[Katso myös: yleistä, värjäyksen historiaa, värjäys luonnonväreillä, kasvivärit, eläinvärit, jäkälät, sienet]
Tällä sivulla on selitetty sekä suomenkielisiä värjäystermejä että latinan- ja englanninkielisten, usein värjäysohjeissa esiintyvien termien käännöksiä. Sivulla on sekaisin sekä värjäykseen käytettyjä aineita että erilaisten värjäystekniikoiden nimityksiä. Sanaston on tarkoitus olla apuna etenkin Coloriaston vanhojen värireseptien tutkijoille.
HUOM.! Jos värjäät luonnonväreillä, aluna ja viinikivi ovat oikeastaan ainoat suositellut puretusaineet (kasvipuretteiden lisäksi). Vanhojen reseptien tutkijoita varten tällä sivulla on suomennoksia myös sellaisille värjäyksessä käytetyille metallisuoloille (mm. kaikki raskasmetallit kuten lyijy ja kromi), joita ei ole enää syytä käyttää - ja joita on haitallista tai vaarallistakin käyttää, ja joita ei välttämättä edes enää apteekista saa. Niiden myrkyllisyydestä ei ole välttämättä tällä sivulla erikseen varoitettu.
Lista on täydentyvä.
Acid Dyes - happovärit; käytetty pääasiassa villa- tai nailonkuituihin
Basic Dyes - perusvärit; käytetty pääasiassa akryylikuitujen värjäämiseen
Direct Dyes - suoravärit; käytetty pääasiassa puuvillakuitujen värjäämiseen
Disperse Dyes - dispersiovärit; käytetty pääasiassa asetaatti- tai polyesterikuitujen värjäämiseen
Mordant Dyes - peittavärit; käytetty pääasiassa villakuitujen värjäämiseen
Reactive Dyes - reaktiivivärit; käytetty pääasiassa puuvillakuitujen värjäämiseen; kts. reaktiivi
Solvent Dyes - ; käytetty pääasiassa musteiden, muovien tai alkoholi- tai bensiinipohjaisten yhdisteiden värjäämiseen
Vat Dyes - kyyppivärit; käytetty pääasiassa puuvillan värjäämiseen; kts. kyyppi
Acid of vitriol kts. rikkihappo
Acidum salis kts. suolahappo
Aerugo kts. espanjanvihreä
ALUNA kalialuna, kaliumaluniumsulfaatti (KAlSO4)2·12H2O) kirkastaa kasvin omaa väriä; käytetään usein esipuretusaineena. Alunan kanssa on vältettävä alumiinikattilan käyttöä. Värjäysliemi ei saa kiehua. Käytetään noin 10% tekstiilin / langan painosta. Huom.! Luonnonvärjäyksessä ainoa suositeltava puretusaine.
Aminic acid - Kts. muurahaishappo
Ammonia, Ammoniakki (NH3) on emäksinen, voimakkaasti syövyttävä myrkky.
Ammoniumkloridi eli salmiakki (sal-ammoniac) (NH4Cl). Huom.! Salmiakkikarkeissa on ammoniumkloridia hyvin vähän. Isompina määrinä se on myrkyllinen ja voi aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Myös salmiakkipöly hengitettynä on ärsyttävää.
Aqua fortis, aquafortis kts. typpihappo
Aqua regia kts. kuningasvesi
ATSOVÄRIT (AZOVÄRIT) Jotkin atsovärjäysaineet puretetaan metallilla, jolloin väreistä tulee valon- ja kosteudenkestäviä. Kts. naftolit
Basic copper acetate kts. espanjanvihreä
BASIC DYES kts. perusvärit
Bark kuori, esimerkiksi puun kuori.
BATIIKKI on vanha estovärjäysmenetelmä; vahaa tms. levitetään tekstiilille, jolloin väri ei imeydy peitettyihin kohtiin
Battery acid kts. rikkihappo
Bicarbonate of soda - Kts.ruokasooda
Blue copperas - kuparisulfaatti
Brimstone kts. rikki
British alkali - Kts.sooda
Brown oil of vitriol kts. rikkihappo
Burnt lime kts. kalkki
Calsium carbonate kts. kalsiumkarbonaatti
Calcium hydroxide kts. kalsiumhydroksidi
Calcium oxide kts. kalkki
Carbamide - Kts. urea
Carbonate of soda - sooda
Carbonate of white lead - Lyijykarbonaatti
Chalk kts. kalsiumkarbonaatti
Citric acid kts. sitruunahappo
Copperas - rautasulfaatti
Copperas, blue - kuparisulfaatti
Copperas, green - rautasulfaatti
Cream of tartar - viinikivi
Creosote - kreosootti
Crocus martis kts. rautasulfaatti
DIRECT DYES kts. suoravärit
DISPERSIOVÄRIT eivät liukene veteen. Niillä voi värkätä polyamideja, polyestereitä ja muita synteettisiä kuituja. Värit kehitettiin 1920-luvulla asetaatin värjäämiseen (silloinen nimi oli asetaattivärit). 1940-luvulla polyesterin käyttö lisääntyi ja värien varivalikoima kasvoi.
