Liput: sininen, punainen, valkoinen
Alankomaat · Alankomaiden Antillit · Australia · Belize · Bermuda · Burma · Chile · Cook-saaret · Costa Rica · Dominikaaninen tasavalta · Färsaaret · Iso-Britannia · Islanti · Jugoslavia · Kamputsea · Kroatia · Kuuba · Laos · Luxemburg · Malesia · Montenegro · Myanmar · Nepali · Norja · Panama · Paraguay · Puertorico · Ranska · Samoa + Amerikan Samoa · Taiwan · Thaimaa · USA · Uusi-Seelanti · Venäjä
K r o a t i a
A l a n k o m a a t
Lippu otettiin käyttöön 1937 ja tuolloin väreiksi sovittiin punainen, valkoinen ja sininen.
Hollannin kuningashuoneen (Oranje) väri on oranssi. Alunperin myös lipussa oli punaisen tilalla oranssi väri. 1500-luvulla käyttöön otetussa lipussa oli kolme vaakaraitaa: oranssi, valkoinen ja vaaleansininen. Se oli ennen muuta laivojen tunnus, mutta koska oranssi ei näkynyt merellä, 1600-luvulla väri vaihdettiin punaiseen. 1900-luvun alkupuolella myös lipun vaaleansininen muuttui tummemmaksi (Luxemburgin lipussa näkyy Alankomaiden lipun alkuperäinen sininen). Oranssi viiva periytyi myös useisiin etelä-afrikkalaisten buurivaltioiden lippuihin (myös Etelä-Afrikan lipussa 1928-94.)
Nykyään oranssia viiriä liputetaan lipun yläpuolella tapahtumissa, joihin kuningashuone liittyy.
A l a n k o m a i d e n A n t i l l i t
A u s t r a l i a
Nykyinen lippu on sinipohjainen, sen vasemmassa yläkulmassa on Union Jack -lippu, sen alla Star of Federation (seitsenkärkinen; kuusi kärkeä symboloi osavaltioita ja yksi useita territorioita) ja oikealla puolella 'Etelän risti'. Ison Britannian Union Jack viittaa siirtomaa-aikaan (Australiahan oli alunperin Britannian rangaistussiirtokunta). Etelän risti näkyy kaikkialta Australiasta. Sinisestä tuli yleisesti käytetty väri vasta 1953, ennen sitä lipun pohja oli punainen.
Sinisen sanotaan liittyvän Australiaa ympäröivään mereen. Punaisen sanotaan symboloivan maata.
B e l i z e
Puunkaatajat ovat Belizen virallinen symboli.
B e r m u d a
Lippu lienee otettu käyttöön 1915. Tätä ennen käytössä on ollut sinipohjainen lippu?
B u r m a
Valkoisen sanotaan kuvaavan puhtautta ja hyveellisyttä, sinisen rauhaa ja rehellistyyttä, punaisen rohkeutta ja päättäväisyyttä.
C h i l e
C o o k - s a a r e t
Tähdet symboloivat viittätoista Cook-saariin kuuluvaa saarta. Cook-saaret kuuluvat Uuteen Seelantiin.
C o s t a R i c a
Periaatteessa lippu otettiin käyttöön 1906, mm. muutamia mittasuhdemuutoksia on tehty sen jälkeen. Joidenkin tietojen mukaan vuodesta 1848 Costa Ricalla on ollut puna-sini-valkoinen raidallinen lippu.
D o m i n i k a a n i n e n t a s a v a l t a
Lippu otettiin käyttöön 1844. Punainen, sininen ja valkoinen ovat haitilaislipun alkuperäiset värit.
F ä r s a a r e t
Lippu tuli epäviralliseen käyttöön 1931, mutta jo kaksitoista vuotta sitä aiemmin se oli jo liehunut Färsaarilla. Vuonna 1948 lipusta tuli Färsaarten virallinen lippu. Valkoisen sanotaan kuvaavan meren vaahtopäitä ja tyhjää taivasta. 1950-luvulla sinistä vaalennettiin; sitä ennen sininen oli suurinpiirtein sama kuin Norjan lipussa.
I s o - B r i t a n n i a
Union Jack 1606 (muuttumattomana v:sta 1801). Lippu otettiin voimaan, kun Englanti ja Skotlanti muodostivat Yhdistyneen Kuningaskunnan, myöhemmin lippua muutettiin, kun Irlanti liitettiin Isoon-Britanniaan. Lipussa yhdistyvät Englannin Pyhän Yrjön punainen risti (valkoisella pohjalla) ja Skotlannin valkoinen vinoristi sinisellä pohjalla sekä Irlannin kansallispyhimyksen Pyhän Patrikin risti.
