Värjäys: Prunus Tuomet

[Rosaceae]

ruotis prunusar

Prunus americana Amerikanluumupuu

Cerasus americana, Prunus domestica var. americana; Cerasus canadensism C. hyemalis, Padus canadensis, Prunus acinaria, P. acuminata, P. americana subvar. acuminata, P. americana var. floridana / rosea, P. americana f. rosea, P. coccinea, P. hyemalis, P. mississipi, P. spinosa
[englanti wild plum, American red plum, American plum, American wild plum, goose plum, river plum · ruotsi amerikanskt plommon · saksa amerikanischer Scheinpflaumenbaum, virginischer Pflaumenbaum · ranska prunier américain · italia armellino · portugali ameixeira-americana]

Amerikanluumupuu esiintyy Yhdysvaltain pohjois- ja itäosissa sekä Kanadan kaakkoisosissa.

Siitä on saatu kirkkaanpunainen värjäysainetta, jota ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit. Navajot valmistivat puun juurista purppuraväriä.

Prunus domestica Luumu

Prunus communis subsp. domestica, P. communis var. domestica, P. domestica subsp. oeconomica, P. domestica var. oeconomica, P. oeconomica, P. oeconomica var. domestica, P. polymorpha domestica, P. sativa subsp. domestica, P. spinosa var. domestica, P. spinosa subsp. domestica
[englanti plum tree, European plum, garden plum, plum, wild plum; bullace, prunes · kymri eirin gwyllt · ruotsi plommon, plommonträd · tanska blomme · norja blomme · saksa Kulturpflaume, Pflaumenbaum, Zwetschge, Zwetschgenbaum · hollanti pruim, pruimboom · ranska prunier, prunier cultivé, prunier domestique, quetschier · oksitaani pruèr · italia prugna, prugno, pruno, susino · espanja cerollero, ciruelo, pruno, cirolero · aragonia ciruelo · baski aranondoa · katalaani prunera · galitsia abruñeiro · portugali abrunheiro-manso, ameixeira, ameixoeiro · unkari szilva · albania kumbull · turkki erik · liettua slyvos · puola śliwa domowa · tsekki slivoň švestka, švestka · slovakki slivka domáca · sloveeni sliva, češplja · kroaatti šljiva · bulgaria домашна слива · serbia права шљива, трношљива, тургуња · ukraina слива домашня · venäjä слива домашняя · swahili plamu · hindi alubukhara, आलूभुखारा, बेर · arabia برقوق, خوخ · korea san bok sa, 서양자두 · kiina ōu zhōu lǐ, 欧洲李]

Luumu on kotoisin Iranin ja Trans-Kaukasuksen alueelta, mutta levinnyt monin paikoin ympäri maapalloa.

Luumupuun kuorta ja juuria on käytetty värjäykseen paikallisesti siellä, missä luumupuu kasvaa. Juurista on saatu ruskeaa värjäysainetta.

Tummanpunaista väriainetta on valmistettu sekoittamalla yhtä paljon villiluumun kuorta ja Sanguinaria canadensis -kasvia.

Palmstruchin kasvikirjassa (1803) neuvotaan värjäämään aitoa karmeliittiväriä (äkta karmelit färg) luumupuun kuivilla tai tuoreilla pilkotuilla oksilla sekä keltaliekolla (Diphasiastrum complanatum).

Prunus emarginata

Cerasus emarginata, Padus emarginata; Cerasus arida, C. californica, C. crenulata, C. erecta, C. glandulosa, C. kelloggiana, C. mollis, C. obliqua, C. padifolia, C. pattoniana, C. prunifolia, C. rhamnoides, C. trichopetala, Padus prunifolia, Prunus crenulata, P. emarginata, P. emarginata subsp. erecta / mollis, P. emarginata var. cremulata / mollis, P. emarginata, P. erecta, P. mollis, P. padifolia, P. pensylvanica var. mollis, P. prunifolia, P. trichopetala
[englanti bitter cherry, Oregon cherry · saksa Bitterkirschbaum]

Kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltain länsirannikolla.

