-

Mesopotamia



Muinainen Mesopotamia, Kaksoisvirranmaa, sijoittuu suurinpiirtein nykyisen Irakin alueelle Etu-Aasiaan, Eufratin ja Tigrisin väliin. Paikalla oli muinoin mm. sumerien, babylonialaisten, akkadien ja assyrialaisten valtakunnat.

Babylonia, Assyria, Akkad, Sumeria
taide
värit ja symboliikka
väriaineet ja pigmentit
pukeutuminen ja värjäys
ehostus, kosmetiikka

[Katso myös: Värinimiä: kuolleet kielet (akkadin kieli, sumeri)]

Babylonia

Suuruutensa aikana Babylonia rajoittui lännessä Välimereen saakka, pohjoisessa Assyriaan (joka myös oli aiemmin osa Babyloniaa). Babyloniassa luonnonvoimia palvottiin jumalina; uskontoon liittyi myös astrologia ja babylonialaiset mm. selvittivät planeettojen ja kuun kiertoradat. Babylonialaisen kulttuurin loivat sumerilaiset, jotka väistyivät seemiläisen kansan tieltä noin 3000 eaa - minkä jälkeen Babyloniaa hallitsivat vuoroin eri kansat. Tunnetuin Babylonialaisista valtiaista lienee laistaan tuttu Hammurabi, joka hallitsi Babyloniaa 1900-luvulla eaa. Myöhemmin Babylonia oli välillä itsenäinen, välillä Assyrian vallan alla. Babylonian pääkaupunki Babylon (hepr. Babel) oli koristelias ja rikas kaupunki, joka rappeutui persialaisten valloituksen jälkeen 500-luvulla eaa. Babylon tunnettiin mm. valtavasta Babelin tornista (Mardukin temppelin osa) ja riippuvista puutarhoistaan (yksi maailman seitsemästä ihmeestä).

Leonard Woolleyn johdolla toiminut englantilaisamerikkalainen retkikunta kaivoi Urissa (muinainen babylonialainen kaupunki, nykyinen rauniokumpu Tall al Muqayyar Irakissa) esiin mm. kuninkaanhautoja 3000-luvulta eaa, joista löytyi mm. 74 ihmisuhria ja paljon kulta-aarteita. Samainen retkikunta löysi myös n. vuoteen 2600 eaa ajoitetun punaisen villapalan, joka on värjätty värimataralla (Rubia tinctoria).

Assyria

Assyria oli alunperin babylonialaisten vasallivaltio (n. 1850-600), joka irtaantui Babyloniasta noin vuonna 1100 eaa. Assyrialla oli hyvin organisoitu ja vahva armeija. 600-luvulla assyrialaiset valloittivat Egyptin ja tekivät Ninivestä pääkaupunkinsa. Suuruutensa aikana Assyrian valtias Asarhaddon rakennutti uudelleen Babylonin. Assyrian viimeinen kuningas Assurbanibal rakennutti Niniveen suuren kirjaston, jonka kokoelmista on säilynyt noin 20 000 savitaulua.

Akkad

Akkad oli akkadien asuttama seemiläinen valtakunta Babyloniassa noin 2600-2400 eaa; myöhemmin Akkad sulautui Babyloniaan ja Assyriaan.

Sumeria

Sumeria oli ensimmäinen Mesopotamian voimakkaista sivilisaatioista (3500-2300 eaa). Sumerilaisten tiede ja taide oli korkealle kehittynyttä. Sumerilaiset panostivat kaupunkiyhteiskuntiin ja armeijoihin, jonka avulla he kykenivät säilyttämään suurvallan aseman. Uskonto oli suuri osa valtion järjestyksen ylläpitoa ja temppelit olivat kaupunkien keskuksia. Myös sumerilainen taide korosti etupäässä näitä sumerilaisille tärkeitä asioita: sotilaallista voimaa sekä uskontoa (mm. patsaita tehtiin vain uskonnollisiin tarkoituksiin). Palatsien koristelu tuli vasta Assyrian aikana.

