Alkuaine: rauta

[Fe]

[englanti iron · ruotsi järn · saksa Eissen · ranska fer · espanja hierro · sumeri anbar · akkadin kieli parzillu · aramea parzel · heprea barzel · arabia firzilun; hedeed (Materia indica 1826) · persia ahun (Materia indica 1826) · hindi loha (Materia indica 1826) · sanskriitti loha (Materia indica 1826) · lätti dzels · latina ferrum · tamili eerumboo (Materia indica 1826) · malesia béssee (Materia indica 1826) · sinhali yákádá (Materia indica 1826) · kiina tee (Materia indica 1826) · eenumo, nalla isaca, cari usu, carpoo manil, aduru kulloo, ipanada]

Rauta on hopeanvalkoinen, kiiltävä pehmeä metallinen alkuaine, maankuoren neljänneksi yleisin alkuaine. Pelkkää rautaa ei juurikaan luonnossa esiinny, vaan se on joko kahdenarvoinen ferroyhdistelmä tai kolmenarvoinen ferriyhdistelmä. Rauta on myös tärkeä hivenaine ja välttämätön mm. ihmisen veressä.

Rauta on tunnettu kauan, mutta sen valmistus on kuitenkin vaikeata, joten sen käyttö yleistyi hitaasti. Raudan käyttötaito lienee peräisin Intiassa, mutta myös Afrikassa rautaa on osattu valmistaa kauan. Rautaa valmistetaan masuuneissa oksidimalmeista, pelkistämällä niitä hiilellä.

Rauta omistettiin sodanjumala Marsille - raudan ruosteen on katsottu symboloivan veren väriä. Antiikin aikaan demoneiden uskottiin pelkäävän rautaa. Metallissa uskottiin piilevän voimaa, siksi mm. lääkeyrtit kaivettiin maasta mielellään muulla kuin raudalla. Kiinassa rauta liitettiin voimaan ja oikeudenmukaisuuteen. Jokien rannoille pystytettiin raudasta valmistettuja patsaita, koska raudan uskottiin karkoittavan pois vesilohikäärmeet.

Materia Indicassa (1826) mainitaan, että rautaa on löytynyt miltei jokaisesta Euroopan maasta, mutta parhaimpana pidetään Ruotsista saatua rautaa.

Rautapii on rautaoksidin punaiseksi värjäämää kvartsia.

Okrat ovat saven tai kalkinsekaisen rautaoksidihydraatin (Fe₂O₃ · H₂O) muodostamia maavärejä (mm. oksidikelta). Okrien sävy ja rakenne riippuu niiden saantipaikasta. Okraväreistä puhutaan myös rautaokrina. Kyseessä pääasiassa limoniitista eli rautahydroksidista (FeO(OH) tai Fe(OH)₃) koostuvat ovat keltaiset (keltaokra), ruskeat (umbra, siena) tai punaiset yhdisteet, kuten punainen rautaoksidi.

Luonnon punainen rautaoksidi eli hematiitti (Fe₂O₃) esiintyy luonnossa rakeisena rautahohteena, suomuisena rautakiilteenä ja hienojakoisena punamultana. Englanninpunaista (Fe₂O₃ tai Fe₂O₃ · H₂O) saadaan hehkuttamalla keltaokraa (Fe(OH)₃), rautaruskea saadaan usein kalsinoimalla rautaoksidipunaista (Fe₂O₃). Keinotekoiset punaiset rautaoksidivärit voidaan jakaa kolmeen väriryhmään valmistustavan mukaan: rautamönjä (valmistetaan luonnosta saatavasta rautamalmista, -kiisusta ja -kiilteestä), marspunainen (valmistetaan rautavitrillin tai alunan valmistusjätteistä) ja caput mortuum (syntyy rautavitrillin valmistuksen sivutuotteena). Caput mortuum on ferrosulfaattia sisältävää ferrioksidia (Fe₂O₃ tai Fe₂ (SO₄)³).

Umbrien (FeO(OH)) värisävy on yleensä vihertävä, punaista umbraa saadaan hehkuttamalla vihreää. Ruskeat umbrat sisältävät yleensä mangaania (Fe₂O₃ · MnO₂). Sienamaa (FeO(OH)) on luonnonsavea, joka sisältää usein myös alumiinisilikaatteja ja magnesiumdioksidia. Myös vihermaa (K[(Al,Fe^III),(Fe^II,Mg](AlSi₃,Si₄)O₁₀(OH)₂) muodostuu savipitoisista rautasilikaateista, savensekaisista magnesiumferrosilikaatista.

1600-1700-lukujen tienoilla rautaoksidipigmenttejä (maavärejä) opittiin valmistamaan synteettisesti. Synteettisiä rautaoksidipigmenttejä kutsutaan usein nimellä mars- alkemistien rautaoksidista käyttämän Crocus Martis -nimen mukaan. Marspigmenttien rakenne on yleensä Fe₂O₃ tai Fe₂O₃ · nH₂O + Al₂O₃. Marsmusta on keinotekoinen musta rautaoksidi (FeO, Fe₂O₃). Sama rakenne (Fe₂O₃) on myös marsruskealla ja marsvioletilla ja -punaisella. Marskeltainen on synteettinen keltainen rautaoksidipigmentti (Fe₂O₃ · H₂O + Al₂O₃). Marsoranssia valmistetaan osittain kalsinoimalla marskeltaista.

Berliininsininen (preussinsininen, pariisinsininen) on yleinen pigmentti, joka valmistetaan rautakloridista tai rauta-alunasta ja keltaisesta verilipeäsuolasta. Pigmentti on ferriferrosyanidi (Fe₄ [Fe (CN)₆ ]₃ tai Fe[Fe³⁺Fe²⁺(CN)₆]₃), turnbullinsininen on puolestaan ferroferrisyanidi. Berliininruskeaa valmistettiin ennen hehkuttamalla berliininsinistä ja poistamalla siitä suolot.

Vivianiitti on rautafosfaattia (Fe₃ (Po₄)² · 8H₂O tai Fe(PO⁴)²), jota muodostuu mm. haudattuihin luihin. Käytetty myös pigmenttinä.

Kasselinruskea sisältää pääasiassa ruskohiiltä, rauta- ja mangaanioksidia sekä humushappoa (Fe₂O₃ · H₂O) . Sitä on käytetty maalaustaiteessa, mutta se ei ole normaaliväri.

Muita rautapitoisia värejä ovat mm. rautaoksidimusta (Fe₃O₄, FeO · Fe₂O₃), Monthier blue (ferriammoniumia, FeNH₄[Fe(CN)₆], rautavihreä (FeSO₄).

Sideriitti on tärkeä malmi; rautasälpä, tummanruskea rautakarbonaatti (FeCO₃).