Espanjanvihreä - nimitys väriaineina käytetyille kupariasetaateille. Se on patinaa, jota muodostuu kuparin tai pronssin pinnalle, joko luonnollisesti tai happojen avulla synnytettynä. Käytettiin ennen värjäysaineena etikkaesteriin liuotettuna. Lue lisää: Coloria/Espanjanvihreä
Etikka on vedellä laimennettua etikkahappoa. Sitä syntyy myös viinin tai viinan hapettuessa. Kotitalousetikassa on tyypillisesti etikkahappoa n. 5%.
Etikkahappo (CH3COOH) Se on hyvin hapanta nestettä, joka on yli 25%-pitoisena syövyttävää (myös höyryjen hengitys vaarallista). Sitä valmistetaan hapettamalla etanolia. Laimentamattomana tai vähän laimennettuna sitä käytetetään kemianteollisuudessa, ja keskivahvaa etikkahappoa on käytetty myös värjäyksen apuaineena. Hyvin voimakasta, yli 80% tai vedetöntä etikkahappoa kutsutaan jääetikaksi. Kotitalousetikka on hyvin laimeaksi vedellä laimennettua etikkahappoa (n.5%).
FAST DYES kts. reaktiivivärit
Ferrosulfaatti kts. rautasulfaatti, sulfaatti
Ferrous sulphate kts. rautasulfaatti, sulfaatti
ferrosyanidi (Fe(CN)6) (prussiate) Ferrosyanideja, joiden E-koodi on E535 (natriumferrosyanidi), E536 (kaliumferrosyanidi) ja E538 (kalsiumferrosyanidi), käytetään paakkuuntumisenestoaineena suolassa, esimerkiksi maantiesuolassa.
Formic acid - Kts. muurahaishappo
Formylic acid - Kts. muurahaishappo
Gallic acid kts. gallushappo
Gallushappo (C7H6O5 (gallic acid) esiintyy luonnon parkkiaineissa, tanniineissa.
Glaubersuola, Glauberin suola on natriumsulfaatin dekahydraatti (Na2SO4·10Hsub>2O). Glaubersuola on myös kauppanimi natriumsulfaatille, jota myydään lääketieteellisessä tarkoituksessa vatsan ja suoliston tyhjentämiseen.
Goulard's powder kts. lyijyasetaatti
Gramsyyra kts. kromsyyra
Green copperas - rautasulfaatti
Grünspan kts. espanjanvihreä
HAPPOVÄREJÄ käytetään villan, silkin ja joidenkin synteettisten tekstiilien värjäämiseen. Vesiliukoisia, voidaan käyttää suoraan tekstiiliin. Käsityömaiseen käyttöön sopivat keski- ja heikkohappoiset värit. Värjäysmenetelmät ovat yksinkertaisia ja apuaineet vaarattomia. Happoväreillä saadaan aikaan kirkkaita ja puhtaita sävyjä.
Helvetinkivi kts. hopeanitraatti
Hopeanitraatti l. laapis, helvetinkivi(AgNO3) (Nitrate of silver) Syövyttävä ja myrkyllinen, valolle herkkä aine. Käytetty mm. valokuvien kehittämisessä ja edelleen esim. kulmakarvojen värjäyspaketeissa. Epäillään karsinogeeniksi.
Hydrochloric acid kts. suolahappo
Hydrogen carboxylic acid - Kts. muurahaishappo
Hydrosulfiitti kts. natriumditioniitti
IKAT= flammu-värjäys, -kudos, solmuvärjäys ->lue lisää
Iron kts. rautasulfaatti, sulfaatti
Kali - Kts.sooda
Kaliumferrisyanidi (C6N6FeK3) (red prussiate of potash, prussian red, potassium ferricyanide) Käytetään mm. pigmenttien valmistukseen ja valokuvauskemikaalina. Punaista.
Kaliumferrosyanidi (K4[Fe(CN)6]) (potassium ferrocyanide, prussiate of potash) Myrkytön, käytetään myös elintarvikkeissa E536. Keltaista.