Mainitaan Flavonol Groups -otsikon alla The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918), mutta sen värjäyskäytöstä ei mainita sen enempää.

Graen (1974) mukaan lehdistä saadaan vihreää ja hedelmästä tummanharmaata väriainetta.

Prunus padus Tuomi

Cerasus padus, C. racemosa, Druparia padus, Padus avium, P. racemosa, Prunus padus var. genuina, P. padus subsp. racemosa, P. racemosa
[englanti European bird cherry, bird cherry, may bush, mayday tree, hagberry · kymri ceiriosen yr aderyn · ruotsi hägg, häggträd · norja hegg · tanska haeg, almindelig hæg · islanti heggur · saksa gewöhnliche Traubenkirsche, gewöhnlicher Traubenkirschbaum, Ahlkirsche, Auentraubenkirschbaum, Auentraubenkirsche, Elsen, Faulbaum, Kirschbaum, Traubenkirschbaum, Traubenkirsche · hollanti vogelkers Dutch, vogelkerseboom · ranska bois puant, cerisier putiet, cerisier à grappes, faux bois de Sainte Lucie, merisier à grappes, putet, putier · oksitaani magero, maguèro · italia ciliegio a grappoli, ciliegio pado, pado, pado comune · espanja cerezo aliso, cerezo de racimo, cerezo de San Gregorio, cerezo silvestre, ciruelo de Bahama, palo de la rabia, palo de San Gregorio, árbol de la rabia · baski otsa-gereziondoa, txerri-gerezitzea · katalaani cirer bort, cirerer bord, gatzerí, pau de San Guirgorio · portugali azereiro-dos-danados, cerejeira-de-mahoma, pado · venäjä ceremucha obyknovennaja черемуха обыкновенная · viro harilik toomingas · unkari májusfa, zelnicemeggy · liettua ieva, paprastoji ieva · latvia ieva, parastā ieva · puola czeremcha, czeremcha zwyczajna · tsekki střemcha obecná · slovakki čremcha obyčajná · sloveeni čremsa · kroaatti sremza · turkki açık köklü, kuş kirazı · bulgaria гроздовидна песъкиня · korea gwi rum na mu, gwi rung na mu, 귀 룽 나 무, 귀룸나무]

Tuomi kasvaa alkuperäisenä koko Euroopassa ja Aasiassa, ja se on tulokaskasvi paikoin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Tuomen kuorta ja marjoja voidaan käyttää erilaisiin värjäystarkoituksiin. Tuomenmarjoista saadaan hentoa lilaa, kuoresta punaruskeaa ja lehdistä keltaista.

Tuomenmarjat sisältävät antosyaaneja ja flavonoideja (katekiinia, hyperosidia, kversetiinia, kversitriiniä ja rutiinia), mutta myös runsaasti tanniineja (minkä vuoksi ne ovat melko karvaita maultaan).

Kuorella on värjätty villaa punaruskeaksi. Skoglund Skåtøyn & Skagen artikkelissa (1997) mainitaan, että tuomen sisäkuori "värjää vaatteet vihreiksi" ja jos rautalipeää käytetään, villa saa harmaan värin. Myös toisessa norjalaisessa tekstissä (Nedkvitne & Gjerdåker Hegg og hassel i norsk natur og tradisjon, Norsk Skogbruksmuseum 1993) kuuleman mukaan mainitaan, että kuorella on värjätty villaa keltaiseksi tai vihreäksi, mutta tätä alkuperäistä lähdettä en ole saanut käsiini, enkä tiedä, mistä tieto on alunperin peräisin. Kalastajat ovat käyttäneet tuomenkuorta kalaverkkojensa punaruskeaksi värjäämiseen. Pohjois-Amerikassa kasvin kuorella on värjätty myös vaaleaa punaista. Kuorta on käytetty myös nahkojen parkitsemiseen. Kuori pitää kerätä keväällä, kun puut ovat kuivia ja kuori helposti kuoriutuva. Värjäykseen käy nuorten puiden kuori (ei pehmeiden oksien, eikä sammaloituneista puista otettu.

