-

sanasto

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

A D D

additiivinen värijärjestelmä

A D J

adjektiiviset värit - välillisesti värjäävät värit eli värit, jotka tarttuvat kuituihin ainoastaan joidenkin peitta-aineiden tai puretusaineiden avulla

A K R

akromaattinen: erottelumenetelmä, jossa mustalla korvataan kolmiväriyhdistelmän pienimmän osavärin määrä

akromaattiset värit - valkoinen ja musta

A N I

aniliini: aminobentseeni, fenyyliamiini C6H5 · NH2Emäs, väri- ja läkeaineiden raaka-aine

aniliinikynä - katso: kosmoskynä

A N T

antraseeni C: 14H10 kivihiilitervan hiilivety, väriaineteollisuuden raaka-aine

A R S

arseeni: Myrkyllinen alkuaine As, jonka sulfideja ovat mm. pigmentteinä käytetyt realgaari As4S4 ja auripigmentti As2S3

A U R

auringon spektrin värit: värit, jotka näkyvät sateenkaaressa ja prismassa

B E Z

Bezoldin efekti: kun suurelle väripinnalle asetetaan erivärisiä pienempiä pintoja, väripinnat 'imevät' väriä toisistaan. Tummalla pohjalla keltainen tähti näyttää kirkkaammalta kuin vaalealla, punaisella pohjalla vihreän ympyrän rajat hämärtyvät.

B R I

brightness värin kirkkaus

C H I

chiaroscuro: maalaustaiteessa valojen ja varjojen yhteensulauttaminen asteittaisilla siirtymillä; 'valohämy'

C H R

chroma värin puhtaus / värikylläisyys

C I E

CIELAB,

CIELUV: standardoituja värinesitystapoja - värikoordinaattien numeeriset arvot vastaavat ihmisen värinhavaintokykyä

C M Y

CMYK: lyhenne neliväripainatuksen osaväreistä syaani (

cyan), magenta (

magenta), keltainen (

yellow) ja musta (

key). Tärkeimmät yhdistelmät: C+M = sininen , M+Y = punainen, Y+C = vihreä.

C O L

color balance väritasapaino

C R I

CRI - Color Rendering Index vertaa sitä, miltä värit vaikuttavat keinotekoisessa valossa verrattuna luonnonvaloon. Auringonvalo on 100 CRI, paras keinotekoinen valo on arvoltaan 90+CRI.

D A L

daltonismi: värisokeus, vanha ilmaisu

D E N

densiteetti: sävyn optisen tummuuden ilmaiseva mittaluku. Densiteetti 0,0 = valkoinen tai kirkas, densiteetti 1,0 = heijastaa tai läpäisee 10% valosta

densitometri : tummuusmittari - värillisiä värejä voidaan mitata myös vastaväristen suotimien läpi; käytetään mm. filmien tummuusarvojen mittaamiseen

D I S

disharmonia: huonosti yhteensopivien värien vaikutelma

dispersiolakka: infrapunavalolla kuivattava vesiohenteinen lakka

D U O

duotone: kaksivärikuva, jossa toisena osavärinä on yleensä musta

E U R

Euro-standardi-offset: laakapainomenetelmälle määritetty eurooppalainen väristandardi (DIN 16 539)

E X I

exitation purity värin puhtaus / värikylläisyys

F T A

ftalosyaniinit: (heliogeenivärit) ovat sinisiä ja vihreitä aineita. Niihin on sitoutunut jokin keskusmetalliatomi (esim. nikkeli tai kupari). Erittäin värjääviä yhdisteitä, kestävät valoa, kuumuutta, happoja ja emästä. Paino-, tekstiili- ja muoviväri.

F R E

fresko tuoreelle kalkkilaastipinnalle tehty seinämaalaus. Värit muodostavat lujan ja kristallimaisen, vedessä vaikeasti liukenevan pinnan yhdistyessään kemiallisesti laastin ainesosiin. Tekniikkaa käytettiin vanhalla ja keskiajalla, suosituksi se tuli erityisesti Italiassa renesanssin aikana.

G U E

Guericke-ilmiö (Guericke's light-and-shadow-phenomena) jos neutraalisti valaistussa huoneessa on värivalopiste, jonka eteen laitetaan jokin objekti, objektin varjosta tulee vastavärinen. Esim. kynttilänvalosta syntyvä varjo saattaa olla sininen. Ilmiö on saanut nimensä saksalaisen fyysikko Otto von Guericken (1602-1686) mukaan. Guericke oli varhainen sähköilmiöiden tutkija.