Kaliumkarbonaatti (K2CO3) (potaska, pearlash, potash). Aikoinaan valmistettiin mm. puun, erityisesti koivun tuhkasta (vrt. englannin pot ash, ruotsin pottaska, pyttytuhka), joka liuotettiin vedessä ja kuivatettiin, jolloin orgaaniset aineet tuhoutuivat. Tätä "puhdistettua" potaskaa on kutsuttu suomessa tuhkalipeäksi (tässä valmistetaan mm. lipeäkala) ja englanniksi nimellä pearl ash. Syövyttävää! Ei saa käyttää tina-, rauta- tai kuparipuretteiden yhteydessä.
Kalkki l. poltettu kalkki, sammuttamaton kalkki (CaO) (calcium oxide, quicklime, burnt lime); emäksistä (pH-arvo on 13).
Kalsiumhydroksidi (Ca(OH)2) (kalsiumhydraatti, sammutettu kalkki, calcium hydroxide, slaked lime). Erittäin emäksinen ja syövyttävä aine, jota valmistetaan sekoittamalla poltettua kalkkia (kalsiumoksidi) ja vettä.
Kalsiumkarbonaatti (liitu), käytetään värjäyksessä muuttamaan värisävyjä. Jos värjäysvesi on pehmeää, liidun lisääminen muuttaa veden kovaksi. Erityisesti sitä on käytetty bresiljavärjäyksessä (liitulisä on muuttanut väriä kirkkaamman punaiseksi) ja krappivärjäyksessä (kalkkilisäyksellä saadaan punaisempia värejä).
Kalsiumoksidi kts. kalkki
Karbamidi - Kts. urea
Karbonyylidiamidi - Kts. urea
KATIONISET eli EMÄKSISET VÄRIT ovat vanhimpiasynteettisiä väriaineita. Alussa niillä värjättiin mm. puuvillaan ja nahkaan haaleita värejä, mutta 1950-luvulla huomattiin emäksisten värien ja polyakryylin yhteensopivuus ja väriskaala kasvoi laajaksi.
Kaustinen sooda kts. natriumhydroksidi
Kiinnittäminen (värjätessä) - Kts. purettaminen
KITON -nimi esiintyy usein tekstiilien ja värjäyksen yhteydessä. Kiton oli eräiden myynnistä jo poistuneiden CIBA-Geigyn happovärituotteiden nimi.
Kramsyyra kts. kromsyyra
Kreosootti, koliterva, karboliterva; yleisnimitys puusta, kivihiilestä tai kreosoottipensaan pihkasta valmistetuille kemiallisille aineille. Yleisimmin kreosootilla tarkoitetaan puunsuojaukseen käytettykä kemikaalia, joka on ympäristöhaittojen vuoksi ollut Suomessa kielletty muutoin kuin teollisuudessa ja ammattikäytössä (esim. ratapölkyt, puhelinpylväät). Vanhoissa englanninkielisissä värjäys- tai musteohjeissa mainittu creosite voi olla käytännössä melkeinpä mitä vaan ainetta, joka on valmistettu puun tai kivihiilen jätteestä.
KROMIKOMPLEKSIVÄREILLÄ eli METALLIKOMPLEKSIVÄREILLÄ on kromivärien hyvä kesto, mutta kromivärien haitat on eliminoitu. Ympäristöhaitat vähentyvät olennaisesti. Sameahkoja värejä.
KROMIVÄREILLÄ saadaan hyvin tummia sävyjä, vaaleammat sävyt ovat 'sameita'. Kromisuola on haitallinen ja kromivärit ovatkin jäämässä pois käytöstä.
KROMIHAPPOINEN KALI eli kaliumdikromaatti (K2Cr2O7) on oranssia ja kiteistä.
Kromsyyra mainitaan useissa vanhoissa värjäysohjeissa. Se kuvataan kauniiksi punakeltaiseksi jauheeksi ja on todennäköisimmin kromihappoista kalia, myrkyllistä.
Kuningasvesi (aqua regia) on väkevän suolahapon ja typpihapon syövyttävä seos, yleensä suhteessa 3:1. (Se on yksi harvoista hapoista, jotka syövyttävät kultaa ja platinaa.)
Kupariasetaatti kts. espanjanvihreä
Kuparisulfaatti: muuttaa värin sävyä vihreään / ruskeaan (n.10% tekstiilin painosta); yleensä käytetään alunaesipuretuksen kanssa; vaatii käyttäjältä suojautumista.
