Värjäys: Acer Vaahterat

[Aceraceae]

Vahteria
englanti maple; vanha englanti mapel, mapul · italia acero · espanja arce · ranska asarot · onondaga awohátqua · biloxi ayan' to'hayudi' (ayan puu, tohi sininen, ayudi puu - viittaa kuoresta saatavaan siniseen väriin)

Vaahterat kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla.

Acer campestre Niverävaahtera

[englanti common maple, field maple]

Yleisin vaahtera Britanniassa.

Puuaineksesta polttamalla saa hyvää hiiltä. Puuseppien arvostama lajike.

Acer ginnala Mongolianvaahtera

[Acer tataricum ssp. ginnala
englanti Amur maple]

Kasvaa luonnonvaraisena Kiinassa ja Japanissa. Kiinassa puun kuivattuja lehtiä on käytetty värjäämiseen.

Acer palmatum Japaninvaahtera

[englanti Japanese maple]

Lehdistä saadaan sinistä väriainetta.

Acer platanoides Vaahtera, metsävaahtera

[englanti Norway maple]

Kasvaa Pohjoismaissa, Puolassa, Liettuassa, Saksassa ja Sveitsissä.

Home dyeing with natural dyes -kirjassa (1935) mainitaan, että kuoresta villaan saatavilla vaaleanpunertavan beessillä ja vaaleanruskealla on kohtalainen valonkesto ja hyvä pesunkesto. Puuvillaan saadaan vaaleanharmaata, jolla on samoin kohtalainen valonkesto ja hyvä pesunkesto, sekä kestävää likaisenruskeaa (drab).

Acer rubrum Punavaahtera

[englanti swamp maple, curled maple, red maple, scarlet Canadian maple, Scarlet flowering Maple · ranska plaine rouge · ruotsi rödblommig lönn · choctaw chukchu · ojibwa cicig'me'we · potawatomi cicigimé-wic · muskogee héno · creek hinó · catawba yap sak e'here]

Amerikkalainen lajike, joka kasvaa luontaisena suuressa osaa Pohjois-Amerikan itäosia. Puu on suosittu koristepuu, mutta sitä on käytetty mm. rakentamiseen ja huonekalujen valmistukseen vaikkakaan sitä ei pidetä muiden vaahteralajien vertaisena siihen tarkoitukseen.

Kuoren sisäosa on punertavaa. Keittämällä siitä saadaan sinistä ja violettia, josta valmistetaan myös mustetta.

Peter Kalm raportoi 1748, että Euroopasta tulleet Pennsylvanian uudisasukkaat valmistivat punavaahterasta tumman sinistä väriainetta, jolla värjättiin sekä villoja että pellavaa. Todennäköisimmin he oppivat puun kuorella värjäämisen alkuperäiskansalta. Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että sekä villaa että pellavaa värjätään tummansiniseksi liemessä, joka valmistetaan keittämällä puun kuorta ja lisäämällä kuparisulfaattia (?). Joissakin lähteissä mainitaan myös, että intiaanit opettivat uudisasukkaille violetin, puun mädätetyistä juurista saadun väriaineen käytön. Uudisasukkaat myös muuntelivat värjäystapaa eri lisäaineilla aikaansaaden suuremman värikirjon ruskeista mustiin ja vihreisiin. He valmistivat puun kuoresta mustaa mustetta rautasulfaatin avulla. Myös Kalm mainitsee musteen valmistuksen kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter.

American Farmer -lehdessä vuonna 1828 julkaistussa artikkelissa On Black Dyeing as applied to Woollen Cloth and Hats, kerrotaan, että suurin osa maalla asuvista tietävät, että punavaahteran kuoresta saa hyvää mustetta, mutta että monet eivät silti tiedä, että neljä paunaa tätä kuorta, kuivattuna ja jauhettuna, vastaa yhtä paunaa parhaita väriomenoita. Jutun mukaan puun kuoresta saatava musta on yhtä pysyvää kuin väriomenoista saatava, ja sen lisäksi kuoresta tulee paljon vähemmän ylimääräistä saostumaa, se puhdistuu paremmin ja antaa kirkkaamman värin. Samoin artikkelissa vinkataan, että jos väristä tulee liian sininen, sitä voi muuttaa sumakilla (Rhus) tai lepän (Alnus) kuorella!

Acer saccharinum Hopeavaahtera

[englanti bird's eye maple, silver maple]

Amerikkalainen lajike (Iso-Britanniaan 1735). Pohjois-Amerikassa kasvin puuosia käytetään talonrakennukseen ja huonekaluihin. Puun mahlasta valmistetaan siirappia. Kasvin lehti on ollut 1800-luvulta lähtien Kanadan valtiollinen ja kansallinen tunnus.

Kuori- ja puuaines on hyvin vaaleaa; puu saa vaaleanpunertavan sävytyksen valolle altistuttuaan. Kuoresta saadaan keittämällä vaaleanpunertavia ja ruskeita sävyjä, suhteellisen kestäviä. Kuoresta saadaan myös sinistä värjäysainetta.

Chippewat ja eräät muut intiaaniheimot keittivät vanhaa, mätääntynyttä vaahterapuuta hiekkakiven kanssa ja saivat niin sinistä ja purppuraa.

---

Vaahteran mahla on erittäin sokeripitoista ja sitä käytetäänkin sokerin valmistukseen (esim. vaahterasiirappi).

Vaahteran puuainesta käytetään mm. huonekaluihin sekä mm. soitinten tekoon.