-

pukeutuminen

[Katso myös: pukeutumisrajoitteet ja -säännöt
kiltti, kimono, koulupuvut, saffronshirt, tartaanit]





900-luku





1000-luku

Japanissa 1074 vaatekerrosten määrä rajoitettiin viiteen




1100-luku





1200-luku

Gotiikan aikaan ihmisihanne oli pitkä ja solakka ja samaa ihannetta tavoiteltiin myös vaatetuksella. Naisen ja miehen puvut olivat hyvin samantapaisia. Naisilla oli pitkä- ja kapeahihainen alusmekko, jonka päällä käytettiin päällysmekkoa. Miehet alkoivat myös käyttää pitkää 'mekkoa' (aiemmin vain kuninkaallisilla), jonka päälle puettiin toinen hihaton mekko. Jossain vaiheessa tuli muodiksi jakaa vaatetus pystysuunnassa kahteen eriväriseen puoliskoon. Toisessa puoliskossa käytettiin oman ja toisessa puolison suvun värejä ja vaakunatunnuksia. Kaksivärisyys oli muodissa keskiajan loppuun.





1300-luku

Euroopassa erilaisia ylellisyyssääntöjä oli runsaasti käytössä 1300-1600-luvuilla - erilaisin säännöstöin rajoitettiin mm. joidenkin ruokien ja nautintoaineiden sekä harrastuksien (esim. pelit) harjoittamista.





1400-luku





1500-luku





1600-luku

Barokki (n. 1600-1700) suosi jyhkeitä muotoja ja tummia värejä, mahtipontisuutta. 1600-luvun lopulla naiset alkoivat taas pitää korsetteja ja hameet levisivät niihin mittoihin, että ovista kulkeminen ja tuoliin istuminen ei välttämättä ollut helppoa.

[Lue lisää barokista]
[Lue lisää aikakaudesta]





1700-luku

Rokokoovaatteet olivat pastellinvärisiä, myös miehet käyttivät vaaleanpunaisia, keltaisia ja vaaleanvihreitä silkkipukuja; musta kolmikolkkahattu liittyy rokokoon aikaan.

1700-luvun puolen välin jälkeen Ranskasta tuli Eurooppalaisen muodin keskus. Keskiluokka kasvoi entisestään ja naisen yhteiskunnallinen asema alkoi saada enemmän arvoa. Miesten pukeutuminen muuttui vähemmän koreilevaksi - miesten vaatetus siirtyi kirkkaista silkeistä ja sameteista kohti tummempia ja raskaampia materiaaleja. Ennen Ranskan vallankumousta muodissa mentiin kaikin tavoin äärimmäisyyksiin. Naisilla saattoi olla puolen metrin korkuinen hiusasetelma (peruukki), jonka päällä saattoi keikkua mitä ihmellisimpiä esineitä.

[Lue lisää rokokoosta]
[Lue lisää aikakaudesta]





1800-luku

Ranskan vallankumous teki valtavan muutoksen pukeutumiseen, joka muuttui kerralla yksinkertaisemmaksi. Napoleonin valtaan astumisesta alkanut Empire-kausi ihannoi antiikkia; naisen puvuissa korsetit ja vannehameet ja niiden räikeät värit vaihtuivat keveisiin ja väljiin, vaaleasävyisiin vaatteisiin. Yleensä tuohon aikaan nuoret, naimattomat naiset suosivat keveitä kankaita ja vaaleita värejä, rouvashenkilöt ja vanhemmat naiset muutenkin käyttivät pukeutumisessaan raskaampia materiaaleja ja tummempia sävyjä. Aikakauden miehillä oli yllään tumma takki ja vaaleat pitkät housut. 1810-luvun muotiväriksi tuli turkinpunainen.

Napoleonin ajan jälkeen porvariston yhteiskunnallinen asema kasvoi ja pukeutuminen alkoi ottaa taas mallia muiltakin aikakausilta. Viininpunainen ja pullonvihreä tulivat muotiin.

Viktoriaanisella ajalla käytettiin paljon mustaa - ja kuningattaren kuolemankin jälkeen suruaika oli pitkä. Myös puritaanit pukeutuivat mustaan.

Suomessa tavallisen väestön arkivaatteet olivat luonnonvärisiä, mustia, valkoisia ja harmaita 1800-luvulle saakka. 1800-luvulla punainen kuului aatelille, musta papistolle, harmaa talonpojille. Herätysliikkeillä oli oma osansa suomalaisen pukeutumisen muokkaamisella: tummat ja harmaat värit olivat tarpeeksi 'nöyriä', kirkkaat värit syntisiä. Suomessa pukeutumiseen vaikutti paljon teollistuminen, jonka myötä väestö siirtyi omavaraistaloudesta ostamaan tuotteita valmiina. Väestön ulottuville tulivat ensin tehdastekoiset kankaat, myöhemmin valmisvaatteet.

[Lue lisää empirestä]
[Lue lisää aikakaudesta]
[Lue lisää suomalaisista]





1900-luku





m u u t a
[Lue lisää värjäyksestä]
[Lue lisää kosmeettisista väreistä]