Värjäyssanasto

[Katso myös: yleistä, värjäyksen historiaa, värjäys luonnonväreillä, kasvivärit, eläinvärit, jäkälät, sienet]

Tällä sivulla on selitetty sekä suomenkielisiä värjäystermejä että latinan- ja englanninkielisten, usein värjäysohjeissa esiintyvien termien käännöksiä. Sivulla on sekaisin sekä värjäykseen käytettyjä aineita että erilaisten värjäystekniikoiden nimityksiä. Sanaston on tarkoitus olla apuna etenkin Coloriaston vanhojen värireseptien tutkijoille.

HUOM.! Jos värjäät luonnonväreillä, aluna ja viinikivi ovat oikeastaan ainoat suositellut puretusaineet (kasvipuretteiden lisäksi). Vanhojen reseptien tutkijoita varten tällä sivulla on suomennoksia myös sellaisille värjäyksessä käytetyille metallisuoloille (mm. kaikki raskasmetallit kuten lyijy ja kromi), joita ei ole enää syytä käyttää - ja joita on haitallista tai vaarallistakin käyttää, ja joita ei välttämättä edes enää apteekista saa. Niiden myrkyllisyydestä ei ole välttämättä tällä sivulla erikseen varoitettu.

Lista on täydentyvä.

Acid Dyes - happovärit; käytetty pääasiassa villa- tai nailonkuituihin
Basic Dyes - perusvärit; käytetty pääasiassa akryylikuitujen värjäämiseen
Direct Dyes - suoravärit; käytetty pääasiassa puuvillakuitujen värjäämiseen
Disperse Dyes - dispersiovärit; käytetty pääasiassa asetaatti- tai polyesterikuitujen värjäämiseen
Mordant Dyes - peittavärit; käytetty pääasiassa villakuitujen värjäämiseen
Reactive Dyes - reaktiivivärit; käytetty pääasiassa puuvillakuitujen värjäämiseen; kts. reaktiivi
Solvent Dyes - ; käytetty pääasiassa musteiden, muovien tai alkoholi- tai bensiinipohjaisten yhdisteiden värjäämiseen
Vat Dyes - kyyppivärit; käytetty pääasiassa puuvillan värjäämiseen; kts. kyyppi

Acid of vitriol kts. rikkihappo

Acidum salis kts. suolahappo

Aerugo kts. espanjanvihreä

ALUNA kalialuna, kaliumaluniumsulfaatti (KAlSO₄)₂·12H₂O) kirkastaa kasvin omaa väriä; käytetään usein esipuretusaineena. Alunan kanssa on vältettävä alumiinikattilan käyttöä. Värjäysliemi ei saa kiehua. Käytetään noin 10% tekstiilin / langan painosta. Huom.! Luonnonvärjäyksessä ainoa suositeltava puretusaine.

Aminic acid - Kts. muurahaishappo

Ammonia, Ammoniakki (NH₃) on emäksinen, voimakkaasti syövyttävä myrkky.

Ammoniumkloridi eli salmiakki (sal-ammoniac) (NH₄Cl). Huom.! Salmiakkikarkeissa on ammoniumkloridia hyvin vähän. Isompina määrinä se on myrkyllinen ja voi aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Myös salmiakkipöly hengitettynä on ärsyttävää.

Aqua fortis, aquafortis kts. typpihappo

Aqua regia kts. kuningasvesi

ATSOVÄRIT (AZOVÄRIT) Jotkin atsovärjäysaineet puretetaan metallilla, jolloin väreistä tulee valon- ja kosteudenkestäviä. Kts. naftolit

Basic copper acetate kts. espanjanvihreä

BASIC DYES kts. perusvärit

Bark kuori, esimerkiksi puun kuori.

BATIIKKI on vanha estovärjäysmenetelmä; vahaa tms. levitetään tekstiilille, jolloin väri ei imeydy peitettyihin kohtiin

Battery acid kts. rikkihappo

Bicarbonate of soda - Kts.ruokasooda

Blue copperas - kuparisulfaatti

Brimstone kts. rikki

British alkali - Kts.sooda

Brown oil of vitriol kts. rikkihappo

Burnt lime kts. kalkki

Calsium carbonate kts. kalsiumkarbonaatti

Calcium hydroxide kts. kalsiumhydroksidi

Calcium oxide kts. kalkki

Carbamide - Kts. urea

Carbonate of soda - sooda

Carbonate of white lead - Lyijykarbonaatti

Chalk kts. kalsiumkarbonaatti

Citric acid kts. sitruunahappo

Copperas - rautasulfaatti
Copperas, blue - kuparisulfaatti
Copperas, green - rautasulfaatti

Cream of tartar - viinikivi

Creosote - kreosootti

Crocus martis kts. rautasulfaatti

DIRECT DYES kts. suoravärit

DISPERSIOVÄRIT eivät liukene veteen. Niillä voi värkätä polyamideja, polyestereitä ja muita synteettisiä kuituja. Värit kehitettiin 1920-luvulla asetaatin värjäämiseen (silloinen nimi oli asetaattivärit). 1940-luvulla polyesterin käyttö lisääntyi ja värien varivalikoima kasvoi.