H A R

harmaatasapaino kolmen värillisen osavärin keskinäinen suhde - muodostaa värittömän harmaasävyn

H E L

heliogeenivärit (ftalosyaniinit) ovat sinisiä ja vihreitä aineita. Niihin on sitoutunut jokin keskusmetalliatomi (esim. nikkeli tai kupari). Erittäin värjääviä yhdisteitä, kestävät valoa, kuumuutta, happoja ja emästä. Paino-, tekstiili- ja muoviväri.

H E M

hemationi kuparilla värjätty punainen lasimassa, josta on valmistettu mm. mosaiikkeja ja astioita.

H E R

heraldiset värit (tinktuurat) kulta (keltainen), hopea (valkoinen), punainen, sininen, musta , vihreä ja purppura

H S B

HSB (Hue=sävy/väri, Saturation=värin voimakkuus eli värikylläisyys, Brightness=värin kirkkaus) HSB-väriavaruudessa värit määritellään niiden värisävyn, värikylläisyyden ja kirkkauden perusteella.

H S V

HSV (Hue=sävy/väri, Saturation=värin voimakkuus eli värikylläisyys, Value=värin kirkkaus) HSV-väriavaruudessa värit määritellään niiden värisävyn, värikylläisyyden ja kirkkauden perusteella.


H U E

hue sävy; vastaa valon hallitsevaa aallonpituutta

H Y A

hyaliittilasi on mustaksi värjätty ns. laavalasi

I D E

identtinen harmonia muodostuu sävyistä, jotka ovat lähellä toisiaan

I N F

infrapuna (infrapunasäteily) on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on 0,7µm-1mm. Silmä ei näe säteilyä, mutta se voidaan tuntea lämpönä. Infrapunasäteilylämmitystä käytetään mm. teollisuudessa maalien ja lakkojen kuivattamiseen.

I N T

interferenssi ilmiö, jossa heijastuneet valoaallot sammuttavat tai vahvistavat toisiaan. Esim. valkoisen valon hajonta spektriksi (diffraktio) on interferenssi-ilmiö.

K A O

kaoliini posliinisavi

K A R

karnaatio (lat.) maalaustaiteessa ihmisen ihonväri

karotenoidit kasvi- ja eläinmaailman punaisia tai keltaisia väriaineita esim. ksantofylli C40H56O2, karotiini C40H56

K E L

kelvin lyh. K; lämpötilan yksikkö

K H R

khroma (kreikk.) väri

K O L

kolorimetria värien mittausoppi

koloristi taidemaalari, jonka teoksissa värillä on erityinen vaikutus

K O M

komplementtiväri täydennysväri; väri ja sen komplementtiväri muodostavat additiivisessa sekoituksessa (valo) yhdessä valkoisen ja subtraktiivisessa sekoituksessa (pigmentti) harmaan. Päävärit ovat punainen, sininen ja keltainen. Näiden päävärien komplementtivärit syntyvät sekoittamalla kahta muuta pääväriä. Komplementtiväripareja ovat keltainen ja violetti, punainen ja vihreä, sininen ja oranssi.

K O N

kontrasti on värisävyjen suhde toisiinsa - kahden väripinnan eroaminen toisistaan. Puhtaitten värien kontrasti (värisävyjen rinnastus) on voimakkain päävärien kesken; valöörikontrasti (vaalean ja tumman rinnastus); kulöörikontrasti (kylmän ja lämpimän kontrasti); komplementtivärien eli vastavärien kontrasti; simultaani- eli samanaikaisuuskontrasti; kvaliteetti- eli kylläisyyskontrasti; kvantiteetti- eli määräkontrasti (kunkin värin määrä verrattuna toiseen väriin). Polaarikontrasti tarkoittaa äärikontrastia (mm. vastavärit, kylmä-lämmin jne.)

K O S

kosmoskynä l. aniliinikynä on aniliiniväriä sisältävä kopiokynä. Sen jälki on violettiin vivahtava.

K R A

krappilakat värilliset yhdisteet, jotka muodostuvat alitsariinin ja metallisuolojen tai -oksidien reaktioissa.

