-

Värjäys: sienet ja käävät

[englanti mushroom(s) · latina fungi]

Suomessa sienilajeja on noin 3000-4000. Niistä joitakin satoja voidaan käyttää värjäystarkoituksiin.

Historia

Sienillä on herkuteltu jo muinaisessa Egyptissä - jopa siinä määrin, että ne olivat faaraoiden herkkua, maallikoiden ei sallittu syötäviin sieniin koskea. Sieniherkut on tunnettu läpi maailman. Mm. Kiinassa sieniä käytettiin myös lääketieteellisiin tarkoituksiin jo n. 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua - sumerilaisten mainitaan käyttäneen sieniä lääketieteellisiin tarkoituksiin jo 2900 eaa. Varmasti joidenkin sienten hallusinogeeniset ominaisuudetkin tunnettiin jo varhain. Sienten viljely aloitettiin viimeistään 1800-luvulla, vaikkakin epämääräisten tietojen mukaan jo Ludvig XIV aloitti sienten viljelyn Pariisin lähellä sijaitsevissa luolissa. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 1707 ranskalainen de Tournefort kuvasi ensimmäisenä tavan, jolla voitaisiin onnistuneesti viljellä sieniä ja pian sen jälkeen sienet alkoivat kasvaa Pariisin ympärysluolissa. Suurin osa lähteistä mainitsee varmaksi tietoksi 1870-luvun, jolloin sienten viljely viimeistään alkoi Ranskassa - ja sieltä viljelykeinot levisivät pian Brittein saarille.

Koska sienet ovat olleet niin hyvin tunnettuja läpi historian, voisi olettaa, että myös niiden värjäävät ominaisuudet olisi tunnettu, mutta niistä löytyy vain vähäisiä merkintöjä historiallisissa dokumenteissa. Sienivärejä on pienessä määrin käytetty monessa kulttuurissa kautta aikojen, mutta silti sieniä ei koskaan ole alettu 'viljellä' värjäystarkoituksiin, eikä sienivärien merkitystä tunnettu ainakaan silloin, kun kasvivärikauppa oli suurimmillaan. Jopa kasvitieteilijät välttelivät sienien luokittelemista - mm. Linnaeus nimitti sienten luokittelua vastenmieliseksi tehtäväksi. Vuonna 1526 Grete Herbal -teoksessa sienet jaettiin kahteen tyyppiin, niihin, jotka ovat kuolemaksi ja tappavat syöjänsä ja niihin, jotka eivät ole (one ... is deadly and slayeth them that eateth them;... and the other doth not). Vasta 1820-luvulla Elies Fries kehitteli käyttökelpoisen luokittelun. Jotkut vanhoista lähteistä ovat hyvin epätarkkoja, sillä usein fungi / fungus -viittaus on saattanut tarkoittaa myös jäkäliä.

Sienten nimeäminen kertoo paljon niiden käytön merkityksestä. Tieteellisten nimien antaminen kertoo sienten tunnettavuuden lisäksi myös siitä, kuinka kiinnostavana sienet on nähty tieteen silmissä (ja kuten yllä mainittiin, sienet eivät ole kiinnostaneet tutkijoita kovin paljon). Kansankielessä nimi on annettu kaikelle tarpeelliselle tai sellaiselle, mikä on tarpeen erottaa muista - ja esimerkiksi kasveihin verrattuna sieniä on kansankielessä nimetty melko vähän. Suomi-lehden (1854) artikkelista Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 saadaan jonkinlainen käsitys siitä, miten sieniä on nimetty, vaikka itse artikkeli koskeekin vain yhtä paikkakuntaa.

