Kromipunainen, viktorianpunainen, derbynpunainen, wieninpunainen, kiinanpunainen

[englanti chrome red, China red, Chinese red, Derby red, American vermillion · italia rosso di cromo · saksa chromrot · ranska rouge de chrome]


[PR103, CI 77601]
Emäksistä lyijykromaattia, lyijykromaatin ja lyijyhydroksidin seos (PbCrO₄ · Pb(OH)₂ tai 2PbSO₄ · PbCrO₄ tai Pb₂(OH)₂CrO₄ tai PbCrO₄ · PbO) (valmistettu eri tavalla kuin kromioranssi). Ei kuulu normaaliväreihin. Myrkyllistä ja tummuu ilman ja valon vaikutuksesta.

Joidenkin tietojen mukaan kromipunainen on hehkutettua tinaoksidia ja kromioksidia.

Historia

Kromipunainen keksittiin 1820. Ei juurikaan saavuttanut taiteilijoiden suosiota ja sen käyttö käytännössä lopetettiin 1850-luvun jälkeen.

Kromi-mineraali havaittiin ensimmäisen kerran 1770 Siperian kultakaivauksilla, joskaan sitä ei tunnistettu. 1797 pariisilainen kemisti Louis Nicholas Vauquelin eristi luonnon lyijykromaatin ja kutsui sitä kromiksi sen aikaansaamien erillaisten värisävyjen vuoksi. Kromi tulee kreikan väriä tarkoittavasta sanasta. Vauquelinin tutkielmat edistyivät hitaasti kunnes Ranskassa avattiin uusi mineraalikaivos 1800-luvun alkuvuosina. Vauquelin julkaisi tutkielmansa lyijykromaattien (erityisesti kromikeltaisen (2PbSO₄ · PbCrO₄) valmistuksessa 'Annales de Chimie IXX' -julkaisussa 1809 (vuotta pidetään myös kromipunaisen keksimisvuotena). Kromivärien tuotanto oli vähäistä siihen saakka, kunnes vuonna 1820 Pohjois-Amerikasta löytyi uusi kromikaivos ja suuremman luokan tuotanto saattoi alkaa.

Nimiä

Persianpunainen (Persian red) on kromipunaisen variaation nimi (kts. kromioranssi). Ennen persianpunainen oli myös luonnon punaisen rautaoksidin nimitys, mutta nykyään sillä tarkoitetaan synteettistä punaista rautaoksidia.