K R E

kresoli - hydroksitolueeni; metyylifenoli CH3 · C6H4 · OH fenoleja tervassa; kivihiilitervasta saatava kellanruskea neste, käytetään mm. muovi- ja väriteollisuudessa

K R O

kromaattinen muisti vastavärien välillä peräkkäinen jälkikuva; värin katsomisen jälkeen ilmestyy sen vastaväri)

kromaattiset värit koko väriskaala

kromofori väri (kreikk. khroma) + kantaja (kreikk. foros) - atomiryhmä, joka aiheuttaa yhdisteiden värillisyyden.

kromopsia (kreikk. kromatopsia) Näkövamma, jossa tietyt värit tajutaan epätäydellisinä tai värittömät esineet tajutaan värillisinä.

K U D

Kudosvärjäystä käytetään lääketieteellisissä tutkimuksissa. Lähes kaikki kudosvärjäyksessä käytetyt värit tulevat tekstiiliteollisuudesta. Kudosvärjäys itsessään on pienenä markkina-alueena riippuvainen tekstiiliteollisuudesta. Usein värjäysainetta on kallista valmistaa vain kudosten värjäystarpeisiin, joten jos jokin kudosvärjäykseen käytetty väriaine on tekstiiliteollisuudelle tarpeetonta, sen valmistus yleensä lakkautetaan. Esimerkiksi Alcian blue-värin tuotanto on lähes lakkautettu.

K Y L

kylläisyys värien sävykkyyden lisääntyminen (kuinka 'värikäs' tai puhdas väri on). Kohtaa, jossa värihiukkasten lisääminen ei enää vaikuta väriin kutsutaan

kylläisyyspisteeksi.

K Y Y

kyyppiväriaineet (saks. Kufe amme) Väriaineita, joita on pelkistettävä värittömäksi yhdisteeksi rautavitriolilla tai hyposulfaatilla, jotta ne voitaisiin liuottaa alkaliliotusta (kyyppiä) varten. Tekstiilissä, joka kastetaan liuotteeseen ja joka sitten saa kuivua ilmassa, muodostuu väriaine hapettumisen vaikutuksesta. Esim. indigo on kyyppiväriaine.

L A B

Lab- värijärjestelmä kehitettiin ihmisillä tehtyjen havaintokokeiden perusteella 1930-luvulla, saksalais-ranskalais-englantilaisesta yhteistyötä. Labin kolme kanavaa ovat: L (värin kirkkaus, kuten mustavalkokuvassa), a (värisävyjen muutos punaisesta vihreään) ja b (värisävyjen muutos sinisestä keltaiseen).

L A S

lasuuriväri kuultoväri; maalattavan materiaalin pinta jää näkyviin

L I G

lightness värin vaaleus

L Y S

lysterivärit käytetään saviesineiden valmistuksessa, polton jälkeen väreihin tulee metallinhohtoinen kiilto

L ä M

lämpimyys-kylmyys: lämpimät värit aiheuttavat lämpimän ja kylmät kylmän tuntemuksen. Kylminä väreinä pidetään yleensä sinertäviä (ja vihreitä) sävyjä, lämpiminä punaisia (ja oransseja/keltaisia) sävyjä.

M U R

murretut värit ovat värejä, jotka on saatu aikaan sekoittamalla väriin sen vastaväriä tai mustaa

N E O

neon (neos=uusi) on kaasumainen alkuaine, joka löydettiin 1898. Ranskalainen Claude valmisti ensimmäisenä punaiset neonväriputket 1910. Kun sähköpulssi kulkee lasiputkeen suljetun neonin läpi, se hehkuu kirkkaan oranssinpunaisena. Claude sai patentin neon-valoilleen vuoden 1915 alussa. Kymmenen vuotta myöhemmin ensimmäiset siniset neonvalot (sisälsivät argonia ja elohopeaa) pystytettiin Lontooseen. Hieman myöhemmin vihreät neonvalot valmistettiin laittamalla sininen neonvaloputki keltaisen lasin sisään. Vasta 1933 käyttöön tuli fluoresentit putket ja enemmän värejä.

N E U

neutraalivärit harmaasävyt

N E W

Newtonin renkaat kahden läpinäkyvän lasin kosketuspinnalle muodostuvia värirenkaita. Kun kosketuspintojen keskinäinen etäisyys on suunnilleen yhtä suuri kuin valon aallonpituus, interferenssi muodostaa renkaat.