Sienä- ja känsä-kasvuja, joita on kyllä monen sukuisia ja laisia, tunnetaan ja eroitetaan aivan harvat erityisillä nimillä. "Kärväsensienällä" {Agaricus muscarius) on nimensä, mutta kaikkia muita sen kokoisia sanotaan paljaastansa "sieniksi" vaan; vähäisiä ja ohukaisia kutsutaan "Madonlakeiksi." "Kuukusenmuna" (Lycoperdon hovista) nimitetään kypsänä "tuhkuriksi." "Paranpaska" {Aethalium fiavum) on myös tuttu. — Känsäin eli kääpäin (Boletus) eri nimet seuraavat puita, joissa kukin lai kasvaa, ja ovat niinmuodoin Kuusen-, Koivun-, Lepän-, Haavan-,Raidan- ja muun kääpää: Pakuria tunnetaan kahta laia, nimittäin Koivun- ja Lepän-pakuri.

Ruotsissa sienet tosin mainittiin jo vanhimmassa värjäyskirjassa 1720: Johan Linder(s): Svenska Färgekonst ja jopa sitä ennen kirjoitettuja, 1600-luvulta peräisin olevia sienivärjäysohjeita on löydetty Tanskasta.

Monet 1800-luvun (lähinnä englantilaiset) lehti- ja tietosanakirja-artikkelit yms. mainitsevat mm. että muinaisessa Egyptissä tunnettiin sienivärjäys (sen tarkemmin määrittelemättä). Venäjällä sienillä värjääminen on tunnettu kauan. Edinburgh Journal of Medical Science vuodelta 1826 kirjoittaa: The Russians have long employed in dyeing, those Boleti which change to a blue colour on being cut; and the Kamtscnatdales are in the daily habit of intoxicating themselves with the fly agaric (Amanita Muscaria).

Vain kaksi sientä on tunnettu värjäämiseen viittaavalla latinalaisella nimellään tinctorius (tinctoria): Pisolithus tinctorius eli hernekuukunen (nykyään Pisolithus arrhizus) ja Pohjois-Amerikan intiaanien tuntema Echinodontium tinctorium. Vielä 1940-luvulla, kun sodanaikaisessa Ranskassa tutkittiin mahdollisuutta valmistaa sienivärjäysaineita, löydettiin vain muutamia lajeja: okrakääpä, pulkkosienet ja joitakin homesieniä. Vasta 1970- ja 1980 -luvuilla sienivärjäys nousi suurempaan tietoisuuteen kasvivärjäreiden joukossa. Yleisesti ensimmäisenä hyvänä sienivärjäysoppaana pidetään Miriam Ricen ja Dorothy Beebeen kirjaa Mushroom's for Color, joka ilmestyi 1980.

Monissa seitikeissä on antrakinoneita, kaksoisantrakinoneita ja vastaavia väriaineita. Veriseitikkien väriaineita ovat mm. endokrosiini, dermosybiini, dermorubiini ja dermoluteiini. Tatit sisältävät kolmea keskenään samantyyppistä väriainetta: keltaista kserokomihappoa, keltaista variegaattihappoa ja ruskeaa atromentiinihappoa. Joissakin tateissa on myös bovinonia, gyrosyaniinia ja grevilliinejä.