Espanjanvihreä - nimitys väriaineina käytetyille kupariasetaateille. Se on patinaa, jota muodostuu kuparin tai pronssin pinnalle, joko luonnollisesti tai happojen avulla synnytettynä. Käytettiin ennen värjäysaineena etikkaesteriin liuotettuna. Lue lisää: Coloria/Espanjanvihreä

Etikka on vedellä laimennettua etikkahappoa. Sitä syntyy myös viinin tai viinan hapettuessa. Kotitalousetikassa on tyypillisesti etikkahappoa n. 5%.

Etikkahappo (CH₃COOH) Se on hyvin hapanta nestettä, joka on yli 25%-pitoisena syövyttävää (myös höyryjen hengitys vaarallista). Sitä valmistetaan hapettamalla etanolia. Laimentamattomana tai vähän laimennettuna sitä käytetetään kemianteollisuudessa, ja keskivahvaa etikkahappoa on käytetty myös värjäyksen apuaineena. Hyvin voimakasta, yli 80% tai vedetöntä etikkahappoa kutsutaan jääetikaksi. Kotitalousetikka on hyvin laimeaksi vedellä laimennettua etikkahappoa (n.5%).

FAST DYES kts. reaktiivivärit

Ferrosulfaatti kts. rautasulfaatti, sulfaatti

Ferrous sulphate kts. rautasulfaatti, sulfaatti

ferrosyanidi (Fe(CN)₆) (prussiate) Ferrosyanideja, joiden E-koodi on E535 (natriumferrosyanidi), E536 (kaliumferrosyanidi) ja E538 (kalsiumferrosyanidi), käytetään paakkuuntumisenestoaineena suolassa, esimerkiksi maantiesuolassa.

Formic acid - Kts. muurahaishappo

Formylic acid - Kts. muurahaishappo

Gallic acid kts. gallushappo

Gallushappo (C₇H₆O₅ (gallic acid) esiintyy luonnon parkkiaineissa, tanniineissa.

Glaubersuola, Glauberin suola on natriumsulfaatin dekahydraatti (Na₂SO₄·10Hsub>2O). Glaubersuola on myös kauppanimi natriumsulfaatille, jota myydään lääketieteellisessä tarkoituksessa vatsan ja suoliston tyhjentämiseen.

Goulard's powder kts. lyijyasetaatti

Gramsyyra kts. kromsyyra

Green copperas - rautasulfaatti

Grünspan kts. espanjanvihreä

HAPPOVÄREJÄ käytetään villan, silkin ja joidenkin synteettisten tekstiilien värjäämiseen. Vesiliukoisia, voidaan käyttää suoraan tekstiiliin. Käsityömaiseen käyttöön sopivat keski- ja heikkohappoiset värit. Värjäysmenetelmät ovat yksinkertaisia ja apuaineet vaarattomia. Happoväreillä saadaan aikaan kirkkaita ja puhtaita sävyjä.

Helvetinkivi kts. hopeanitraatti

Hopeanitraatti l. laapis, helvetinkivi(AgNO₃) (Nitrate of silver) Syövyttävä ja myrkyllinen, valolle herkkä aine. Käytetty mm. valokuvien kehittämisessä ja edelleen esim. kulmakarvojen värjäyspaketeissa. Epäillään karsinogeeniksi.

Hydrochloric acid kts. suolahappo

Hydrogen carboxylic acid - Kts. muurahaishappo

Hydrosulfiitti kts. natriumditioniitti

IKAT= flammu-värjäys, -kudos, solmuvärjäys ->lue lisää

Iron kts. rautasulfaatti, sulfaatti

Kali - Kts.sooda

Kaliumferrisyanidi (C₆N₆FeK₃) (red prussiate of potash, prussian red, potassium ferricyanide) Käytetään mm. pigmenttien valmistukseen ja valokuvauskemikaalina. Punaista.

