Värjäys: Lithospermum Helmirusojuuret

[Boraginaceae]

englanti gromwell

Sukua kasvisuvuille kuten Anchusa (Alkanna) - kaikkien juuresta saadaan punaista väriainetta.

Lithospermum arvense Ketorusojuuri

Kts. Buglossoides arvensis

Lithospermum caroliniense Carolinanrusojuuri

Anchusa virginica, Batschia caroliniensis
englanti hairy puccoon, Carolina puccoon, plains puccoon

Ketorusojuuri kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Yhdysvaltain keski- ja kaakkoisosissa lauhkeilla alueilla.

Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät kasvin kuivattua juurta okran kanssa värjäämiseen. Intiaanit käyttivät väriainetta myös kasvomaalina. Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Pluknetin mukaan Pohjois-Amerikan intiaanit käyttävät kasvia värjäykseen, mutta ei mainitse, saadaanko keltaista vai punaista väriä.

The British Cyclopaedia -tietosanakirjassa (1838) kasvi mainitaan nimellä Anchusa virginica yhtenä väriainelähteenä.

Lithospermum erythrorhizon Purppurarusojuuri

Lithospermum officinale var./subsp. erythrorhizon; Lithospermum arvense, L. murasaki, L. officinale var. japonicum
[englanti Japanese alkanet, purple gromwell, Asian gromwell, red gromwell, red-root gromwell, shikonin, zicao · venäjä воробейник краснокорневой · korea jichi · japani murasaki ムラサキ, murasakikusi · kiina zǐ cǎo 紫草 · mandariinikiina zi cao, zǐcǎo, zu cai · p'ien tzu ts'ao, phin see chow, shikon, tien tzu tsao]

Kasvaa luonnonvaraisena vyöhykkeellä Itä-Siperiasta Japaniin. Kiinassa ja Koreassa rusojuuri on yksi vanhimpia viljelykasveja ja se mainitaan jo kiinalaisessa 500-luvun kirjallisuudessa. Japanissa rusojuurta kasvatetaan laajasti, mutta luonnossa se on käynyt melko harvinaiseksi ja kasvaa lähinnä vain Kioton ja Iwaten alueilla.
Juuren kuoresta saadaan hyvin intensiivistä, veteen liukenevaa punaista väriä, shikoniinia (C₁₈H₁₈O₆). Länsimaissa tämä väri on tunnettu mm. nimellä Tokyo violet, japanissa sitä on kutsuttu nimillä waka tai usu. Väriaineella on huono valonkesto.

Rusojuuren juuret kerätään keväällä ja syksyllä ja kuivataan. Murskattuja juuria liotetaan kuumassa vedessä väriaineen irrottamiseksi, ja joskus värin irrottamiseen käytetään myös etikkaa. Juurimassaa vaivataan useita kertoja ja monessa vedessä, jotta väriaine irtoaa.

Rusojuuri (japani murasaki; Lithospermum erythrorhizon), kasvaa Japanissa luonnostaan, mutta sitä ei luultavammin käytetty ennen Nara-kautta (710-794), jolloin sen viljely alkoi. Nara-kaudella kaunista purppuraa sai käyttää vain keisarillinen perhe ja hovivirkailijat. Heian-kaudella sen käyttö kiellettiin muilta kuin keisarillisen hovin naisilta. Muutamissa japanilaisissa lähteissä siihen viitataan sanalla iro (väri), joten voidaan olettaa, että kysymyksessä on ollut kunnioitettu väri.

Japanissa rusojuuresta (Lithospermum erythrorhizon) ja akane-matarasta valmistettiin erityistä väriä, jotka käytettiin mm. pienten silkkiliinojen värjäämiseen. Molemmat kasvit kasvoivat Japanissa villinä ja niitä käytettiin värjäykseen viimeistään nara-ajalla. Nanbun feodaaliklaani suojeli kasveja ja värjäyksestä kehittyi teollisuutta, jonka tuotteita vietiin Edoon lahjoiksi keisarilliselle hoville ja shoguneille. Silkkivaatteen värjäystä varten kankaita violettiin lipeässä ja kuivatettiin auringossa (toiko-syyskuun välisenä aikana), shikon zomea varten työ toistettiin 20 kertaa, akame zomea varten 130 kertaa. Prosessin jälkeen kankaisiin ei koskettu vuoteen. Itse värjääminen tapahtui liottamalla solmittuja kankaita isossa ammeessa värjäysliemessä. Prosessi toistettiin vähintään kymmenen kertaa, jonka jälkeen vaatteet kuivatettiin auringossa. Solmujen avaamisen jälkeen vaatteita pidetiin kahdesta neljään vuoteen säilössä, jotta väri "asettuisi".

Vaatteiden lisäksi rusojuurella on etenkin Koreassa ja Japanissa värjätty paperia, jota on käytetty kalligrafiassa koristeena esimerkiksi seremonioissa.

Lithospermum incisum

[englanti fringed puccoon, narrowleaf gromwell, narrow-leaved puccoon; Yhdysvallat narrowleaf stoneseed]

Kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Länsi-Meksikossa. Juurista saadaan sinistä ja violettia (sitä käyttivät mm. Pohjois-Amerikan intiaanit). Mm. cheyennet käyttivät sitä myös lääkkeenä.

Lithospermum officinale Rohtorusojuuri

[Ruskojuuri
englanti gromwell, stoneseed, European gromwell · ruotsi stenfrö · mijo de sol]

Kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, läntisessä Aasiassa, Venäjällä ja Lähi-Idässä. Suomessa laji on uustulokas, joka kasvaa harvinaisena lähinnä Uudellamaalla.

Rohtorusojuuren juurista on valmistettu punaisia värejä samalla tavoin kuin Lithospermum erythrorhizon -kasvista. Väriä on käytetty erityisesti kosmetiikassa.

Lithospermi semina eli rohtorusojuuren siemenet on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840), jonka mukaan "vanhat lääkärit suosittelevat siemeniä virtsatieinfektion hoitoon" (Äldre Läkare berömma emulsionen af frona i dysurie.).

Lithospermum tinctoria

Kts. Alkanna tinctoria