Tartrasiinikeltainen, tartratsiini, tartrantsiini

[englanti tartrazine yellow, CI yellow no.4, filter yellow · saksa Tartrazin · hollanti tartrazine · ranska tartrazine · portugali tartrazina, laca de Al · ruotsi tartrazin · norja tartrazin · tanska tartrazin · islanti tartrasn, tartrazn]

[PY100, E102, AY23, FD&C yellow5, AY23, CI food Y4, CI 19140]

Oranssinkeltainen hapan monoatsopyratsoloniväriaine (C₁₆H₉N₄Na₃O₉S₂), natriumsuola. Läpikuultavin atsokeltaisista. Väri ei kestä kovin hyvin ja haalistuu auringonvalossa.

Käyttö

Käytetään mm. villan värjäämiseen sekä elintarvikevärinä mm. erilaisten juomien, makeisten ja vanukkaiden värjäykseen. Elintarvikevärinä tartrasiinikeltaisella saattaa olla haittavaikutuksina mm. hermostuneisuutta (hyperaktiivisuutta), kutinaa, uniongelmia, migreeniä sekä nokkosihottumaa ja sen tiedetään myös aiheuttavan astmakohtauksia. Sitä epäillään karsinogeeniseksi. Kielletty ainakin Norjassa; Suomessa tämä väri kuului kiellettyjen atsovärien joukkoon, mutta otettiin uudelleen käyttöön, kun Suomi liittyi EU:hun. Käyttöä rajoitettu mm. Suomessa, Itävallassa, Ruotsissa ja Saksassa. Vuonna 2024 tartratsiinin suositeltava päivittäinen enimmäissaanti on 7,5 milligrammaa painokiloa kohti vuorokaudessa.

Villan tartrasiini värjää valonkestävästi kullankeltaiseksi. Lisäksi sitä käytetään erilaisten kosmetiikkatuotteiden (mm. huulipunat, puuteri ym. meikit; kylpyvaahdot, shampoot, suhkusaippuat, alkoholipohjaiset hajuvedet) ja puhdistusaineiden (yleispuhdistusaineet, astianpesunesteet) väriaineena.

Sillä on jonkinverran käyttöä myös maaliaineissa ja taideväreissä, mutta valonkestonsa vuoksi se ei ole yleinen tässä tarkoituksessa, eikä kuulu laadukkaimpien värien valikoimiin.

Historia

Patentoitu 1884. Tartrasiini oli yksi ensimmäisistä patentoiduista synteettisistä väriaineista ja ensimmäinen patentoitu atsoväri.

Syyskuussa 2024 Science-lehdessä (8.9.2024, vol 85, issue 6713) julkaistiin Stanfordin yliopiston tutkijoiden tutkimusartikkeli Achieving optical transparency in live animals with absorbing molecules; projektin johtajana on Teksasin yliopiston fysiikan apulaisprofessori tohtori Zihao Ou. Artikkelissa kerrottiin eläinkokeista, joissa havaittiin, että tartratsiinilla voi muuttaa ihon läpikuultavaksi. Kokeessa väriainetta siveltiin hiirien vatsoihin ja kalloihin, ja muutaman minuutin sisällä ihon läpi pystyttiin näkemään verisuonia ja sisäelimiä. Havainto oli mullistava sikäli, että tämä mahdollistaa sisäelinten tutkimisen normaalilla valolla - tähän saakka vaihtoehtona elimistöön kurkkaamiseen on ollut joko fyysinen ihon leikkaaminen tai erilaisten säteilyyn perustuvien kuvantamistapojen käyttö. Läpikuultavuuden syntyminen perustuu siihen, että tartrasiini muuttaa ihmisen ihon eri elementit taittamaan valoa keskenään samalla tavalla, eli valon sironta (hajautuminen) vähenee. Ihmisillä kokeita ei ole vielä tehty.

Muuta

Väriainetta on myyty 1900-luvulla myös intiankeltaisen nimellä (mutta se ei ole aito intiankeltainen).

Muita myyntinimiä mm. acilan yellow GG, airedale |amacid |cilefa |fenazo |hispacid fast |kiton |neklacid |oxanal .yellow T, aizen |atul |bucacid |canacert |dolkwal |erio |eurocert |hd |hexacol |hidazid |kako |kayaku |mitsui |sugai |vondacid .tartrazine, calcocid yellow MCG|XX, certicol tartrazol yellow S, curon fast yellow 5G, edicol supra tartrazine N, egg yellow A, hexacert yellow no.5, hydrazine yellow, hydroxine yellow L, KCA tartrazine PF, maple tartrazol yellow, naphtocard |tartrine .yellow O, schultz no. 737, tartar yellow FS|N|PF|S, tartran yellow, tartraphenine, tartrazol BPC, unitertracid yellow TE, xylene fast yellow GT