Kaliumferrosyanidi (K₄[Fe(CN)₆]) (potassium ferrocyanide, prussiate of potash) Myrkytön, käytetään myös elintarvikkeissa E536. Keltaista.

Kaliumkarbonaatti (K₂CO₃) (potaska, pearlash, potash). Aikoinaan valmistettiin mm. puun, erityisesti koivun tuhkasta (vrt. englannin pot ash, ruotsin pottaska, pyttytuhka), joka liuotettiin vedessä ja kuivatettiin, jolloin orgaaniset aineet tuhoutuivat. Tätä "puhdistettua" potaskaa on kutsuttu suomessa tuhkalipeäksi (tässä valmistetaan mm. lipeäkala) ja englanniksi nimellä pearl ash. Syövyttävää! Ei saa käyttää tina-, rauta- tai kuparipuretteiden yhteydessä.

Kalkki l. poltettu kalkki, sammuttamaton kalkki (CaO) (calcium oxide, quicklime, burnt lime); emäksistä (pH-arvo on 13).

Kalsiumhydroksidi (Ca(OH)₂) (kalsiumhydraatti, sammutettu kalkki, calcium hydroxide, slaked lime). Erittäin emäksinen ja syövyttävä aine, jota valmistetaan sekoittamalla poltettua kalkkia (kalsiumoksidi) ja vettä.

Kalsiumkarbonaatti (liitu), käytetään värjäyksessä muuttamaan värisävyjä. Jos värjäysvesi on pehmeää, liidun lisääminen muuttaa veden kovaksi. Erityisesti sitä on käytetty bresiljavärjäyksessä (liitulisä on muuttanut väriä kirkkaamman punaiseksi) ja krappivärjäyksessä (kalkkilisäyksellä saadaan punaisempia värejä).

Kalsiumoksidi kts. kalkki

Karbamidi - Kts. urea

Karbonyylidiamidi - Kts. urea

KATIONISET eli EMÄKSISET VÄRIT ovat vanhimpiasynteettisiä väriaineita. Alussa niillä värjättiin mm. puuvillaan ja nahkaan haaleita värejä, mutta 1950-luvulla huomattiin emäksisten värien ja polyakryylin yhteensopivuus ja väriskaala kasvoi laajaksi.

Kaustinen sooda kts. natriumhydroksidi

Kiinnittäminen (värjätessä) - Kts. purettaminen

KITON -nimi esiintyy usein tekstiilien ja värjäyksen yhteydessä. Kiton oli eräiden myynnistä jo poistuneiden CIBA-Geigyn happovärituotteiden nimi.

Kramsyyra kts. kromsyyra

Kreosootti, koliterva, karboliterva; yleisnimitys puusta, kivihiilestä tai kreosoottipensaan pihkasta valmistetuille kemiallisille aineille. Yleisimmin kreosootilla tarkoitetaan puunsuojaukseen käytettykä kemikaalia, joka on ympäristöhaittojen vuoksi ollut Suomessa kielletty muutoin kuin teollisuudessa ja ammattikäytössä (esim. ratapölkyt, puhelinpylväät). Vanhoissa englanninkielisissä värjäys- tai musteohjeissa mainittu creosite voi olla käytännössä melkeinpä mitä vaan ainetta, joka on valmistettu puun tai kivihiilen jätteestä.

KROMIKOMPLEKSIVÄREILLÄ eli METALLIKOMPLEKSIVÄREILLÄ on kromivärien hyvä kesto, mutta kromivärien haitat on eliminoitu. Ympäristöhaitat vähentyvät olennaisesti. Sameahkoja värejä.

KROMIVÄREILLÄ saadaan hyvin tummia sävyjä, vaaleammat sävyt ovat 'sameita'. Kromisuola on haitallinen ja kromivärit ovatkin jäämässä pois käytöstä.

KROMIHAPPOINEN KALI eli kaliumdikromaatti (K₂Cr₂O₇) on oranssia ja kiteistä.

Kromsyyra mainitaan useissa vanhoissa värjäysohjeissa. Se kuvataan kauniiksi punakeltaiseksi jauheeksi ja on todennäköisimmin kromihappoista kalia, myrkyllistä.

Kuningasvesi (aqua regia) on väkevän suolahapon ja typpihapon syövyttävä seos, yleensä suhteessa 3:1. (Se on yksi harvoista hapoista, jotka syövyttävät kultaa ja platinaa.)

Kupariasetaatti kts. espanjanvihreä

Kuparisulfaatti: muuttaa värin sävyä vihreään / ruskeaan (n.10% tekstiilin painosta); yleensä käytetään alunaesipuretuksen kanssa; vaatii käyttäjältä suojautumista.