N ä K

Näkyvä valo on sähkömagneettista säteilyä, aallonpituudeltaan 0,4 -0,7 µm. 'Näkymätöntä' valoa on mm. infrapuna- ja ultravioletti säteily.

Näköpurppura (rodopsiini) on verkkokalvon sauvasoluissa esiintyvä punainen aine, joka antaa kyvyn nähdä hämärässä. Valossa silmän näköherkkyys vähenee, kun näköpurppura hajoaa valkuaisaineeksi ja keltaiseksi pigmentiksi (retineesi). Pimeässä näköpurppura alkaa uudelleen muodostua. A-vitamiinin puutteessa hämäränäkö heikkenee.

O P T

optiset valkaisuaineet eli optiset kirkasteet ovat aineita, jotka fluoresoivat sinistä ja siten saavat harmaankellertävät tuotteet vaikuttamaan valkoisemmilta. Käytetään mm. pesuaineissa ja saippuoissa.

P A I

paikallisväri: objektin todellinen väri päivänvalossa.

P A S

pastellivärit ovat hyvin vaaleita (ns. vauvavärit); niissä ei ole lainkaan mustaa

P I G

pigmenttiksi kutsutaan kasvien ja eläinten eri kudosten väriaineita. Kiinteä aine, joka muodostuu yksittäisistä hiukkasista. Kasvipigmenttejä ovat mm. flavonit, antosyaanit, karotinoidit ja lehtivihreä. Ihmisillä ja eläimillä on melaniini (iho, karvat), karotenoidit (rasvakudos) jne. Värjäämisessä jauhe, värjää vain aineen pinnan.

P O L

polarisaatio yhdessä tasossa tapahtuva aaltoliike.

P O T

potaska - puutuhka (pot-ashes), kaliumkarbonaatti K2CO3

P R I

primaarivärit ovat värejä, joita ei saa sekoittamalla muita värejä (sininen, keltainen, punainen)

P R O

prosessivärit neliväripainatuksen osavärit syaani, magenta, keltainen ja musta

P U H

puhtaus: sävyllisen värin puhtaus suurenee, mitä vähemmän mustaa siinä on. Väri on puhtain spektrissä. Likaisesta väristä puhutaan puhtaan värin vastakohtana - se on tumma ja synkkä väri.

P U R

puretus värjäyksessä keino, jolla kangas/materiaali saadaan vastaanottavaiseksi värille (kts. värjäys)

P ä ä

päävärit vaihtuvat sen mukaan, millaisesta värijärjestelmästä puhutaan. Myös eri filosofit ovat tarjoilleet pääväreiksi erilaisia värejä. Yleisesti pääväreiksi nimetään pigmenteistä puhuttaessa primaarivärit punainen, keltainen, sininen tai painovärit syaani, magenta, keltainen ja musta; valosta puhuttaessa RGB-järjestelmän punainen, vihreä ja sininen.

R A D

radiaalinen harmonia on yksisävyharmonia

R A S

rasvavärit ovat veteenliukenemattomia värejä (esim. orleaani, saflori, sahrami), joita on käytetty erilaisten rasvojen, mm. margariinien, värjäämiseen

R G B

RGB 'valon päävärit', joiden additiiivisesta sekoituksesta syntyy valkoinen: punainen, vihreä, sininen (

red,

green,

blue). Rgb-järjestelmä on käytössä esim. televisiossa. Tärkeimmät yhdistelmät: R+G = keltainen, G+B = syaani, B+R = magenta.

R U S

ruska syntyy, kun lehtivihreän peittämät karotenoidivärit pääsevät esiin.

S A L

salpietari - (lat. salpetrae 'kallion suola') monien maa-alkalimetallien ja alkalimetallien nitraattien yhteisnimitys

S A T

saturation värin voimakkuus, värin puhtaus, värikylläisyys

S C H

schmelzvärit ovat kankaan koristelussa käytettäviä kirkasvärisiä lasijauheita

S E K

sekundaarivärit ovat primaariväreistä (punainen, sininen, keltainen) sekoittamalla aikaansaatuja värejä eli välivärejä: oranssi, violetti ja vihreä

S H A

shade kirkkauden vähentäminen lisäämällä mustaa eli mustalla taitettu värisävy; myös yleisesti tarkoitetaan värisävyä

S I M

simultaanikontrasti vierekkäisen värien reagointi toisiinsa; sympatia tai antipatia

S P E

spektri on energian jakauma allonpituuksittain; näkyvän valon spektri näkyy esim. sateenkaaressa.