Kuparrööki - termillä on kaksi eri merkitystä. Värjäysohjeissa se useimmiten tarkoittaa rautasulfaattia, mutta joissakin murteissa se on tarkoittanut myös joko kuparin patinaa tai espanjanvihreää. Rautasulfaattijauhe ja kuparin patina ovat hyvin samannäköisiä aineita, molemmat vaaleita sinertävän vihreitä jauheita.
kts. rautasulfaatti
kts. espanjanvihreää
KYYPPIVÄREJÄ (engl. vat) käytetään selluloosakuitujen värjäämiseen. Hyvä valon- ja säänkesto ja kestää myös laitospesun. Batiikissa värit ovat olleet suosittuja, koska jotkut värit voidaan värjätä 35 asteen lämpötilassa. Värjäystä varten väriaine kyypattiin (eli pelkistettiin) vesiliukoiseksi. Pelkistimenä käytettiin mm. mädäntynyttä virtsaa, hiilihydraatteja (mm. jauhoa, hunajaa) ja apuaineina potaskaa, soodaa ja kalkkia. Leukomuodossaan, eli väriliemessä ollessaan, materiaali on keltainen, mutta muuttuu hapettuessaan oikean väriseksi. Kyyppiväreihin kuuluvat antrakinonityyppiset (teollisuuden käyttämät, hyväkestoiset ja kirkkaat värit), indigotyyppiset, indigosol-värit eli leukokyyppivärit (vain vaaleita, myydään leukomuodossa).
Laapis kts. hopeanitraatti
Lapis Calaminarus - sinkkikarbonaatti
Lapis Causticus - kaliumhydroksidi
Lapis Haematites - hematiitti
Lapis Imperialis laapis, kts. hopeanitraatti
Lapis Infernalis - kasvipohjainen kaliumkarbonaatti
Lapis Lunaris - sulatettu hopeanitraatti
Lapis Septicus - kaliumhydroksidi
Lead(II) acetate, lead acetate, lead diacetate kts. lyijyasetaatti
Lead sugar kts. lyijyasetaatti
Leivinjauhe on tavallaan "jalostettua" ruokasoodaa. Ruoanlaitossa ruokasooda vaatii aina jotain hapanta (esim. etikka) toimiakseen. Leivinjauheessa hapan ainesosa on jo valmiiksi, usein esim. viinikiveä. Leivinjauheella ei ole tiettyä kemiallista kaavaa tai nimitystä, koska sen koostumus vaihtelee.
Leukoväriaine pystyy muuttumaan kahden kemiallisen muodon välillä. Toinen muodoista on väritön (kreikan leukos, valkoinen). Muutos voi olla toistuva tai pysyvä. Pysyvä muutos syntyy esimerkiksi indigolla värjätessä. Sininen indigo ei luontaisesti liukene veteen lainkaan, joten se pitää ensin pelkistää värittömäksi leukoindigoksi. Kun langat laitetaan leukoindigoon, ne näyttävät väriliemessä haalean vaaleankeltaisilta, ja saavat sinisen värinsä vasta, kun ne on nostettu väriliemestä pois, kun väriaine yhdistyy hapen kanssa ja palautuu veteen liukenemattomaan muotoonsa.
Liitu kts. kalsiumkarbonaatti
Lime kts. kalkki
Lipeä, lipeäkivi:
natronlipeä kts. natriumhydroksidi
tuhkalipeä kts. kaliumkarbonaatti
Litharge, lyijyhilse, α-lyijymonoksidi
LUONNONVÄRIT - kasveista saadut värjäysaineet -->lue lisää
Lyijyasetaatti l. lyijydiasetaatti, lyijy(II)asetaatti (lead(II) acetate, lead acetate, lead diacetate, plumbous acetate, sugar of lead, lead sugar, salt of Saturn, Goulard's powder).
Lyijyhilse, α-lyijymonoksidi (Litharge)
Lyijykarbonaatti (Carbonate of white lead)
Metaanihappo - Kts. muurahaishappo
Methanoic acid - Kts. muurahaishappo
Muriate Mikä tahansa kloridi, mutta etenkin kaliumkloridi.
Muriate of tin kts. tinakloridi
Muriatic acid kts. suolahappo
Muurahaishappo (metaanihappo) on voimakas happo, joka laimentamattomana syövyttää jopa metallien läpi ja on myrkyllistä hengitettynä. Laimennettunakin yli 10% muurahaishappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. Sitä käytetään edelleenkin väriaine- ja värjäysteollisuudessa. Luonnossa sitä löytyy pieniä määriä mm. nokkosesta ja kuusenneulasista. Muurahaishappoa ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi, mutta se on haitallista vesieliöille.
