Värjäys: Arctostaphylos

[Ericaceae]

englanti bearberry, manzanita

Arctostaphylos tulee kreikan karhua tarkoittavasta sanasta arctos sekä rypälettä tarkoittavasta sanasta staphyle

Arctostaphylos alpina   Riekonmarja

[englanti black bearberry]

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Arctostaphylos uva-ursi   Sianpuolukka

Arbutus uva ursi
jauhopuola, jauhopuolukka, kangaspaju, kangasparkki, kangaspuola, makkijauho, pahapuolukka, pirunpuolukka, riekonmarja, sianmarja, sianpuola, sianvarsi; sianpuolain, sian puolainen]

[englanti Bearberry, Red Bear Berry, Bear's Grape, Arbutus uva-ursi, Hog Cranberry, Kinnikinnick, Mealberry, Mountain Box, Ptarmigan Berry, Russian sumach, Sandberry · gaelilaiset kielet lus na stalg, grainnseag · saksa Bärentraube, Achelkraut, Achselblätter, Arznei-Bärentraube, Bärenkraut, Bärentee, Beerentraube, Echte Bärentraube, Garlen, Granten, Harnkraut, Immergrüne Bärentraube, Indianisches Harnkraut, Jakaslapuk, Männertraubenblätter, Mierentee, Möhrbeere, Moosbeere, Rauschkraut, Sandbeere, Soltebeerenblätter, Spanische Heidelbeere, Wilder Buchs, Wolfsbeere, Wolfstraube · ranska Raisin d'ours, Arbousier traînant, Busserole, Busserole à feuilles épaisses, Buxerole, Feuille de raisin d'ours, Petit Buis · ruotsi mjölon; mjölbärsris · tanska hede-melbrris, melbrris, bjrnebr, melbr, stedsegrün melbr · norja mjølbær, melbær · islanti sortulyng · ranska busserole, rasin d'ours · puola macznica lekarska · medvjedje grob]

Sianpuolukka on varpukasvi, joka kasvaa kuivissa kangasmetsissä, kallioilla, aurinkoisilla hiekkapenkereillä ja tunturikankailla.

Sianpuolukkaa on käytetty pääasiassa nahan parkitsemiseen. Siitä valmistetaan myös keltaista, vihreää ja ruskeaa väriainetta. Kasvi sisältää sisältää penta- ja heksa-o-galloyyliglukoosia sekä gallushappoa - runsaasti parkkiaineita (15-20%) ja flavonoideista erityisesti hyperosidia.

Värjätessä sen lehdistä saa alunan kera harmaan, mustanharmaan violetin harmaan tai siniharmaan värin; raudan kanssa hiilenmustan. Marjoista saadaan sinistä ja muusta kasvista rusehtavaa (khaki).

Värjäystä varten kasvi on paras kerätä kukkivana. Värjäykseen sianpuolukkaa on käytetty erityisesti Pohjoismaissa, mutta myös englantilaisessa The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) mainitaan sianpuola käyttö tuhkanharmaan värjäykseen - mutta erityisesti parkitsemiseen. Intiaanit ovat valmistaneet sianpuolukasta punaista värjäysainetta.

Linnaeuksen Gotlannin ja Öölannin värjäyskasveja esittelevässä tekstissä vuodelta 1742 mainitaan karvarien käyttämä sianpuola, ja että värjäyksessä siitä saadaan harmaa väri.

Lönnrot mainitsee sianpuolukan teoksessaan Flora Fennica (1860). Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina myös Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905).

Mustansiniseksi värjättiin rihmoja sekä verkkoja lepänkuorilla ja sianpuolanvarsilla. Ne kuivattiin ensin uunissa ja sitten keitettiin vedessä 3—4 tuntia. Sitten harattiin ne padasta pois ja pantiin veteen kuparivihtrilliä ja sitte verkot tai rihmat siihen kiehumaan vähäksi aikaa.
[Vanhoja värjäystapoja, Kotitaide 6, 1902

Sianpuola (Arctostaphylos uva ursi). Varsilla värjätään keltaista nahkaa mustaksi.
[Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908

Historia

Pohjois-Amerikan intiaanit polttivat sianpuolukkaa tupakkana. He myös valmistivat sen marjoista ruokaa. Lehtiä käytettiin lääkeaineena.

Suomessa sianpuolukan lehtiä käytettiin myös teollisuudessa. Apteekkari Hällström kertoi "Neuvoja lääkekasvien kokoojille"-kirjasessaan (1898), että eräs hämäläinen pumpulitehdas osti sianpuolukan lehtiä 20 000 kg vuodessa lankojen värjäämiseen.

Ohjeita

Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905) neuvotaan: (kanerva, koiranputki, sianpuola, suomyrtti) ...kerätään silloin kun ne owat nupusta kukkaan puhkeemassa. Niistä saadaan monenlaisia keltaisia wärejä, waikka woimaltaan erilaisia. Wäriwiwahdus tulee myöskin erilainen, riippuen siitä käytetäänkö ne tuoreina tai kuiwattuina. Vuoden 1919 täydennetyssä painoksessa lisäksi: ...varvut kootaan lehtineen ja oksineen keväästä alkaen siihen asti, kun marjat tulevat näkyviin. Siitä saadaan harmaata -- ja lisäämällä rautavihtrilliä -- mustaa väriä. Siäsltää parkitushappoa. Kuivattuja ja hienoksi jauhettuja sianpuolan lehtiä voidaan käyttää sumakin asemasta. Kirjasessa neuvotaan, kuinka sianpuolukoista valmistetaan alunan avulla vaaleaa kellanruskeaa sekä alunan ja rautavitrillin avulla resedanvihreää.

---

Uvae ursi folia, eli sianpuolen lehdet, on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).