Värjäys: sienet ja käävät

[englanti mushroom(s) · latina fungi]

Suomessa sienilajeja on noin 3000-4000. Niistä joitakin satoja voidaan käyttää värjäystarkoituksiin.

Historia

Sienillä on herkuteltu jo muinaisessa Egyptissä - jopa siinä määrin, että ne olivat faaraoiden herkkua, maallikoiden ei sallittu syötäviin sieniin koskea. Sieniherkut on tunnettu läpi maailman. Mm. Kiinassa sieniä käytettiin myös lääketieteellisiin tarkoituksiin jo n. 2000 vuotta ennen ajanlaskun alkua - sumerilaisten mainitaan käyttäneen sieniä lääketieteellisiin tarkoituksiin jo 2900 eaa. Varmasti joidenkin sienten hallusinogeeniset ominaisuudetkin tunnettiin jo varhain. Sienten viljely aloitettiin viimeistään 1800-luvulla, vaikkakin epämääräisten tietojen mukaan jo Ludvig XIV aloitti sienten viljelyn Pariisin lähellä sijaitsevissa luolissa. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 1707 ranskalainen de Tournefort kuvasi ensimmäisenä tavan, jolla voitaisiin onnistuneesti viljellä sieniä ja pian sen jälkeen sienet alkoivat kasvaa Pariisin ympärysluolissa. Suurin osa lähteistä mainitsee varmaksi tietoksi 1870-luvun, jolloin sienten viljely viimeistään alkoi Ranskassa - ja sieltä viljelykeinot levisivät pian Brittein saarille.

Koska sienet ovat olleet niin hyvin tunnettuja läpi historian, voisi olettaa, että myös niiden värjäävät ominaisuudet olisi tunnettu, mutta niistä löytyy vain vähäisiä merkintöjä historiallisissa dokumenteissa. Sienivärejä on pienessä määrin käytetty monessa kulttuurissa kautta aikojen, mutta silti sieniä ei koskaan ole alettu 'viljellä' värjäystarkoituksiin, eikä sienivärien merkitystä tunnettu ainakaan silloin, kun kasvivärikauppa oli suurimmillaan. Jopa kasvitieteilijät välttelivät sienien luokittelemista - mm. Linneaus nimitti sienten luokittelua vastenmieliseksi tehtäväksi. Vuonna 1526 Grete Herbal -teoksessa sienet jaettiin kahteen tyyppiin, niihin, jotka ovat kuolemaksi ja tappavat syöjänsä ja niihin, jotka eivät ole (one ... is deadly and slayeth them that eateth them;... and the other doth not). Vasta 1820-luvulla Elies Fries kehitteli käyttökelpoisen luokittelun. Jotkut vanhoista lähteistä ovat hyvin epätarkkoja, sillä usein fungi / fungus -viittaus on saattanut tarkoittaa myös jäkäliä.

Sienten nimeäminen kertoo paljon niiden käytön merkityksestä. Tieteellisten nimien antaminen kertoo sienten tunnettavuuden lisäksi myös siitä, kuinka kiinnostavana sienet on nähty tieteen silmissä (ja kuten yllä mainittiin, sienet eivät ole kiinnostaneet tutkijoita kovin paljon). Kansankielessä nimi on annettu kaikelle tarpeelliselle tai sellaiselle, mikä on tarpeen erottaa muista - ja esimerkiksi kasveihin verrattuna sieniä on kansankielessä nimetty melko vähän. Suomi-lehden (1854) artikkelista Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853 saadaan jonkinlainen käsitys siitä, miten sieniä on nimetty, vaikka itse artikkeli koskeekin vain yhtä paikkakuntaa.

Sienä- ja känsä-kasvuja, joita on kyllä monen sukuisia ja laisia, tunnetaan ja eroitetaan aivan harvat erityisillä nimillä. "Kärväsensienällä" {Agaricus muscarius) on nimensä, mutta kaikkia muita sen kokoisia sanotaan paljaastansa "sieniksi" vaan; vähäisiä ja ohukaisia kutsutaan "Madonlakeiksi." "Kuukusenmuna" (Lycoperdon hovista) nimitetään kypsänä "tuhkuriksi." "Paranpaska" {Aethalium fiavum) on myös tuttu. — Känsäin eli kääpäin (Boletus) eri nimet seuraavat puita, joissa kukin lai kasvaa, ja ovat niinmuodoin Kuusen-, Koivun-, Lepän-, Haavan-,Raidan- ja muun kääpää: Pakuria tunnetaan kahta laia, nimittäin Koivun- ja Lepän-pakuri.

Ruotsissa sienet tosin mainittiin jo vanhimmassa värjäyskirjassa 1720: Johan Linder(s): Svenska Färgekonst ja jopa sitä ennen kirjoitettuja, 1600-luvulta peräisin olevia sienivärjäysohjeita on löydetty Tanskasta.