NAFTOLIT ELI ATSOVäRIT (punaisrt, keltaiset), ennen reaktiivivärejä oli ainoa vaihtoehto punaisten ja keltaisten värjäämiseen. Hyvä valonkesto, voimakkaat värit.
Natriumbikarbonaatti - Kts. ruokasooda
Natriumditioniitti Voimakas pelkistin. Käytetään mm. kyyppivärjäyksessä väriliemen pelkistämiseen, myös tekstiilien ja paperin valkaisemiseen. Itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan. Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa.
Natriumhydroksidi (NAOH), lipeä, lipeäkivi natronlipeä, kaustinen sooda. Erittäin syövyttävä emäs.
Natriumkarbonaatti - Kts. sooda
Natriumsulfaatti on rikkihapon natriumsuola (Na2SO4). Teollisen käytön lisäksi sitä on käytetty myös värjäyksen apuaineena. Lääkeainekäytössä se on ollut mm. suoliston tyhjentämisessä ennen tähystystä, ja tällöin sitä on myyty kauppanimellä glaubersuola.
Natriumvetykarbonaatti - Kts. ruokasooda
Natriumkloridi eli tavallinen suola, pöytäsuola. Merestä saatava merisuola ja suola-aavikoilta ja kallioperästä saatava vuorisuola ovat molemmat pääosin natriumkloridia, jossa on esimerkiksi sävyeroja aiheuttavia pieniä, muista mineraaleista johtuvia epäpuhtauksia.
Natron - Kts.sooda
Nitrate of silver kts. hopeanitraatti
Nitric acid kts. typpihappo
Nitrohydrochloric acidkts. kuningasvesi
Nitro muriatic acid kts. kuningasvesi (vanha termi, syn. nitrohydrochloric acid).
Nordhausen acid kts. rikkihappo
Oil of Rue - Ruta-suvun kasveista saatu öljy.
Oil of Tartar per Deliquium kts. kaliumkarbonaatti
Oil of vitriol kts. rikkihappo
OKSAALIHAPPO (C2H2O2 · H2O) on "kasvisuolaa", joka yhdessä alunan kanssa antaa värjätessä punaisen värin. Oksaalihappoa voidaan myös sellaisenaan käyttää korvaamaan puretusaineina käytettyjä metallisuoloja; oksaalihappo sopii parhaiten proteiinikuitujen puretteiksi.
Panskröönä, panskanvihreä kts. espanjanvihreä
Parkkihappo kts. tanniini
Pearlash kts. kaliumkarbonaatti Saatiin polttamalla potaskaa uunissa, jolloin epäpuhtaudet saatiin pois.
Peel ohut kuori; esimerkiksi omenan kuori
PEITTAUS kuituaineen käsittely metallisuoloilla (=peitta) värjäyksessä ja väripainannassa
PEITTAVÄRIT happamat ja liukoiset värit, jotka sisältävät vapaita hydroksyyli- ja karboksyyliryhmiä. Peitta-aineiden kanssa ne kiinnittyvät liukenemattomiksi värilakoiksi. Peittavärejä ovat useimmat luonnonväri (kaikki puuväriuutteet ja mm. alitsariini) sekä joukko atsovärejä (ns. kromitusvärit).
PERUSVÄREIHIN kuuluvat lähes kaikki ensimmäiset synteettiset värjäysaineet. Positiivisesti varautuneita värjäysaineita käytetään negatiivisesti varautuneihin kuituihin (villa, silkki, nailon, akryylikuidut).
Pesusooda - Kts.sooda
PIGMENTTIVÄRIT ovat orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä, jotka eivät liukene veteen. Niitä käytetään paljon kankaanpainannassa.
Plumbous acetate kts. lyijyasetaatti
Poltettu kalkki kts. kalkki
PONCEAU-VÄRIAINEET villan värjäykseen käytetyt atsoväriaineet. Happamalla glaubersuolaa sisältävällä värikylvyllä saatiin aikaan keltaisia, kellanpunaisia ja verenpunaisia värejä
Potash kts. kaliumkarbonaatti
Potaska kts. kaliumkarbonaatti
Potassium carbonate kts. kaliumkarbonaatti
Potassium ferricyanide kts. kaliumferrisyanidi
Potassium ferrocyanide kts. kaliumferrosyanidi
Prussian red kts. kaliumferrisyanidi
Prussiate kts. ferrosyanidi
Prussiate of potash kts. kaliumferrosyanidi
PURETTAMINEN tarkoitetaan värjättävän tekstiilin käsittelyä erilaisilla metallisuoloilla, jotta väriaine kiinnittyisi kuituun. Puretusaine estää värin irtoamista kankaasta ja eri puretusaineiden avulla saadaan aikaiseksi myös erilaisia värisävyjä. Jotkut kasvivärit - esimerkiksi monet sammalet ja jäkälät - eivät tarvitse lainkaan puretusaineita. Jos puretusaineita on liikaa, langat voivat haurastua.
