantharellus clavatus
nuljaskat
Rusakkonuljaska (Chroogomphus rutilus) [ruskea]
Limanuljaska (Gomphidius glutinosus) [ruskea, oliivi]
Vahakkaat (Hygrocybe, Hygrophorus)
Kartiovahakas (Hygrocybe conica) [harmaa, beige, ruskea, vihreä]
Punikkivahakas (Hygrocybe punicea) [keltainen, oranssi]
Mönjävahakas (Hydgrocybe miniata) [harmaa, beige, ruskea, vihreä]
Hallavahakas (Hygrophorus hypothejus) [ruskea, keltainen]
(Hygrophorus coccinus)
Lahokka (Hypholoma)
Kitkerälahokka (Hypholoma fasiculare) [rusehtava, harmaa]
Punalahokka (Hypholoma sublateritium) [keltainen, vihreä]
Kitkerälahokka (Naematoloma fasciculare)
Haarakkaat (Ramaria)
Piikkikärkihaarakas (Ramaria apiculata) [violetti]
(Ramaria pallida) [sininen]
Töppönuijakas (Clavariadelphus truncatus) [violetti]
Pölkkysieni (Comphus clavatus) [violetti]
Karvaslakit (Gymnopilus) [harmaa, keltainen, ruskea, vihreä]
(Gymnopolis spectabilis)
Kangaskarvalakki (Gymnopolis penetrans)
Hernekuukunen (Pisolithus tinctorius) [ruskea]
Bulgaria inquinans [ruskea]
Echinodontium tinctorium [punainen]
Ustilago esculenta [käyttöä kosmeettisena väriaineena]
Lähteitä / lukemista
Dibben, Martyn Mushroom Mania...Is it for you?. LORE, 3 /1984
Gelbert, Doug Mushroom Museum [PageWise, Inc, mdmd.essortment.com/mushroommuseum_rgaw.htm | 080704]
Rostmark, Susanne Färga ullgarn med svampar. UmeÅ Universitet - Resurscentrum för Kemi i Skolan [school.chem.umu.se/Experiment/P103 | 080704]
Flora Celtica - Fungi [rbg-web2.rbge.org.uk/celtica/fungi/fungi.htm | 080704]
Svampbok [www.nrm.se/kbo/svampbok/welcome.html.se | 080704]