I s l a n t i
Islannin lippu piirrettiin 1913, otettiin käyttöön 1915 ja lopulta kuningaskin hyväksyi sen 1918. Lipun piirtänyt Matthias Thordarson selitti, että sininen kuvasi vuoria, valkoinen jäätä ja punainen tulivuorten tulta. Alkujaan sininen oli vaaleampi. Maan perinteiset värit ovat sininen ja valkoinen (ensimmäinen lippu valkoinen risti sinisellä pohjalla). Joidenkin lähteiden mukaan punainen symboloi yhteyttä Norjaan, mutta tosiasiassa Tanska vaati vuonna 1915 Islantia lisäämään sinivalkoiseen lippuunsa punaisen ristin. Lippua sai alkuaikoina käyttää vain maalla; merillä islantilaisalukset seilasivat Tanskan lipun alla. Itsenäistyttyäänkin 1918 Islannin kuningaskunta oli personaaliunionissa Tanskan kanssa, kunnes Islannista tuli itsenäinen tasavalta 1944; Tanska hyväksyi virallisesti itsenäisyyden vasta 1948. [Katso: sininen-valkoinen]
J u g o s l a v i a
K a m p u t s e a
Lippu otettu käyttöön 1993.
K r o a t i a
K u u b a
Sanotaan, että venetsuelalainen kenraali Narciso Lopez kantoi jo 1840-luvun lopulla Kuuban yksitähtistä lippua, 'La Estrella Solitaria' taistelussa Kuuban espanjalaishallitusta vastaan. Kuuba itsenäistyi kuitenkin vasta 1902, jolloin myös Kuuban lippu otettiin virallisesti käyttöön. Kolme sinistä raitaa symboloivat alkuperäisiä kolmea provinssia; alunperin lipun siniset raidat olivat vaaleampia. Valkoisten raitojen sanotaan symboloivan puhtautta ja oikeudenmukaisuutta. Kolmio kuvastaa vapautta ja tasa-arvoa. Punaisen värin sanotaan symboloivan kuubalaisten maansa puolesta vuodattamaansa verta. Valkoinen tähti symboloi kuubalaisten yhtenäisyyttä.
L a o s
Lippu otettiin käyttöön 1975. Sinisen sanotaan symboloivan vaurautta, punaisen itsenäisyyden vuoksi valutettua verta ja valkoisen kommunistisen puolueen yhtenäisyyttä.
L i b e r i a
Liberia julistautui itsenäiseksi ensimmäisenä Afrikan valtiona 1847. Lippu oli samanlainen kuin aiemminkin oli ollut, mutta ylänurkan kristillinen risti korvattiin tähdellä (lipun lempinimi on Lone star). Yksitoista vaakaraitaa kuvaavat itsenäisyysjulistuksen yhtätoista allekirjoittajaa. Sinisen sanotaan kuvaavan uskollisuutta, valkoisen puhtautta ja punaisen urhoollisuutta.
L u x e m b u r g
M a l e s i a
Lippu otettiin käyttöön 1974. Valkoisen sanotaan viittaavan rauhaan, punaisen sotilaallisuuteen ja sinisen maailmankaikkeuteen.
M o n t e n e g r o
M y a n m a r
Punaisen sanotaan symboloivan rohkeutta, valkoisen puhtautta ja hyveellisyyttä ja tummansinisen rauhaa.
N e p a l i
Ainoa valtiolippu, joka ei ole suorakulmainen. Karmiininpunaista pidetään Nepalin kansallisvärinä.
N o r j a
Norjan lippu on ollut käytössä vuodesta 1821. Lipun punainen, valkoinen ja sininen ovat verrattain uusia värejä; ne ovat perintöä 1800-luvun vapaista
Euroopan maista (Iso Britannia, Ranska...), ristiin puolestaan liittyy pohjoismaista symboliikkaa. Kerrotaan, että parlamentin jäsen Frederik Meltzer sai idean lisätä Tanskan lippun sinisen ristin - lipun piti kuvastaa yhteyttä Tanskaan (punainen ja valkoinen) ja Ruotsiin (sininen). Punainen oli Norjan kansallisväri, valkoinen kuvasi viattomuutta. Punainen valittiin tummemmaksi kuin Tanskan lipussa ja sen väri valmistettiin alkujaan kokenillista.
P a n a m a
Sininen ja punainen tulevat konservatiivisen ja liberaalin puolueen väreistä. Lippu otettiin käyttöön 1925.
P a r a g u a y
Paragualaisilla joukoilla oli sini-puna-valkoiset liput jo vuonna 1806, kun he puolustivat Buenos Airesia brittiläisen valloituksen aikaan. Värien innoittajana sanotaan olleen Ranskan trikolorin. Punaisen sanotaan edustavan isänmaallisuutta, rohkeutta, oikeudenmukaisuutta ja sankarillisuutta, valkoisen puhtautta ja rauhaa, sinisen tietoa, rakkautta ja vapautta.