Uljanovskin alueen villejä värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) kerrotaan, että tuomen kuorella värjätään vihreää ja ruskehtavanpunaista.

Tuomi mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905), sen mukaan kuoresta saadaan punakeltaista väriä. Kirjassa neuvotaan: Tuomen- ja paatsamankuorien tulee mieluiten olla 6 kuukauden vanhoja ennenkuin niitä käytetään värjäämiseen. Vuoden 1919 täydennetyssä painoksessa mainitaan myös: lehdistä ja marjoista yhdistettynä saadaan keltaisenvihreätä väriä.

Kontturin värjäysoppaassa (1945) neuvotaan värjäämään vaaleanruskeita lankoja tuomenkuorella: kuoria liotetaan kylmässä vedessä yön yli ja seuraavana päivänä niitä keitetään kaksi tuntia. Siivilöinnin jälkeen alunapuretettua lankaa keitetään liemessä noin tunti. Kontturi neuvoo värjäämään suklaanruskeaa niin, että vaaleanruskeaksi värjäämisen jälkeen lankoja ei huuhdella, vaan laitetaan kylmään lipeään likoamaan muutamaksi tunniksi ennen huuhtelua.

Uusitalon tutkimuksessa mainitaan, että paikoin Venäjällä ja Skandinaviassa tuomen kuoresta ja lehdistä on valmistettu punaruskeita ja vihreitä maaliaineita.

Tuomen kuorta ja pieniä oksia on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin. Se on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840). Vaikka tuomen muut osat ovat toksisia, marjat ovat terveellisiä ja niitä on käytetty lääkkeenä erityisesti vatsakipuun ja ruoansulatusongelmiin. Itä-Euroopassa ja paikoin Pohjoismaissakin kuivattuja marjoja on sekoitettu tuomaan happamuutta sekä hilloihin että leipomisessa. Venäjällä tuomenmarjoista valmistetaan likööriä ja mehuja, ja niitä käytetään punaisena elintarvikevärinä (etenkin juomissa). Euroopassa tuomen kuorta on levitetty perunapelloille ja omenatarhoihin suojaamaan viljelyksiä hyönteisiltä.

Prunus persica Persikka

Amygdalus communis var. persica, A. persica
[englanti peach · ruotsi persika, persikaträd · saksa Pfirsich, Pfirsichbaum · hollanti perzik, perzikboom · ranska pêcher, pêcher de Perse · oksitaani perseguèr, presquèr · italia percoche, pesco · espanja abridor, duraznero, fresquillero, melocotonero, paraguayo, prisco · aragonia maracatonero, melocotonero, preixenera, presieguera · baski melokotoi-arbola, mertxikondoa · katalaani perseguèr, presseguer · galitsia alberchigueiro, peixegueiro · portugali alpercheiro, pessegueiro · unkari őszibarack · albania kumbull · turkki şeftali · liettua persikai · puola brzoskwinia zwyczajna · tsekki broskvoň obecná · slovakki broskyňa obyčajná · sloveeni breskev · kroaatti sremza · bulgaria праскова · ukraina персик звичайний · venäjä персик · heprea afarsek, אֲפַרְסֵק · hindi aadoo, आडू · japani momo モモ · korea bok sa na mu 복사나무 · kiina táo, 桃]

Persikka on alunperin Kiinasta kotoisin oleva puu, jota nykyään viljellään lämpimissä maissa. Lehdet korjataan syksyisin ja niitä voi käyttää joko tuoreena tai kuivattuna.

Kuivatuista lehdistä saadaan keltaista väriä, mutta se ei ole pysyvää.

Persikan kivistä on valmistettu hiiltämällä vegetabiilimustaa (viinimustaa, eli kasviperäistä hiiliigmenttiä).

Persikan lehtiä on käytetty lääkityksenä mm. raskauden aikaiseen aamupahoinvointiin. Lehdillä on myös laksatiivinen vaikutus.