Kuparrööki - termillä on kaksi eri merkitystä. Värjäysohjeissa se useimmiten tarkoittaa rautasulfaattia, mutta joissakin murteissa se on tarkoittanut myös joko kuparin patinaa tai espanjanvihreää. Rautasulfaattijauhe ja kuparin patina ovat hyvin samannäköisiä aineita, molemmat vaaleita sinertävän vihreitä jauheita.
kts. rautasulfaatti kts. espanjanvihreää

KYYPPIVÄREJÄ (engl. vat) käytetään selluloosakuitujen värjäämiseen. Hyvä valon- ja säänkesto ja kestää myös laitospesun. Batiikissa värit ovat olleet suosittuja, koska jotkut värit voidaan värjätä 35 asteen lämpötilassa. Värjäystä varten väriaine kyypattiin (eli pelkistettiin) vesiliukoiseksi. Pelkistimenä käytettiin mm. mädäntynyttä virtsaa, hiilihydraatteja (mm. jauhoa, hunajaa) ja apuaineina potaskaa, soodaa ja kalkkia. Leukomuodossaan, eli väriliemessä ollessaan, materiaali on keltainen, mutta muuttuu hapettuessaan oikean väriseksi. Kyyppiväreihin kuuluvat antrakinonityyppiset (teollisuuden käyttämät, hyväkestoiset ja kirkkaat värit), indigotyyppiset, indigosol-värit eli leukokyyppivärit (vain vaaleita, myydään leukomuodossa).

Laapis kts. hopeanitraatti

Lapis Calaminarus - sinkkikarbonaatti
Lapis Causticus - kaliumhydroksidi
Lapis Haematites - hematiitti
Lapis Imperialis laapis, kts. hopeanitraatti
Lapis Infernalis - kasvipohjainen kaliumkarbonaatti
Lapis Lunaris - sulatettu hopeanitraatti Lapis Septicus - kaliumhydroksidi

Lead(II) acetate, lead acetate, lead diacetate kts. lyijyasetaatti

Lead sugar kts. lyijyasetaatti

Leivinjauhe on tavallaan "jalostettua" ruokasoodaa. Ruoanlaitossa ruokasooda vaatii aina jotain hapanta (esim. etikka) toimiakseen. Leivinjauheessa hapan ainesosa on jo valmiiksi, usein esim. viinikiveä. Leivinjauheella ei ole tiettyä kemiallista kaavaa tai nimitystä, koska sen koostumus vaihtelee.

Leukoväriaine pystyy muuttumaan kahden kemiallisen muodon välillä. Toinen muodoista on väritön (kreikan leukos, valkoinen). Muutos voi olla toistuva tai pysyvä. Pysyvä muutos syntyy esimerkiksi indigolla värjätessä. Sininen indigo ei luontaisesti liukene veteen lainkaan, joten se pitää ensin pelkistää värittömäksi leukoindigoksi. Kun langat laitetaan leukoindigoon, ne näyttävät väriliemessä haalean vaaleankeltaisilta, ja saavat sinisen värinsä vasta, kun ne on nostettu väriliemestä pois, kun väriaine yhdistyy hapen kanssa ja palautuu veteen liukenemattomaan muotoonsa.

Liitu kts. kalsiumkarbonaatti

Lime kts. kalkki

Lipeä, lipeäkivi:
natronlipeä kts. natriumhydroksidi
tuhkalipeä kts. kaliumkarbonaatti

Litharge, lyijyhilse, α-lyijymonoksidi

LUONNONVÄRIT - kasveista saadut värjäysaineet -->lue lisää

Lyijyasetaatti l. lyijydiasetaatti, lyijy(II)asetaatti (lead(II) acetate, lead acetate, lead diacetate, plumbous acetate, sugar of lead, lead sugar, salt of Saturn, Goulard's powder).

Lyijyhilse, α-lyijymonoksidi (Litharge)
Lyijykarbonaatti (Carbonate of white lead)

Metaanihappo - Kts. muurahaishappo

Methanoic acid - Kts. muurahaishappo

Muriate Mikä tahansa kloridi, mutta etenkin kaliumkloridi.
Muriate of tin kts. tinakloridi

Muriatic acid kts. suolahappo

Muurahaishappo (metaanihappo) on voimakas happo, joka laimentamattomana syövyttää jopa metallien läpi ja on myrkyllistä hengitettynä. Laimennettunakin yli 10% muurahaishappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. Sitä käytetään edelleenkin väriaine- ja värjäysteollisuudessa. Luonnossa sitä löytyy pieniä määriä mm. nokkosesta ja kuusenneulasista. Muurahaishappoa ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi, mutta se on haitallista vesieliöille.

