Alkuaine: lyijy

[Pb]

[englanti lead · latinaplumbum · ruotsi bly · tanska bly · norja bly · saksa Blei · ranska plomb · italia piombo · espanja plomo · portugali chumbo · lätti zitar · liettua gintar · venäjä sqinez · kiina hih-gen · akkadin kieli abaru · aramea 'abara · heprea 'oparet · armenia kapar · arabia 'abarun; Ánúk · persia surb · hindi sisa · tamilieeeum · malesia temaétam · sanskriitti sisaka · sheesh, sheeshum]

Lyijy on pehmeää ja helposti muokattavaa sinertävänharmaata metallia, jonka pinta hapettuu ilmassa nopeasti harmaaksi. Suhteellisen yleinen alkuaine. Lyijy ja lyijy-yhdisteet poistuvat elimistöstä huonosti ja ovat siksi myrkyllisiä. Vanhimmat lyijyesineet ovat ajalta n. 3000 eaa ja lyijy tunnettiin mm. jo Babyloniassa ja Egyptissä. Antiikin tarustossa Pegasoksella ratsastava Bellerophon käytti lyijyä kimairan tuhoamiseen. Antiikin aikaan lyijyllä uskottiin olevan taikavoimia: esim. lyijytauluille raaputettujen kirousten uskottiin vahingoittavan epämieluisia ihmisiä. Lyijylevyillä suojauduttiin myös taioilta. Lyijy kelpasi myös antiikin arkeen: roomalaiset päällystivät sillä vesijohtonsa - pehmeä vesi (esim. sadevesi) liuottaa lyijyä, mutta tavallinen kalkkipitoinen vesi muodostaa sen pinnalle nopeasti suojaavan kalkkikerroksen. Lyijy oli maanpäällinen vastine Saturnukselle, jonka ominaisuuksia olivat märkyys ja kylmyys. Alkemiassa lyijyn uskottiin olevan läheinen kullalle.

Monet lyijy-yhdisteet ovat olleet yleisiä väriaineita.

Tärkein ja tavallisin lyijymalmi on lyijyhohde eli galeniitti (Pbs), joka sisältää usein myös hopeaa. Galeniittia käytettiin muinaisessa Egyptissä mm. ehostustarkoituksiin.

Lyijyoksidia (PbO) käytetään mm. lyijylaseihin ja kumin vulkanoinnissa. Lyijyhilse (litharge), joka on toinen, α-tyyppi luonnossa esiintyvästä lyijyoksidista. Massiko on luonnossa esiintyvän lyijyoksidin β-muoto (PbO).

Mustan ruskeaa lyijydioksidia (lyijyokra, lead dioxide, plumbic brown lead(IV) oxide, plumbic ochre) (PbO₂) on löydetty joistakin seinämaalauksista. Ruskea lyijy on lyijyperoksidia (brown lead oxide) tai lyijydioksidia (PbO₂; brown oxide of lead).

Lyijyvalkoinen on emäksistä lyijykarbonaattia, lyijyhydroksidikarbonaattia (PbCO₂ · Pb(OH)₂) tai (2Pb(CO₃)₂ · Pb(OH)₂) tai (2PbCO₃ · Pb (OH)₂), myrkyllinen pigmentti. Ortoblumbaatti (Pb₃O₄ trilyijytetraoksidi) on lyijymönjää, josta valmistetaan mm. korroosionestoaineita.

Kasselinkeltainen on emäksistä lyijykloridia tai lyijyoksidikloridia (PbCl₂ ^· 2PbO tai PbC₁₂ · 7PbO tai PbO · PbCl₂ tai PbO · PbCl₂), myrkyllinen pigmentti.

Lyijysulfaatti (sulphate of lead) on lyijykarbonaatin ja hydratoidun oksidin seos, käytetty aiemmin jonkin verran myös pigmenttinä.

Napolinkeltainen on lyijyantimonaattia (Pb₃(SbO₄)₂ tai Pb(SbO₃)₂ tai Pb(SbO₄)₂).

Lyijyä sisältävät myös mm. kromioranssi (PbCr₂O₇ · PbMoO₄ tai PbCrO₄ · Pb(OH)₂) ja kromikeltainen (lyijykromaatti PbCrO₃ tai PbCrO₄).

Mixed white (ital. bianco misto) on sinkkioksidin ja lyijykarbonaatin myrkyllinen sekoitus (ZnO + 2PbCO₃ · Pb(OH)₂).

Sininen lyijy (blue lead) on sinertävä harmaa, kondensoitu lyijysulfaatti, värjätty kondensaatioprosessin aikana. Käytetään korroosionestomaalina. Hyvä peittovoima, erittäin hienojakoinen pigmentti.

Kalsiumplumbaattia (Ca₂PbO₄, 2CaO · PbO₂) on käytetty mm. galvanisoidun teräksen päällystämiseen.

Lyijy(II)aluminaatti (PbAl₂O₄) on lyijyoksidin ja aluminiumoksidin seosta ja sitä on käytetty mm. valkoisena pigmenttinä.

Lyijy(II)boraatti Valkoista tai harmahtavaa kiteistä jauhetta. Käytetään sikkatiivina maaleissa, erikoislasin valmistuksessa raaka-aineena sekä pigmenttivärinä lasitteissa ja emaleissa.

Lyijytitanaattia ja keltaista lyijysyanamidia käytetään lähinnä korroosionestomaalina.