Nykyään suositeltavia puretusaineita ovat aluna ja rautasulfaatti. Saatavilla, mutta ei suositeltu: kuparisulfaatti, tinakloridi. Aiemmin luonnonvärjäyksessä käytettiin laajasti myös mm. lyijy- ja kromisuoloja.
Metallisuolojen käytön voi jossain määrin korvata esikäsittelemällä kuitu tanniineilla (sellukuidut) tai oksaalihapolla (proteiinikuidut).
Purettamisen apuaineina on käytetty myös muita aineita, jotka eivät sellaisenaan ole puretusaineita (vaikka joissakin teksteissä niin väitetäänkin), mm.:
glaubersuola SUOLA
etikka HAPPO (viimeisessä huuhteluvedessä kirkastaa sävyjä)
parkkihappo, tanniini HAPPO
natriumkloridi (suola)a
ammoniakki EMÄS / ALKALI
sooda EMÄS / ALKALI
ruokasooda EMÄS / ALKALI
urea EMÄS / ALKALI
jne.
Pyrogallushappo, pyrogalloli (C6H6O3) valmistetaan gallushappoa kuumentamalla.
Pöytäsuola - Kts. natriumkloridi
Quicklime kts. kalkki
Rautasulfaatti, rauta(II)sulfaatti: tummentaa värejä (n.2% tekstiilin painosta); lisätään värjäyksen loppuvaiheessa (max. n. 15-20min). Toimii parhaiten sellukuitujen yhteydessä. Liian pitkä rautakylpy haurastuttaa villalankoja.
REAKTIIVIVÄRIT eivät kiinnity kankaan pintaan niinkuin useimmat väriaineet, vaan niistä tulee osa kankaan molekyylejä. Kiinnittyvät pysyvästi selluloosaan. Liukenee veteen reagoi selluloosa- ja valkuaisainekuitujen kanssa ja muotostaa lujan sidoksen. Käytetään etenkin pellavan, puuvilla, ja viskoosin värjäykseen ja painantaan. Ei kestä happoja.
Red prussiate of potash kts. kaliumferrisyanidi
Rikki, tulikivi (S) (brimstone, sulfur, sulphur). Rikki on hajuton, mutta poltettuna syntyy haisevaa rikkidioksidia (SO2).
Rikkihappo, vitrilliöljy, vihtrilliöljy (H2SO4). Voimakkaasti syövyttävä, veteen täysin liukeneva epäorgaaninen neste. Käytetty värjäyksessä, mm. Saxon Green -värin ja muiden indigopohjaisten väriaineiden valmistamiseen. Käytetään edelleen väriaineiden valmistamiseen.
Vihtrilliöljy (oil of vitriol) -nimitys tulee siitä, että ennen rikkihappoa valmistettiin polttamalla rauta(II)sulfaattiheptahydraattia (vihreä vihtrilli) tai kupari(II)sulfaattipentahydraattia (sininen vihtrilli). Näin syntyi vettä ja rikkitrioksidia, jotka reagoidessaan muodostivat öljymäistä rikkihappoa.
RIKKIVÄREJÄ (mustaa ja tummansinistä) käytetään etenkin teollisuusväreinä. Joskus ne ovat edullisempia kuin reaktiivivärit.
RIKKIKYYPIVÄRIT ovat rikkivärien ja kyyppivärien välimuoto: ne eivät liukene veteen, niillä värjätään kuten kyyppiväreillä. Värit ovat sameita.
Rind, kuori; käytetään useiden kovien hedelmien kuorista, mutta myös esim. sitruunan kuoresta
Roman alum, Roman allum on alunaa, jota aikanaan valmistettiin Tolfassa lähellä Roomaa. Alunassa oli punertava sävy, koska siinä oli pieni määrä rautaoksidia.
Rouen green kts. espanjanvihreä
Ruokasooda on natriumvetykarbonaattia (NaHCO3). Sitä käytetään yleisesti ruoanlaitossa ja leivonnassa. Huom.! Ruokasooda on eri aine kuin (emäksisempi) sooda! Katso myös leivinjauhe.