NAFTOLIT ELI ATSOVäRIT (punaisrt, keltaiset), ennen reaktiivivärejä oli ainoa vaihtoehto punaisten ja keltaisten värjäämiseen. Hyvä valonkesto, voimakkaat värit.

Natriumbikarbonaatti - Kts. ruokasooda

Natriumditioniitti Voimakas pelkistin. Käytetään mm. kyyppivärjäyksessä väriliemen pelkistämiseen, myös tekstiilien ja paperin valkaisemiseen. Itsestään kuumeneva; voi syttyä palamaan. Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa.

Natriumhydroksidi (NAOH), lipeä, lipeäkivi natronlipeä, kaustinen sooda. Erittäin syövyttävä emäs.

Natriumkarbonaatti - Kts. sooda

Natriumsulfaatti on rikkihapon natriumsuola (Na₂SO₄). Teollisen käytön lisäksi sitä on käytetty myös värjäyksen apuaineena. Lääkeainekäytössä se on ollut mm. suoliston tyhjentämisessä ennen tähystystä, ja tällöin sitä on myyty kauppanimellä glaubersuola.

Natriumvetykarbonaatti - Kts. ruokasooda

Natriumkloridi eli tavallinen suola, pöytäsuola. Merestä saatava merisuola ja suola-aavikoilta ja kallioperästä saatava vuorisuola ovat molemmat pääosin natriumkloridia, jossa on esimerkiksi sävyeroja aiheuttavia pieniä, muista mineraaleista johtuvia epäpuhtauksia.

Natron - Kts.sooda

Nitrate of silver kts. hopeanitraatti

Nitric acid kts. typpihappo

Nitrohydrochloric acidkts. kuningasvesi

Nitro muriatic acid kts. kuningasvesi (vanha termi, syn. nitrohydrochloric acid).

Nordhausen acid kts. rikkihappo

Oil of Rue - Ruta-suvun kasveista saatu öljy.

Oil of Tartar per Deliquium kts. kaliumkarbonaatti

Oil of vitriol kts. rikkihappo

OKSAALIHAPPO (C₂H₂O₂ · H₂O) on "kasvisuolaa", joka yhdessä alunan kanssa antaa värjätessä punaisen värin. Oksaalihappoa voidaan myös sellaisenaan käyttää korvaamaan puretusaineina käytettyjä metallisuoloja; oksaalihappo sopii parhaiten proteiinikuitujen puretteiksi.

Panskröönä, panskanvihreä kts. espanjanvihreä

Parkkihappo kts. tanniini

Pearlash kts. kaliumkarbonaatti Saatiin polttamalla potaskaa uunissa, jolloin epäpuhtaudet saatiin pois.

Peel ohut kuori; esimerkiksi omenan kuori

PEITTAUS kuituaineen käsittely metallisuoloilla (=peitta) värjäyksessä ja väripainannassa

PEITTAVÄRIT happamat ja liukoiset värit, jotka sisältävät vapaita hydroksyyli- ja karboksyyliryhmiä. Peitta-aineiden kanssa ne kiinnittyvät liukenemattomiksi värilakoiksi. Peittavärejä ovat useimmat luonnonväri (kaikki puuväriuutteet ja mm. alitsariini) sekä joukko atsovärejä (ns. kromitusvärit).

PERUSVÄREIHIN kuuluvat lähes kaikki ensimmäiset synteettiset värjäysaineet. Positiivisesti varautuneita värjäysaineita käytetään negatiivisesti varautuneihin kuituihin (villa, silkki, nailon, akryylikuidut).

Pesusooda - Kts.sooda

PIGMENTTIVÄRIT ovat orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä, jotka eivät liukene veteen. Niitä käytetään paljon kankaanpainannassa.

Plumbous acetate kts. lyijyasetaatti

Poltettu kalkki kts. kalkki

PONCEAU-VÄRIAINEET villan värjäykseen käytetyt atsoväriaineet. Happamalla glaubersuolaa sisältävällä värikylvyllä saatiin aikaan keltaisia, kellanpunaisia ja verenpunaisia värejä