Prunus salicina

Cerasus salicina, Prunus salicina var. typica
[englanti Japanese plum, Chinese plum · saksa japanischer Pflaumenbaum, Susinenbaum · ranska prunier de Chine, prunier japonais · portugali ameixeira-do-japão · turkki Japon eriği · venäjä слива китайская · japani su-momo スモモ · korea ja do na mu 자도나무 · kiina lǐ 李]

Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa kasvava luumupuu.

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Prunus serotina Kiiltotuomi

Cerasus serotina, Padus serotina, P. serotina f. typica
[englanti black cherry, rum cherry, virginian prune, wild cherry, cabinet-cherry, whisky-cherry, bitter cherry, pin cherry · ruotsi glanshägg · tanska glansbladet hæg · saksa amerikanische Spätkirsche, amerikanische Traubenkirsche, Herbstkirsche, Herbsttraubenkirsche, spätblühende Traubenkirsche, spätblühender Traubenkirschbaum, späte Traubenkirsche, später Traubenkirschbaum, Spättraubenkirsche · hollanti Amerikaanse vogelkers, Amerikaanse vogelkerseboom, late troskers · ranska cerisier d'automne, cerisier noir, cerisier tardif · italia ciliegio tardivo, ciliego americano, pruno autunnale, pruno tardivo · espanja cerezo americano, cerezo negro · aragonia ceresa americano · baski gereziondo amerikarra · katalaani cirerer americà · portugali capolim · unkari kései meggy · turkki kara kiraz · puola czeremcha amerykańska · tsekki střemcha pozdní · slovakki čremcha neskorá · kroaatti kasna sremza · bulgaria късноцъфтяща гроздовидна череша · ukraina черемха пізня · venäjä черёмуха поздняя]

Suuri pohjoisamerikkalainen puu kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi. Puu on tulokaskasvi Länsi- ja Keski-Euroopassa ja Etelä-Amerikan luoteisosissa. Kuoresta saadaan vaaleanpunertavia vaaleanruskeita, myös juurista saadaan väriä. Pohjois-Amerikassa puun kuoreslla ja lehdillä on värjätty harmaata, vihreää ja punaista.

Puun kuorta on käytetty yskänlääkkeenä ja sen hedelmiä on pitkään käytetty rommien ja brandyn mausteena - mistä juontuu sen englanninkielinen nimi rum cherry.

Prunus spinosa Oratuomi

Prunus communis subsp. spinosa, P. communis var. spinosa, P. domestica var. spinosa, P. insititia var. spinosa, P. polymorpha spinosa, P. spinosa subsp. euspinosa
[englanti sloe, blackthorn · gaeli draighean, preas nan airnaig · iiri draighean · kymri draenen ddu · ruotsi slån · tanska slåen · norja slåpetorn · saksa Schledorn, Schwarzdorn, Schlehe, Schlehenschwarzdorn · hollanti sleedoorn · ranska prunellier, argossay, belossay, buisson noir, créquier, fourdinier, mère du bois, pelossier, prunellier, prunier épineux, épine noire, épinette · oksitaani agranolhier, agrunas, ametlièr, aragnou, aralet, broc négre, espin néré, espio negro · italia prugno selvatico, prugno spinoso, prugnolo, pruno selvatico, pruno spinoso, vegro · espanja amargalejo, arangonero, arañon negro, arañonero, arto arañonero, arto negro, asarero, bruñero, bruño, chinchón, ciruelo amargalejo, ciruelo borde, ciruelo endrino, ciruelo espinoso, ciruelo silvestre, endrino, espino negro, priñone · aragonia arañonero, arto, endrino, priñone · baski arantza beltza, astarana, basarana, basarandia, elorrri beltza · katalaani abranyoner, agargoller, andriné, aranyoner, aranyó, arç negre, escanyagats, espi negre, gargoller, oronyer, oronyoner, pruneller · galitsia abruñero · portugali abrunheiro, abrunheiro-bravo, ameixeira-brava · viro laukapuu · unkari kökény · albania kumbull · turkki çakal eriği · lätti ērkšķu plūme · liettua dygioji slyva · puola tarnina, śliwa tarnina · tsekki trnka, trnka obecná · slovakki trnka obyčajná · sloveeni črni trn · kroaatti trnula · bulgaria трънка · ukraina слива колюча · venäjä слива колючая, терн · kiina hēi cì lǐ 黑刺李]