Sieniä
Agaricus silvasticus Tapion herkkusieni beige, roosa, ruskea
Boletopsis Sudenkäävät
grisea Sudenkääpä | vihreä leucomelaenaMäyränkääpä | harmaa, ruskea
Boletus Kivitatit | boletus
appendiculatus
edulis Herkkutatti king boletus keltainen, vihreä
elegans > Suillus grevillei
pinophilus Männynherkkutatti pine bolete kellertävät, vihreät, oranssit
satanas (eastwoodii) Piruntatti satan's bolete
Bulgaria inquinans Pikiliimakka | ruskea
Cantharellus Vahverot
cibarius Kanttarelli
clavatus | pig ears
infundiduliformis
Chalciporus piperatus äikätatti keltaiset, oranssit
Clavariadelphus truncatus Töppönuijakas violetti
Comphus clavatus Pölkkysieni violetti
Coprinus comatus Suomumustesieni | shaggy mane
Cortinarius Seitikit
armillatus Punavyöseitikki |punertavat, harmaat
cinnamomeus | oranssi
croceus | beige, oranssi, keltainen
gentilis Kangasmyrkkyseitikki | kellertävät
malicorius | keltaoranssi
uliginosus | vaaleanoranssi
violaceus Violettiseitikki | sininen, violetti
Veriseitikit kts. Dermocybe
Cystoderma granulosum Ruosteryhäkäs beige, roosa, ruskeankeltainen
Dermocybe Veriseitikit
cinnabarina Heloseitikki |punaoranssi
cinnamomea Kaneliseitikki |oranssi, ruskea
cinnamomeobadia Sahramiseitikki |oranssi, ruskeanpunainen
cinnamomeolutea Keltahelttaseitikki |rusehtavankeltainen
croceifolia Keltahelttaseitikki |oranssi
malicoria Tulihelttaseitikki |oranssi, punainen
phoenicea Hurmeseitikki |punainen, ruskea, oranssi
sanguinea Veriseitikki |kirkkaat punaiset, luonnonmusta
semisanguinea Verihelttaseitikki |oranssi, oranssinpunainen, luonnonmusta, violetti
uliginosa Viitaseitikki |roosa
Echinodontium tinctorium | punainen
Fomes Käävät | bracket fungus
fomentarius (Polyporus fomentarius) Taulakääpä | devil's hoofnail, touchwood fungus ruskea, oranssi
Fomitopsis pinicola Kantokääpä beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat
Gomphidius glutinosus Limanuljaska ruskeat, oliivinväri
Gymnopilus Karvalakit keltaiset, vihreät, ruskeat, harmaat
penetrans Kangaskarvalakki
spectabilis
Hapalopilus Käävät
rutilans Okrakääpä cinnamon bracket violetti, purppuranmusta, punaruskea
Hydnellum Orakkaat
aurantiacum Oranssiorakas |vihreä
caeruleum |ruskea, vihreä, sininen
ferrugineum Ruosteorakas |ruskea, vihreä
geogenium Rikkiorakas |vihreä, harmaa
peckii Karvasorakas |ruskea, vihreä
suaveolens Tuoksuorakas |ruskea, vihreä
Hydrocybe Vahakkaat
Hydgrocybe miniata |harmaa, beige, ruskea, vihreä
Hydrocybe punicea (Hygrophorus punicus) Punikkivahakas |keltainen, oranssi
Hygrophorus conica Kartiovahakas |harmaa, beige, ruskea, vihreä
Hygrophorus hypothejus Hallavahakas |ruskea, keltainen
Hygrophoropsis aurantiaca Valevahvero
Hygrophorus Metsävahakkaat
coccinea punavahakas | scarlet hood, scarlet waxcap
conica Kartiovahakas | parrot mushroom
hypothejus Hallavahakas | herald of the winter
miniata Mönjävahakas | vermilion waxcap
punicea Punikkivahakas | crimson waxcap, scarlet waxcap
Hypholoma Lahokat
fasiculare Kitkerälahokka | sulphur tuft rusehtavat, harmaa
sublateritium Punalahokka |keltaiset, vihreät
Hypomyces chrysospermus Tatinriesa keltaiset, vihreät, ruskeat
Inonotus Käävät | bracket fungus
Inonotus hispidus |vihreät, keltaiset, ruskeat
Inonotus radiatus Lepänkääpä |beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat
Ischnoderma benzoinum Tervakääpä beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat
Janthinobacterium lividum (bakteeri) violetti
Lactarius Rouskut oranssi
deliciosus Männynleppärousku
deterrimus Kuusenleppärousku |harmaankeltainen
Monascus (homesieni) punainen (keltainen)
Paxillus
atrotomentosus (atromentosus) Samettijalka |ruskea, sininen, keltainen, harmaanvihreä
involutus Ruskea pulkkosieni |ruskea, oranssi, ruskeankeltainen, vihreänkeltainen
Phaeolus Karhunkäävät
schweinitzii
Pökkelökääpä (Piptoporus betulinus) | beige, keltainen, ruskea, harmaa
Sysikääpä (Phellinus nigricans) | kellertävä
Phellodon Orakkaat
niger Mustaorakas | sinivihreät, vihreät
tomentosus Ryytiorakas | vaaleanruskeat, sinivihreät, vihreät
Käävät (Polyporus)
Taulakääpä (Fomes fomentarius (Polyporus fomentarius)) | beiget, keltaiset, ruskeat, harmaa
Karvavyökääpä (Trametes hirsuta syn. Polypyros hirsutus)
Rikkikääpä (Laetiporus sulphureus syn. Polypyros sulphureus) | keltainen
(Polypyros tinctorius)
Pholiota Helokat
flammans Tulihelokka |keltainen, ruskea, vihreä
incarnata
squarrosa Pörhösuomuhelokka |keltainen, vihreä
Piptoporus betulinus (Ungulina betulina) Pökkelökääpä beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat
Pisolithus azhirus (tinctorius) Hernekuukunen [dyemaker's (false) puffball, dyeball] ruskea
Polyporus Käävät polypor
fomentarius (Fomes fomentarius) Taulakääpä | beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat
hirsutus
sulphureus |keltainen
tinctorius
Ramaria Haarakkaat
apiculata Piikkikärkihaarakas | violetti
pallida | sininen
Sarcodon Suomuorakkaat
imbricatus Kuusensuomuorakas | ruskeat, vihreät, harmaat
squamosus Männynsuomuorakas | siniset, vihreät, harmaat, ruskeat, roosa
Suillus Voitatit
bovinus Nummitatti Jersey cow fungus, bovine bolete fungus keltaiset, oranssit
gravillei Lehtikuusentatti Greville's bolete, larch bolete beiget, oranssit, vihreät
luteus Voitatti pine fungi beige, oranssit, harmaat
variegatus Kangastatti velvet bolete fungus, variegated bolete fungus keltaiset, vihreät
Thelephora Silokat
palmata Löyhkäsilokka | rusehtava, oliivi, sininen
Tricholoma/ Tricholompsis rutilans Purppuravalmuska keltainen, ruskea, musta
Ustilago esculenta | käyttöä kosmeettisena väriaineena
Xerocomus Samettitatit
badius Ruskotatti |keltaiset, vihreät
chrysenteron Ruututatti |vihreät, ruskeat
subtomentosus Ruututatti |keltaiset, vihreät, oranssit
Lähteitä / lukemista
Bessette, Arleen Rainis & Alan, E. The Rainbow Beneath My Feet. A Mushroom Dyer's Field Guide. Syracuse University Press, New York 2001
Dibben, Martyn Mushroom Mania...Is it for you?. LORE 3, 1984
Gelbert, Doug Mushroom Museum [PageWise, Inc, mdmd.essortment.com/mushroommuseum_rgaw.htm | 080704]
Lundmark, Hjördis & Marklund, Hans Färgsvampar & svampfärgning. Motagg bokförlag, 2018.
Rice, Miriam C. Mushroom's for Color. Mad River Press Inc. 1980
Rostmark, Susanne Färga ullgarn med svampar. Umeå Universitet - Resurscentrum för Kemi i Skolan [school.chem.umu.se/Experiment/P103 | 080704]
Sundström, Carla & Erik Sienivärjäys. Otava, Keuruu 1983
Sundström, Erik Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä. Kustannus-Mäkelä, Karkkila 2003
Tetri, Anna-Karoliina Sienivärjäys. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2013
Flora Celtica - Fungi [rbg-web2.rbge.org.uk/celtica/fungi/fungi.htm | 080704]
Svampbok [www.nrm.se/kbo/svampbok/welcome.html.se | 080704]