Potash kts. kaliumkarbonaatti

Potaska kts. kaliumkarbonaatti

Potassium carbonate kts. kaliumkarbonaatti

Potassium ferricyanide kts. kaliumferrisyanidi

Potassium ferrocyanide kts. kaliumferrosyanidi

Prussian red kts. kaliumferrisyanidi

Prussiate kts. ferrosyanidi

Prussiate of potash kts. kaliumferrosyanidi

PURETTAMINEN tarkoitetaan värjättävän tekstiilin käsittelyä erilaisilla metallisuoloilla, jotta väriaine kiinnittyisi kuituun. Puretusaine estää värin irtoamista kankaasta ja eri puretusaineiden avulla saadaan aikaiseksi myös erilaisia värisävyjä. Jotkut kasvivärit - esimerkiksi monet sammalet ja jäkälät - eivät tarvitse lainkaan puretusaineita. Jos puretusaineita on liikaa, langat voivat haurastua.
Nykyään suositeltavia puretusaineita ovat aluna ja rautasulfaatti. Saatavilla, mutta ei suositeltu: kuparisulfaatti, tinakloridi. Aiemmin luonnonvärjäyksessä käytettiin laajasti myös mm. lyijy- ja kromisuoloja.
Metallisuolojen käytön voi jossain määrin korvata esikäsittelemällä kuitu tanniineilla (sellukuidut) tai oksaalihapolla (proteiinikuidut).

Purettamisen apuaineina on käytetty myös muita aineita, jotka eivät sellaisenaan ole puretusaineita (vaikka joissakin teksteissä niin väitetäänkin), mm.:
glaubersuola SUOLA
etikka HAPPO (viimeisessä huuhteluvedessä kirkastaa sävyjä)
parkkihappo, tanniini HAPPO
natriumkloridi (suola)a
ammoniakki EMÄS / ALKALI
sooda EMÄS / ALKALI
ruokasooda EMÄS / ALKALI
urea EMÄS / ALKALI
jne.

Pyrogallushappo, pyrogalloli (C₆H₆O₃) valmistetaan gallushappoa kuumentamalla.

Pöytäsuola - Kts. natriumkloridi

Quicklime kts. kalkki

Rautasulfaatti, rauta(II)sulfaatti: tummentaa värejä (n.2% tekstiilin painosta); lisätään värjäyksen loppuvaiheessa (max. n. 15-20min). Toimii parhaiten sellukuitujen yhteydessä. Liian pitkä rautakylpy haurastuttaa villalankoja.

REAKTIIVIVÄRIT eivät kiinnity kankaan pintaan niinkuin useimmat väriaineet, vaan niistä tulee osa kankaan molekyylejä. Kiinnittyvät pysyvästi selluloosaan. Liukenee veteen reagoi selluloosa- ja valkuaisainekuitujen kanssa ja muotostaa lujan sidoksen. Käytetään etenkin pellavan, puuvilla, ja viskoosin värjäykseen ja painantaan. Ei kestä happoja.

Red prussiate of potash kts. kaliumferrisyanidi

Rikki, tulikivi (S) (brimstone, sulfur, sulphur). Rikki on hajuton, mutta poltettuna syntyy haisevaa rikkidioksidia (SO₂).

Rikkihappo, vitrilliöljy, vihtrilliöljy (H₂SO₄). Voimakkaasti syövyttävä, veteen täysin liukeneva epäorgaaninen neste. Käytetty värjäyksessä, mm. Saxon Green -värin ja muiden indigopohjaisten väriaineiden valmistamiseen. Käytetään edelleen väriaineiden valmistamiseen.
Vihtrilliöljy (oil of vitriol) -nimitys tulee siitä, että ennen rikkihappoa valmistettiin polttamalla rauta(II)sulfaattiheptahydraattia (vihreä vihtrilli) tai kupari(II)sulfaattipentahydraattia (sininen vihtrilli). Näin syntyi vettä ja rikkitrioksidia, jotka reagoidessaan muodostivat öljymäistä rikkihappoa.

RIKKIVÄREJÄ (mustaa ja tummansinistä) käytetään etenkin teollisuusväreinä. Joskus ne ovat edullisempia kuin reaktiivivärit.

RIKKIKYYPIVÄRIT ovat rikkivärien ja kyyppivärien välimuoto: ne eivät liukene veteen, niillä värjätään kuten kyyppiväreillä. Värit ovat sameita.

Rind, kuori; käytetään useiden kovien hedelmien kuorista, mutta myös esim. sitruunan kuoresta

Roman alum, Roman allum on alunaa, jota aikanaan valmistettiin Tolfassa lähellä Roomaa. Alunassa oli punertava sävy, koska siinä oli pieni määrä rautaoksidia.

Rouen green kts. espanjanvihreä

Ruokasooda on natriumvetykarbonaattia (NaHCO₃). Sitä käytetään yleisesti ruoanlaitossa ja leivonnassa. Huom.! Ruokasooda on eri aine kuin (emäksisempi) sooda! Katso myös leivinjauhe.