taide

Mesopotamian eri kulttuurien taide on hyvin samantapaista; erityisen huomattavaa alueella oli rakennustaide. Mesopotamiassa käytettiin samantapaista secco -tekniikkaa kuin Egyptissäkin, mutta joitakin merkkejä on, että myös fresko-tekniikkaa käytettiin. Sumerilaisen taiteen muodon valitsi ympäristö. Puun ja kiven puuttuessa veistäjien piti keksiä muuta - esimerkiksi terrakottasaven ja tiilien käyttö taiteessa ja käytännön arkkitehtuurissa. Noin 3000 eaa sumerilaiset ja babylonialaiset polttivat tiiliä auringossa ja rakensivat niistä palatseja ja temppeleitä. Assyrialaiset ja uusbabylonialaiset rakensivat yhä suurempia rakennuksia; he taisivat tiilen lasituksen. Rakennusten koristeluun käytettiin seinämaalausten lisäksi reliefiveistoksia, lasitettuja fajanssipaneeleita ja mosaiikkeja.

Rakennustaiteen ohella myös muu keraaminen taide oli korkealle kehittynyttä. Mesopotamiassa keramiikassa käytettiin erilaisia lasituksia ja maalattu kiiltävä keramiikkakoristelu levisi Mesopotamiasta myös muualle, mm. Egyptiin.

symboliikka

Tarina Baabelin tornista on kiehtonut taiteilijoita vuosisatojen ajan. Sen kerrotaan olleen Babyloniassa sijainnut pyramidi, joka kuului osana Mardukin temppeliin. Sitä käytettiin mm. tähtitieteelliseen havainnointiin. Torni mainitaan myös Raamatussa, Mooseksen ensimmäisessä kirjassa. Tarinan mukaan torni rakennettiin savesta ja sen seitsemän kerrosta muodostivat kurkottuivat yhteensä yhdeksänkymmenen metrin korkeuteen. Tornin kerrosten kerrotaan joidenkin lähteiden mukaan olleen eri värisiä ja ne symboloivat itsessään seitsemää planeettaa.
Myös Urista on löytynyt samantyyppisen tornin jäänteitä. Huomattavin Urin temppeliraunioista on kuunjumala Nannan temppeli (n. 2300 eaa), jonka torni (zikkurat) on hyvin säilynyt. Sen kerrotaan olleen noin 60 metriä pitkä, noin 45 leveä ja noin 21 metriä korkea. Siinä oli neljä tiilikerrosta, joista alin oli musta, ylin punainen. Katolla sijaitsi sininen temppeli. Ensimmäisen, mustan kerroksen on arvelty symboloineen alamaailmaa, maan alaista; toisen, punaisen kerros maata; sinisen temppelin, jossa kultainen katto, taivasta aurinkoineen.

värit yleisesti

punainen
Assyrialaisille verenpunainen oli täydenkuun symbolinen väri. Assyrialaiset uhrasivat punaiseksi maalatuissa temppeleissä punahiuksisia ihmisiä punaiselle planeetalle.

sininen
Babylonialaisten tärkein jumala oli Marduk, jonka pääpyhäkössä Babylonin Esagila-temppelissä sijaitsi seitsentasanteinen torni (Baabelin torni). Marduk kantoi sinistä viittaa, jossa oli hopeisia tähtiä.

väriaineet ja pigmentit

Babyloniassa pigmenttejä valmistettiin suuria määriä jo 3000 eaa. Väripigmentit mustia pigmenttejä lukuunottamatta koostuivat lähes täysin mineraaliväreistä.