Oratuomi kasvaa alkuperäisenä Euroopassa ja Keski-Aasiassa ja Iranissa sekä Luoteis-Afrikassa, ja se on levinnyt osiin Pohjois-Amerikkaa. Suomessa oratuomi kasvaa luonnossa vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa. Oratuomen hedelmät sisältävät parkkiaineita, kukat mm. kemferolia ja kversetiinia ja lehdissä on flavonoideja.

The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) mainitaan, että yksi oratuomen väriaineista on syaniinin johdannainen (antosyaani) prunisyaniini.

Puusta saadaan eri puretuksilla sinistä, ruskeaa, kirkkaanpunaista ja oranssia.

Kaswitarha -lehdessä nr.1 vuodelta 1907 mainitaan: Kun kuorta keitetään lipeässä, saadaan siitä punaista väriä villakangasta varten. Kuivat hedelmät antavat samoin punaista väriä.

Oratuomen jauhetusta kuoresta valmistettu muste oli yleinen aikaisella keskiajalla. Kuoren annettiin maatua sadevedessä, kunnes astian pohjalle syntyi musta tahna. Ylimääräinen vesi kaadettiin pois ja tahna kuivattiin.

Prunus virginiana Virginiantuomi

Cerasus virginiana, Padus virginiana
[englanti choke cherry · ruotsi virginiahägg · saksa rote Traubekirsche, virginische Traubenkirsche, virginischer Traubenkirschbaum, Würgkirschbaum · hollanti Virginische vogelkerseboom · ranska cerisier de Virginie · italia ciliegio della Virginia · espanja cerezo de Virginia · portugali cerejeira-da-virgínia · unkari vörös levelű májusfa · puola czeremcha wirginijska · tsekki střemcha viržinská · slovakki střemcha viržinská · bulgaria випгинска гроздовидна череша · ukraina черемха віргінська · venäjä черёмуха виргинская · navajot shashaa']

Virginiantuomi kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikassa, ja se on tulokas joissakin Euroopan maissa (kuten Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Saksassa) sekä joissakin Keski-Aasian maissa.

Kuoren sisäosista saadaan punaista värjäysainetta. Sitä ovat käyttäneet mm. Pohjois-Amerikan intiaanit. Navajot käyttivät virginiantuomea ruskeaksi värjäämiseen.

Prunus virginiana var. demissa

Cerasus demissa, Padus demissa, P. virginiana var. demissa, Prunus demissa, P. virginiana subsp. demissa, Cerasus demissa var. melanocarpa, Padus calophylla, P. melanocarpa, P. mescaleria, P. pumicea, P. valida, P. virginiana var. melanocarpa, P. virginiana subsp. melanocarpa, Prunus demissa f. angusta / hemitricha / holotricha / howellii / leiodisca / microdonta / pachyrrhachis / rydbergii / trichodisca, P. demissa var. melanocarpa / nuttallii, P. melanocarpa, P. valida, P. virginiana subsp. melanocarpa, P. virginiana f. pachyrrhachis, P. virginiana var. pumicea
[englanti Western chokecherry]

Kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltain länsirannikolla.

Navajot valmistivat puun juurista ja kuoresta ruskeaa väriä. Oksista ja lehdistä saaadaan myös keltaisia ja oransseja värejä.

Historia

Persikka (Prunus persica) ja aprikoosi (Prunus armeniaca) mainittiin kiinalaisissa kirjoituksissa jo 2000 eaa. Oletetaan, että aprikoosit kulkeutuivat Kreikkaan Aleksanteri Suuren mukana - viimeistään kreikkalaiset tunsivat aprikoosin 330 eaa.