Sal ammoniac, sal-ammoniac on ammoniumkloridia eli salmiakkia kts. ammoniumkloridi

Sal mirabilis kts. natriumsulfaatti

Salmiakki kts. ammoniumkloridi

Salpietari kts. typpihappo

Salt - Kts. natriumkloridi (suola)

Salt green kts. espanjanvihreä

Salt of Saturn kts. lyijyasetaatti

Sammuttamaton kalkki kts. kalkki

Sammutettu kalkki kts. kalsiumhydroksidi

Shima (jap.) kuvioraidoitus

Sievesi kts. typpihappo

Silver nitrate kts. hopeanitraatti

Sininen aluna - kts. - kuparisulfaatti

Sininen vitrioli – kts. , sulfaatti

Sitruunahappo on orgaaninen happo. Sitä on käytetty erityisesti lakkakirvalla värjättäessä apuna voimakkaamman värin saamiseen.

Slaked lime kts. kalsiumhydroksidi

Soda ash - Kts.sooda

Sodium bicarbonate - Kts.ruokasooda

Sodium carbonate - Kts.sooda

Sodium chloride - Kts. natriumkloridi (suola)

Sooda (pesusooda) eli natriumkarbonaatti (Na₂CO₃) on emäksinen hiilihapon natriumsuola, emäs. Muutamista puisista ja kuivatetuista värikasveista väri irtoaa paremmin, jos pH:n nostaa soodan avulla; värin irrottamisen jälkeen liemen voi useimmissa tapauksissa palauttaa neutraaliksi tai hieman happamaksi etikan tai sitruunahapon avulla. Soodalla voi vaikuttaa myös väriin, esim. bresiljapuun se muuttaa punaisesta vaaleanpunaiseksi. Jos villaa värjätään emäksiseksi muutetussa liemessä (ei suositeltavaa!), sen pitää tapahtua kylmävärjäyksenä tai hyvin matalassa lämpötilassa, koska kuuma+emäs on hyvin vahingollinen yhdistelmä villalle. Monet väriaineet, joiden sävyä muutetaan soodalla, ovat niin alttiita pH-muutoksille, että jos pH:ta yritetään laskea värjäyksen jälkeen villalle suotuisaksi hieman happaman puolelle, muuttuu myös väri. Siksi soodan ei kannata käyttää värisävjen muuttamiseen enää värjäysvaiheessa. Huom.! Sooda on eri aine kuin ruokasooda!

Spirits of salt kts. suolahappo

SOLMUVÄRJÄYS kangas solmitaan tai siihen tehdään langalla tiukkoja solmuja. Väri ei pääse imeytymään tiukasti solmittuihin kohtiin.

Sugar of lead kts. lyijyasetaatti

Sulfaatti - rikkihapon suola (vitrioli, vitrilli, vihtrilli)kts. rikkihappo

Sulfur, sulphur kts. rikki

Sulfuric acid kts. rikkihappo

Suola - Kts. natriumkloridi

Suolahappo (acidum salis, muriatic acid, hydrochloric acid) HCl on voimakkaasti syövyttävä vahva happo, vetykloridin vesiliuos.

SUORAVÄRIT ovat atsovärejä. Niillä voi värjätä purettamatta puuvillaan tai selluloosakuituja. Väriaineista ne ovat yksinkertaisimpia, mutta värin pesunkesto ei ole hyvä.

Surihaku (jap.) vaatteisiin lisätään kultailua tai hopeointia

Table salt - Kts. natriumkloridi (suola)

Tanner's bark, tanners bark, tanbark - termi voi viitata mihin tahansa parkkina käytettyyn puun kuoreen, mutta joissakin vanhoissa resepteissä se viittaa pääasiassa tammen kuoreen, ja joskus mädäntyneeseen tammen kuoreen, jotka sisältävät paljon tanniineja.

Tanniini = parkkihappo; aine, jota on käytetty nahkojen parkitsemiseen. Nahka parkitaan eli käsitellään tanniineilla, jotta se muuttuisi muun muassa säilyvämmäksi ja käsiteltävämmäksi. Tanniinia voi käyttää myös värjäämisessä korvaamaan puretusaineina käytettyjä metallisuoloja. Tanniinit soveltuvat etenkin selluloosakuitujen purettamiseen. Tanniineja esiintyy useissa kasveissa, mutta sitä löytyy erityisen paljon esim. joidenkin puiden kuorista. Eurooppalaisista puista etenkin tammi on ollut tärkeä tanniinin lähde, ja se onkin antanut nimensä tanniinille (lat. tannum = tammen kuori). Tanniinit ovat flavonoideja, jotka myös värjäävät voimakkaasti. Tanniinia löytyy vaihtelevia määriä myös mm. viinistä, teesta, metsämarjoista, granaattiomenasta...