Sal ammoniac, sal-ammoniac on ammoniumkloridia eli salmiakkia kts. ammoniumkloridi
Sal mirabilis kts. natriumsulfaatti
Salmiakki kts. ammoniumkloridi
Salpietari kts. typpihappo
Salt - Kts. natriumkloridi (suola)
Salt green kts. espanjanvihreä
Salt of Saturn kts. lyijyasetaatti
Sammuttamaton kalkki kts. kalkki
Sammutettu kalkki kts. kalsiumhydroksidi
Shima (jap.) kuvioraidoitus
Sievesi kts. typpihappo
Silver nitrate kts. hopeanitraatti
Sininen aluna - kts. - kuparisulfaatti
Sininen vitrioli – kts. , sulfaatti
Sitruunahappo on orgaaninen happo. Sitä on käytetty erityisesti lakkakirvalla värjättäessä apuna voimakkaamman värin saamiseen.
Slaked lime kts. kalsiumhydroksidi
Soda ash - Kts.sooda
Sodium bicarbonate - Kts.ruokasooda
Sodium carbonate - Kts.sooda
Sodium chloride - Kts. natriumkloridi (suola)
Sooda (pesusooda) eli natriumkarbonaatti (Na2CO3) on emäksinen hiilihapon natriumsuola, emäs. Muutamista puisista ja kuivatetuista värikasveista väri irtoaa paremmin, jos pH:n nostaa soodan avulla; värin irrottamisen jälkeen liemen voi useimmissa tapauksissa palauttaa neutraaliksi tai hieman happamaksi etikan tai sitruunahapon avulla. Soodalla voi vaikuttaa myös väriin, esim. bresiljapuun se muuttaa punaisesta vaaleanpunaiseksi. Jos villaa värjätään emäksiseksi muutetussa liemessä (ei suositeltavaa!), sen pitää tapahtua kylmävärjäyksenä tai hyvin matalassa lämpötilassa, koska kuuma+emäs on hyvin vahingollinen yhdistelmä villalle. Monet väriaineet, joiden sävyä muutetaan soodalla, ovat niin alttiita pH-muutoksille, että jos pH:ta yritetään laskea värjäyksen jälkeen villalle suotuisaksi hieman happaman puolelle, muuttuu myös väri. Siksi soodan ei kannata käyttää värisävjen muuttamiseen enää värjäysvaiheessa. Huom.! Sooda on eri aine kuin ruokasooda!
Spirits of salt kts. suolahappo
SOLMUVÄRJÄYS kangas solmitaan tai siihen tehdään langalla tiukkoja solmuja. Väri ei pääse imeytymään tiukasti solmittuihin kohtiin.
Sugar of lead kts. lyijyasetaatti
Sulfaatti - rikkihapon suola (vitrioli, vitrilli, vihtrilli)kts. rikkihappo
Sulfur, sulphur kts. rikki
Sulfuric acid kts. rikkihappo
Suola - Kts. natriumkloridi
Suolahappo (acidum salis, muriatic acid, hydrochloric acid) HCl on voimakkaasti syövyttävä vahva happo, vetykloridin vesiliuos.
SUORAVÄRIT ovat atsovärejä. Niillä voi värjätä purettamatta puuvillaan tai selluloosakuituja. Väriaineista ne ovat yksinkertaisimpia, mutta värin pesunkesto ei ole hyvä.
Surihaku (jap.) vaatteisiin lisätään kultailua tai hopeointia
Table salt - Kts. natriumkloridi (suola)
Tanner's bark, tanners bark, tanbark - termi voi viitata mihin tahansa parkkina käytettyyn puun kuoreen, mutta joissakin vanhoissa resepteissä se viittaa pääasiassa tammen kuoreen, ja joskus mädäntyneeseen tammen kuoreen, jotka sisältävät paljon tanniineja.
Tanniini = parkkihappo; aine, jota on käytetty nahkojen parkitsemiseen. Nahka parkitaan eli käsitellään tanniineilla, jotta se muuttuisi muun muassa säilyvämmäksi ja käsiteltävämmäksi. Tanniinia voi käyttää myös värjäämisessä korvaamaan puretusaineina käytettyjä metallisuoloja. Tanniinit soveltuvat etenkin selluloosakuitujen purettamiseen. Tanniineja esiintyy useissa kasveissa, mutta sitä löytyy erityisen paljon esim. joidenkin puiden kuorista. Eurooppalaisista puista etenkin tammi on ollut tärkeä tanniinin lähde, ja se onkin antanut nimensä tanniinille (lat. tannum = tammen kuori). Tanniinit ovat flavonoideja, jotka myös värjäävät voimakkaasti. Tanniinia löytyy vaihtelevia määriä myös mm. viinistä, teesta, metsämarjoista, granaattiomenasta...