Monet 1800-luvun (lähinnä englantilaiset) lehti- ja tietosanakirja-artikkelit yms. mainitsevat mm. että muinaisessa Egyptissä tunnettiin sienivärjäys (sen tarkemmin määrittelemättä). Venäjällä sienillä värjääminen on tunnettu kauan. Edinburgh Journal of Medical Science vuodelta 1826 kirjoittaa: The Russians have long employed in dyeing, those Boleti which change to a blue colour on being cut; and the Kamtscnatdales are in the daily habit of intoxicating themselves with the fly agaric (Amanita Muscaria).

Vain kaksi sientä on tunnettu värjäämiseen viittaavalla latinalaisella nimellään tinctorius (tinctoria): Pisolithus tinctorius eli hernekuukunen (nykyään Pisolithus arrhizus) ja Pohjois-Amerikan intiaanien tuntema Echinodontium tinctorium. Vielä 1940-luvulla, kun sodanaikaisessa Ranskassa tutkittiin mahdollisuutta valmistaa sienivärjäysaineita, löydettiin vain muutamia lajeja: okrakääpä, pulkkosienet ja joitakin homesieniä. Vasta 1970- ja 1980 -luvuilla sienivärjäys nousi suurempaan tietoisuuteen kasvivärjäreiden joukossa. Yleisesti ensimmäisenä hyvänä sienivärjäysoppaana pidetään Miriam Ricen ja Dorothy Beebeen kirjaa Mushroom's for Color, joka ilmestyi 1980.

Monissa seitikeissä on antrakinoneita, kaksoisantrakinoneita ja vastaavia väriaineita. Veriseitikkien väriaineita ovat mm. endokrosiini, dermosybiini, dermorubiini ja dermoluteiini. Tatit sisältävät kolmea keskenään samantyyppistä väriainetta: keltaista kserokomihappoa, keltaista variegaattihappoa ja ruskeaa atromentiinihappoa. Joissakin tateissa on myös bovinonia, gyrosyaniinia ja grevilliinejä.

Sieniä

Agaricus silvasticus Tapion herkkusieni beige, roosa, ruskea

Boletopsis Sudenkäävät

grisea Sudenkääpä | vihreä leucomelaenaMäyränkääpä | harmaa, ruskea

Boletus Kivitatit | boletus

appendiculatus
edulis Herkkutatti king boletus keltainen, vihreä
elegans > Suillus grevillei
pinophilus Männynherkkutatti pine bolete kellertävät, vihreät, oranssit
satanas (eastwoodii) Piruntatti satan's bolete

Bulgaria inquinans Pikiliimakka | ruskea

Cantharellus Vahverot

cibarius Kanttarelli
clavatus | pig ears
infundiduliformis

Chalciporus piperatus äikätatti keltaiset, oranssit

Clavariadelphus truncatus Töppönuijakas violetti

Comphus clavatus Pölkkysieni violetti

Coprinus comatus Suomumustesieni | shaggy mane

Cortinarius Seitikit

armillatus Punavyöseitikki |punertavat, harmaat
cinnamomeus | oranssi
croceus | beige, oranssi, keltainen
gentilis Kangasmyrkkyseitikki | kellertävät
malicorius | keltaoranssi
uliginosus | vaaleanoranssi
violaceus Violettiseitikki | sininen, violetti
Veriseitikit kts. Dermocybe

Cystoderma granulosum Ruosteryhäkäs beige, roosa, ruskeankeltainen

Dermocybe Veriseitikit

cinnabarina Heloseitikki |punaoranssi
cinnamomea Kaneliseitikki |oranssi, ruskea
cinnamomeobadia Sahramiseitikki |oranssi, ruskeanpunainen
cinnamomeolutea Keltahelttaseitikki |rusehtavankeltainen
croceifolia Keltahelttaseitikki |oranssi
malicoria Tulihelttaseitikki |oranssi, punainen
phoenicea Hurmeseitikki |punainen, ruskea, oranssi
sanguinea Veriseitikki |kirkkaat punaiset, luonnonmusta
semisanguinea Verihelttaseitikki |oranssi, oranssinpunainen, luonnonmusta, violetti
uliginosa Viitaseitikki |roosa

Echinodontium tinctorium | punainen

Fomes Käävät | bracket fungus

fomentarius (Polyporus fomentarius) Taulakääpä | devil's hoofnail, touchwood fungus ruskea, oranssi

Fomitopsis pinicola Kantokääpä beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat

Gomphidius glutinosus Limanuljaska ruskeat, oliivinväri

Gymnopilus Karvalakit keltaiset, vihreät, ruskeat, harmaat

penetrans Kangaskarvalakki
spectabilis

Hapalopilus Käävät

rutilans Okrakääpä cinnamon bracket violetti, purppuranmusta, punaruskea

Hydnellum Orakkaat

aurantiacum Oranssiorakas |vihreä
caeruleum |ruskea, vihreä, sininen
ferrugineum Ruosteorakas |ruskea, vihreä
geogenium Rikkiorakas |vihreä, harmaa
peckii Karvasorakas |ruskea, vihreä
suaveolens Tuoksuorakas |ruskea, vihreä

Hydrocybe Vahakkaat

Hydgrocybe miniata |harmaa, beige, ruskea, vihreä
Hydrocybe punicea (Hygrophorus punicus) Punikkivahakas |keltainen, oranssi
Hygrophorus conica Kartiovahakas |harmaa, beige, ruskea, vihreä
Hygrophorus hypothejus Hallavahakas |ruskea, keltainen

Hygrophoropsis aurantiaca Valevahvero

Hygrophorus Metsävahakkaat

coccinea punavahakas | scarlet hood, scarlet waxcap
conica Kartiovahakas | parrot mushroom
hypothejus Hallavahakas | herald of the winter
miniata Mönjävahakas | vermilion waxcap
punicea Punikkivahakas | crimson waxcap, scarlet waxcap

Hypholoma Lahokat

fasiculare Kitkerälahokka | sulphur tuft rusehtavat, harmaa
sublateritium Punalahokka |keltaiset, vihreät

Hypomyces chrysospermus Tatinriesa keltaiset, vihreät, ruskeat

Inonotus Käävät | bracket fungus

Inonotus hispidus |vihreät, keltaiset, ruskeat
Inonotus radiatus Lepänkääpä |beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat

Ischnoderma benzoinum Tervakääpä beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat

Janthinobacterium lividum (bakteeri) violetti

Lactarius Rouskut oranssi

deliciosus Männynleppärousku
deterrimus Kuusenleppärousku |harmaankeltainen

Monascus (homesieni) punainen (keltainen)

Paxillus

atrotomentosus (atromentosus) Samettijalka |ruskea, sininen, keltainen, harmaanvihreä
involutus Ruskea pulkkosieni |ruskea, oranssi, ruskeankeltainen, vihreänkeltainen

Phaeolus Karhunkäävät

schweinitzii

Pökkelökääpä (Piptoporus betulinus) | beige, keltainen, ruskea, harmaa

Sysikääpä (Phellinus nigricans) | kellertävä

Phellodon Orakkaat

niger Mustaorakas | sinivihreät, vihreät
tomentosus Ryytiorakas | vaaleanruskeat, sinivihreät, vihreät

Käävät (Polyporus)

Taulakääpä (Fomes fomentarius (Polyporus fomentarius)) | beiget, keltaiset, ruskeat, harmaa
Karvavyökääpä (Trametes hirsuta syn. Polypyros hirsutus)
Rikkikääpä (Laetiporus sulphureus syn. Polypyros sulphureus) | keltainen
(Polypyros tinctorius)

Pholiota Helokat

flammans Tulihelokka |keltainen, ruskea, vihreä
incarnata
squarrosa Pörhösuomuhelokka |keltainen, vihreä

Piptoporus betulinus (Ungulina betulina) Pökkelökääpä beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat

Pisolithus azhirus (tinctorius) Hernekuukunen [dyemaker's (false) puffball, dyeball] ruskea

Polyporus Käävät polypor

fomentarius (Fomes fomentarius) Taulakääpä | beiget, keltaiset, ruskeat, harmaat
hirsutus
sulphureus |keltainen
tinctorius

Ramaria Haarakkaat

apiculata Piikkikärkihaarakas | violetti
pallida | sininen

Sarcodon Suomuorakkaat

imbricatus Kuusensuomuorakas | ruskeat, vihreät, harmaat
squamosus Männynsuomuorakas | siniset, vihreät, harmaat, ruskeat, roosa

Suillus Voitatit

bovinus Nummitatti Jersey cow fungus, bovine bolete fungus keltaiset, oranssit
gravillei Lehtikuusentatti Greville's bolete, larch bolete beiget, oranssit, vihreät
luteus Voitatti pine fungi beige, oranssit, harmaat
variegatus Kangastatti velvet bolete fungus, variegated bolete fungus keltaiset, vihreät

Thelephora Silokat

palmata Löyhkäsilokka | rusehtava, oliivi, sininen

Tricholoma/ Tricholompsis rutilans Purppuravalmuska keltainen, ruskea, musta

Ustilago esculenta | käyttöä kosmeettisena väriaineena

Xerocomus Samettitatit

badius Ruskotatti |keltaiset, vihreät
chrysenteron Ruututatti |vihreät, ruskeat
subtomentosus Ruututatti |keltaiset, vihreät, oranssit