Tartaric acid kts. viinihappo

Tinakloridi: kirkastaa keltaisia, punaisia ja oransseja (n.2% tekstiilin painosta, alunaesipuretuksella n.1%); vaatii käyttäjältä suojautumista; liian suuri määrä tuhoaa langan. Ei suositeltavaa värjäyksessä enää nykypäivänä. Vältettävä päästämistä ympäristöön.
Tina(II)kloridia on käytetty väriaineiden valmistuksessa orgaanisessa synteesissä pelkistimenä. Sillä on E-koodi [E512], mutta Suomessa sen käyttö on sallittu vain säilykeparsassa.

Tulikivi kts. rikki

Typpihappo (sievesi, salpietarihappo) (latina aqua fortis) HNO₃ on väritön, voimakkaasti syövyttävä happo ja vahva hapetin.

Urea eli virtsa-aine. Teolliseen käyttöön sitä valmistetaan synteettisesti, ja se itseasiassa oli ensimmäinen synteettisesti valmistettu orgaaninen yhdiste (1828). Nykyistä synteettistä ureaa käytetään laajalti teollisuudessa - myös mm. kosmetiikassa erityisesti kasvovoiteissa. Synteettinen urea on valkoista kiteistä jauhetta, joka haisee ammoniakille. Se liukenee veteen. Ureaa on käytetty jonkin verran myös värien valmistuksessa ja värjäyksessä. Ennen kuin synteettinen urea ja ammoniakki tulivat saataville, värjäykseen (ja mm. villan muokkaukseen) käytettiin ihmisiltä kerättyä virtsaa.

Valkoinen vitrioli – sinkkisulfaatti kts. sulfaatti

Vaskenruoste kts. espanjanvihreä

VAT-väriaineet eli kyyppiväriaineet, erityisesti puuvillan värjäykseen sopivat väriaineet. Värjäämisen jälkeen tekstiili altistetaan ilmalle, jolloin värjäysaine hapettuessaan muuttuu liukenemattomaan muotoon.

Verdigris kts. espanjanvihreä

Wihreäaluna, vihreä aluna kts. rautasulfaatti, sulfaatti

Vihreä vitrioli kts. rautasulfaatti, sulfaatti

Vihteröljy kts. rikkihappo

Vihtrilli kts. sulfaatti

Vihtrilliöljy kts. rikkihappo

Viinihappo eli 2,3-dihydroksibutaanidihappo on orgaaninen happo, jota löytyy esim. viinirypäleistä. Viinihappoa käytetään värisävyjen muuttamiseen, ja se antaa hieman erilaisia sävyjä kuin viinikivi. Viinihappo toimii erityisesti eläinkuitujen kanssa ja sitä ei juurikaan käytetä sellukuitujen värjäyksessä.

VIINIKIVI on orgaaninen happo, kaliumbitartraattia (kaliumvetytartraattia KHC₄H₄O₆) (latina cremor tartari, englanti cream of tartar). Joskus viinipullon pohjalla esiintyvät pienet kiteet, jotka ovat vaarattomia, mutta tuntuvat suussa soralta. Harmaanruskea, vaikeasti liukeneva suolamassa saostuu viinitynnyriin rypälemehun käymisen yhteydessä. Viinikiveä on mm. leivinjauheissa. Teollisesti viinikiveä käytetään mm. peittausaineena värjäyksessä. Saattaa muuttaa lopputuloksen väriä, erityisesti se voimistaa punaisten värien punaisuutta. Kokenillivärjäyksessä ohjeissa mainitaan usein viinikiven käyttäminen värjäyksessä, koska se muuttaa värin fuksiasta punaiseksi. Värjäyksessä viinikivi myös auttaa väriä kiinnittymään tasaisesti. Viinikivi toimii erityisesti eläinkuitujen kanssa ja sitä ei juurikaan käytetä sellukuitujen värjäyksessä.

Vitrioli kts. sulfaatti
Sininen vitrioli – kuparisulfaatti
Vihreä vitrioli – ferrosulfaatti, rautasulfaatti
Valkoinen vitrioli – sinkkisulfaatti

Yellow prussiate of potash kts. kaliumferrosyanidi

Yuzen (jap.) vahaestomenetelmä käsin maalauksessa