Tartaric acid kts. viinihappo
Tinakloridi: kirkastaa keltaisia, punaisia ja oransseja (n.2% tekstiilin painosta, alunaesipuretuksella n.1%); vaatii käyttäjältä suojautumista; liian suuri määrä tuhoaa langan. Ei suositeltavaa värjäyksessä enää nykypäivänä. Vältettävä päästämistä ympäristöön.
Tina(II)kloridia on käytetty väriaineiden valmistuksessa orgaanisessa synteesissä pelkistimenä. Sillä on E-koodi [E512], mutta Suomessa sen käyttö on sallittu vain säilykeparsassa.
Tulikivi kts. rikki
Typpihappo (sievesi, salpietarihappo) (latina aqua fortis) HNO3 on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo ja vahva hapetin.
Urea eli virtsa-aine. Teolliseen käyttöön sitä valmistetaan synteettisesti, ja se itseasiassa oli ensimmäinen synteettisesti valmistettu orgaaninen yhdiste (1828). Nykyistä synteettistä ureaa käytetään laajalti teollisuudessa - myös mm. kosmetiikassa erityisesti kasvovoiteissa. Synteettinen urea on valkoista kiteistä jauhetta, joka haisee ammoniakille. Se liukenee veteen. Ureaa on käytetty jonkin verran myös värien valmistuksessa ja värjäyksessä. Ennen kuin synteettinen urea ja ammoniakki tulivat saataville, värjäykseen (ja mm. villan muokkaukseen) käytettiin ihmisiltä kerättyä virtsaa.
Valkoinen vitrioli – sinkkisulfaatti kts. sulfaatti
Vaskenruoste kts. espanjanvihreä
VAT-väriaineet eli kyyppiväriaineet, erityisesti puuvillan värjäykseen sopivat väriaineet. Värjäämisen jälkeen tekstiili altistetaan ilmalle, jolloin värjäysaine hapettuessaan muuttuu liukenemattomaan muotoon.
Verdigris kts. espanjanvihreä
Wihreäaluna, vihreä aluna kts. rautasulfaatti, sulfaatti
Vihreä vitrioli kts. rautasulfaatti, sulfaatti
Vihteröljy kts. rikkihappo
Vihtrilli kts. sulfaatti
Vihtrilliöljy kts. rikkihappo
Viinihappo eli 2,3-dihydroksibutaanidihappo on orgaaninen happo, jota löytyy esim. viinirypäleistä. Viinihappoa käytetään värisävyjen muuttamiseen, ja se antaa hieman erilaisia sävyjä kuin viinikivi. Viinihappo toimii erityisesti eläinkuitujen kanssa ja sitä ei juurikaan käytetä sellukuitujen värjäyksessä.
VIINIKIVI on orgaaninen happo, kaliumbitartraattia (kaliumvetytartraattia KHC4H4O6) (latina cremor tartari, englanti cream of tartar). Joskus viinipullon pohjalla esiintyvät pienet kiteet, jotka ovat vaarattomia, mutta tuntuvat suussa soralta. Harmaanruskea, vaikeasti liukeneva suolamassa saostuu viinitynnyriin rypälemehun käymisen yhteydessä. Viinikiveä on mm. leivinjauheissa. Teollisesti viinikiveä käytetään mm. peittausaineena värjäyksessä. Saattaa muuttaa lopputuloksen väriä, erityisesti se voimistaa punaisten värien punaisuutta. Kokenillivärjäyksessä ohjeissa mainitaan usein viinikiven käyttäminen värjäyksessä, koska se muuttaa värin fuksiasta punaiseksi. Värjäyksessä viinikivi myös auttaa väriä kiinnittymään tasaisesti. Viinikivi toimii erityisesti eläinkuitujen kanssa ja sitä ei juurikaan käytetä sellukuitujen värjäyksessä.
Vitrioli kts. sulfaatti
Sininen vitrioli – kuparisulfaatti
Vihreä vitrioli – ferrosulfaatti, rautasulfaatti
Valkoinen vitrioli – sinkkisulfaatti
Yellow prussiate of potash kts. kaliumferrosyanidi
Yuzen (jap.) vahaestomenetelmä käsin maalauksessa