Liput
Värienkäyttö juontaa alkunsa Rooman aikoihin, jolloin legiooneilla oli omat symbolinsa ja myöhemmin myös neliönmuotoinen vaate, johon heidän tunnuksessa oli merkitty. 1600-luvulla mm. Englannissa jokaisella rykmentillä oli omat värinsä. Liput olivat aikanaan strategisia apuvälineitä, joiden avulla sotaosastojen liikkeitä voitiin seurata kauempaakin.
Kerrotaan, että arabialaiset oppivat lippujen käytön taidon kiinalaisilta. Siinä, missä kiinalaisten liput viestivät filosofisista ja uskonnollisista arvoista ja tavoista, arabit osoittivat kuitenkin lipuillaan dynastioiden ja yksittäisten hallitsijoiden värejä.
Nykyisin tavallinen tankoon kiinnitetty kangaslippu saatiin idästä. Sen ottivat käyttöön mm. kreikkalaisten ja roomalaisten ratsuväkiyksiköt.
Nykyään liput ovat kansallisen vapauden symboleja. Niissä käytetään samoja symboleja kuin heraldiikassa.
Pohjoismaiset ristiliput juontavat juurensa keskiajan ristiretkiin. Aikoinaan liput olivat neliönmuotoisia, mutta alkoivat venyä nykyisiin mittasuhteisiinsa.
Lippujen, standardien yms. tieteellistä tutkimusta kutsutaan veksillologiaksi (lat. vexilla =lippu).
Punainen on eniten käytetty väri kansallislipuissa. Tänä päivänä valkoinen on toiseksi suosituin väri maiden lipuissa, musta vähiten suosituin. Sininen on yleisin väri eri organisaatioiden lipuissa. Useat liput ovat kaksivärisiä, mutta mustavalkoiset liput ovat harvinaisia.
LIPUT:
musta
valkoinen
punainen
vihreä
keltainen
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Kuvioista risti on kuva-aiheena muillakin pohjoismailla.