P u e r t o r i c o
Otettu käyttöön 1952.
R a n s k a
Ranskan kolmivärinen, pystyraitainen lippu, trikolori (ransk. tricolore). Sininen, valkoinen ja punainen (lipussa sininen on lähimpänä tankoa) tulivat Ranskan kansallisväreiksi Ranskan vallankumouksen aikana, Bastiljin valloituksen jälkeen.
Valkoinen on ollut Bourbonien kuninkaallisen suvun väri, sininen kapetingien (Hugo Capet'sta polveutuvan hallitsijasuvun nimitys) ja punainen karolingien (Kaarle Suuren mukaan nimettu frankkilainen hallitsijasuku) väri. Punainen ja sininen olivat myös Pariisin värejä.
A m e r i k a n S a m o a
Amerikan Samoan lippu liehui ensimmäisen kerran vuonna 1960. Samoan punavalkoisiin väreihin lisättiin sininen, jolloin maan lipussa näkyivät samat värit kuin USAnkin lipussa.
Samoa otti lipun käyttöön 1948, mutta viides tähti lisättiin vasta 1949. Samoa itsenäistyi vuonna 1962. Punaisen, valkoisen ja sinisen sanotaan symboloivan uskollisuutta, puhtautta ja isänmaallisuutta.
S l o v a k i a
Lippu otettiin käyttöön 1992. Tsekkoslovakian hajotessa Tsekille jäi vanha lippu, Slovakia otti uuteen lippuunsa käyttöönsä samat värit.
S l o v e n i a
T a i w a n
Lippu otettiin käyttöön 1928. Punaisen sanotaan kuvaavan Kiinaa, valkoisen auringon edistyshenkisyyttä ja kahdentoista tähden vuorokauden kahtatoista tuntia (Kiinassa perinteinen tunti on kaksi tavallista tuntia). Sinisen kentän sanotaan liittyvän kansalliseen puolueeseen, joka edelleen hallinnoi maata. Toisen selityksen mukaan sininen kuvaa taivasta, valkoinen aurinkoa.
T h a i m a a
Vuonna 1917 Siamin lippu vaihtui trikoloriin (sitä ennen lipussa oli ollut valkoinen elefantti punaisella pohjalla; joidenkin mukaan lippu oli alunperin täysin punainen). Yhden tulkinnan mukaan sininen raita viittaa monarkiaan, valkoiset raidat buddhalaisuuteen ja punaiset kuvastavat kansakuntaa tai maata.
T s e k k i
1900-luvulla, kun Tsekkoslovakian valtio syntyi, lipun väreiksi valittiin valkoinen, sininen ja punainen - joita pidettiin perinteiseinä slaavilaisina väreinä. Tsekki peri lipun, kun Tsekkoslovakia jakautui.
U S A
Yhdysvaltain sini-puna-valkoinen lippu on maailman vanhimpia, se esiteltiin vuonna 1777. Lipussa oli alunperin yhtä monta raitaa ja tähteä kuin osavaltioitakin: alussa niitä oli kolmetoista, nykyään 50. Sittemmin vain tähtien määrä vastaa osavaltioiden määrää, raitoja on edelleen kolmetoista. Tähdet kuvaavat osavaltioita, taivaita ja hyviä asioita, joita kohden ihmiset pyrkivät; raidat auringon säteitä. Lipun punainen väri on urhoollisuuden, pelottomuuden, uutteruuden ja hartauden symboli, valkoinen symbolisoi toivoa, viattomuutta ja puhtautta ja sininen liittyy taivaan väriin, uskollisuuteen, oikeudellisuuteen ja totuuteen, se kuvaa hellittämättömyyttä ja valppautta.
U u s i - S e e l a n t i
V e n ä j ä
Pietari Suuri vieraili Alankomaissa 1600-luvun lopulla ja Alankomaiden loppu teki häneen vaikutuksen. Lippu otettiin Venäjällä käyttöön 1883, mutta bolsevikkien tultua valtaan, lipunkäyttö lopetettiin. Neuvostoliiton romahtaessa lippu otettiin uudelleen käyttöön 1991.
Valkosinipunaisen lipun sanotaan perustuvan Moskovan herttuakunnan vaakunaan. Vaakunan punaisella pohjalla kuvataan Pyhä Yrjö valkoisen hevosen päällä, jolla on yllään sininen viitta ja kädessään sininen kilpi.
Vuosina 1883-1914 Venäjällä oli käytössä kaksi lippua: keisarin musta-oranssi-valkoinen ja valko-sini-punainen, joka on nykyäänkin käytössä.
liput