S T I

stilbeeni - difenyylieteeni, mm. diatsoväriaineiden lähtöaine

S U B

subtraktiivinen värijärjestelmä

S W O

SWOP, Standards for Web Offset Printing Yhdysvalloissa käytössä oleva painoväriluokittelu

S ä V

sävy: värin valoisuus verrattaessa sitä valkeaan tai mustaan

T E R

tertiaarivärit ovat murrettuja värejä; kahden välivärin sekoituksesta syntyneitä värejä

T E T

tetrachrome palette, neljä pigmenttiä, joita luolamaalauksessa käytettiin, eli punaokra (hematiitti), keltaokra (limoniitti), musta (hiili; pyrolusiitti), valkoinen kalkki (kaoliini)

T I N

tinktuurat (heraldiset värit) kulta (keltainen), hopea (valkoinen), punainen, sininen, musta , vihreä ja purppura [lat. tingere = liottaa]

tint saturaarion vähentäminen lisäämällä valkoista eli valkoisella taitettu värisävy; myös yleisesti tarkoitetaan värisävyä

T O N

tone kirkkauden ja saturaation vähentäminen lisäämällä valkoista ja mustaa eli harmaalla taitettu värisävy

T O Y

Toyo-painovärit Aasian maissa käytössä oleva painoväriluokittelu

T R I

trikolori Ranskan puna-valko-sinisen lipun nimitys

U L T

Ultraviolettivalo (ultraviolettisäteily) on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on näkyvää valoa lyhyempi, 10-400 nm. Ultravioletilla on voimakkaita kemiallisia ja biologisia vaikutuksia. Sitä käytetään mm. taideväärennösten paljastamiseen. UV-A (320-400 nm) on lähellä näkyvää valoa. Siihen viitataan usein mustana valona ja siinä on vähiten ultraviolettisäteilyä. UV-B (290-320 nm) sijaitsee keskispektrumissa ja muuttaa esim. ihon ergosterolia D-vitamiiniksi. UV-C (160-290 nm) on ultraviolettivalosta lyhintä ja se kykenee tappamaan yhden solun organismeja. Tätä lyhemmät aallonpituudet tuottavat ilmaan otsonia.

V A L

value värin vaaleus

valööriharmonia on yhden värin tummuusero; tummuusaste

V A T

VAT-väriaineet, erityisesti puuvillan värjäykseen sopivat väriaineet

V A S

vastavärit punainen-vihreä, keltainen-violetti, sininen-oranssi; kun vastavärit sekoittaa, pitäisi syntyä keskiharmaata; todellisuudessa kuitenkin ruskeaa

V E S

vesilasivärit - epäorgaaniset pigmenttiväriaineet, jotka kalivesiliuoksen kanssa muodostavat lähinnä kivi-, tiili- ja rappauspintojen maalaamiseen soveltuvia väriaineita (esim. noki, ultramariini, okra, sinkkivalkoinen, liitu, magnesia)

V I H

vihtrilli, vitrilli (saks. vitriol; lat. vitrius=lasitus) on nimitys toisarvoisten metallien sulfaateille, joissa on 5-7 molekyyliä kidevettä

V ä L

välivärit ovat samoja kuin sekundaarivärit - primaariväreistä (punainen, sininen, keltainen) sekoittamalla aikaansaatuja värejä: oranssi, violetti ja vihreä

V ä R

väriaisti värien erottamiskyky

väridynamiikka on värien keskenäinen vuorovaikutus; oppi värien vaikutuksesta ihmisten mielentilaan ja hyvinvointiin

värikonstanssi - koemme esineiden värit muuttumattomina, vaikka valaistuksen spektraaliset ominaisuudet vaihtelisivat voimakkaastikin. Esimerkiksi punaiseksi mieltämämme nojatuoli on mielessämme punainen, vaikka hämärässä se näyttäisikin ruskealta tai harmaalta

värioppi valon aallonpituusjakaumaan ja ihmisen värinäkökykyyn perustuva tieteenala

värisokeus täydellinen tai osittainen värinäön menetys. Osittaista värisokeutta on kahdenlaista: puna-vihreä ja sini-keltasokeus, josta edellä mainittu on huomattavasti yleisempi. Täydellistä värisokeutta poteva näkee kaiken harmaasävyisenä. Perinnöllinen.

värilämpötila

värjäystermit katso värjääminen: sanasto