Mustaa saatiin bitumista, hiilestä ja noesta (lamppumusta). Mesopotamian aikaisista patsaista on löytynyt jälkiä sekä hiilestä että luumustasta.

valkoinen
Valkoista saatiin kalkista.


punainen
Punaista saatiin luonnon rautaoksideista.
sininen
Sinisenä käytettiin mm. mineraalista jauhettua atsuriittia sekä keinotekoisesti valmistettua egyptinsinistä.

vihreä
Vihreää saatiin malakiitista.
keltainen
Keltaisia ja ruskeita saatiin okrista.

ruskea
Keltaisia ja ruskeita saatiin okrista.

pukeutuminen ja värjäys

Alueelta on löytynyt noin 600-luvulle eaa ajoittuva savitaulu, jossa kuvataan imitaatiopurppuran valmistus matarasta ja indigosta. Kirjoitus kuuluu vanhimpiin tunnettuihin värjäysohjeisiin.

Noin vuoteen 2500 eaa sumerilaiset pukeutuivat lampaannahkaan, sen jälkeen vaatteet alettiin kutoa taui huovuttaa villasta. Sekä miehet että naiset käyttivät erilaisia koristeita vaatteidensa koristeina. Babylonialaiset ja assyrialaiset kehittivät sumerilaisten käyttämästä puvusta hieman hienostuneemman. Sekä miehet että naiset pukeutuivat kahteen yhdestä kappaleesta valmistettuun vaatteeseen, tunikaan ja huiviin (shaaliin). Kirkas- ja voimakasväriset villaiset huivit koottiin paikalleen leveillä vöillä. Kankaat olivat kirkkaita ja runsaasti koristeltuja.

Puretusaineina käytettiin mm. alunaa, ureaa ja rautasuoloja.

Mesopotamiassa tunnettiin todennäköisesti myös tekstiilipainamisen taito.

musta
Mustaa saatiin tammenterhoista ja äkämistä (Quercus).

punainen
Jo vuodelta 2600 eaa (noin) on löydetty värimataralla (Rubia tinctoria) värjätty villapala.

violetti, purppura
Halpaa violettia valmistettiin sekoittamalla punaista ja sinistä.

Nykyisen Syyrian alueella sijaitsevasta Ugaritin samatakaupungista (nyk. Ras Shamra) on löydetty murskattuja purppurakotiloita (Murex), jotka ajoittuvat noin vuosiin 1450-1365 eaa. Alueelta on löydetty myös tärkeitä monilla muinaisitämaisilla kielillä kirjoitettuja nuolenpääkirjoitustauluja ja varhaisella länsiseemiläisellä aakkosmuodolla kirjoitettuja tekstejä. Tyyrian purppura oli jo ennen antiikin aikaa kallis luksusväri.

Assyyrialais-babylonialaisessa tabletissa 600-luvulta eaa on ohjeita imitaatiopurppuran tekemiseen - kaksi resepteistä neuvoo käyttämään mataraa (Rubia tinctoria) ja indigoa (Indigofera).

sininen
Sinistä saatiin paikallisesta, Indus-joen varrallakin kasvavasta indigokasvista (Indigofera tai värimorsingosta Isatis tinctoria) joka myös tunnettiin.

keltainen
Keltaista saatiin mm. väriohdakkeesta (Carthamus tinctoria) sekä väriresedasta (Reseda luteola). Myös kurkuma (Curcuma longa) tunnettiin Mesopotamiassa.

kosmetiikka

Sumeriassa miehet ajettiin kaljuksi. Sekä miehet että naiset käyttivät peruukkeja kuten muinaisessa Egyptissäkin. Sekä babylonialaiset että assyrialaiset kasvattivat hiuksensa pitkäksi ja kiharsivat ne; irtohiuksia lisättiin omien hiuksien sekaan tarpeen vaatiessa. Hiuksiin käytettiin erilaisia hajusteita ja öljyjä (sekä miehet että naiset) ja hiukset värjättiin mustaksi. Miehet kasvattivat myös pitkät kiharretut parrat.

[Lue lisää kosmeettisista väreistä]

Lähteitä / lukemista
Bilgrami, Noorjehan Ajrak Cloth From The Soil of Sindh [tufs.ac.jp/common/fs | 15VII05]
Gayhart, Robert B The Ancient Practical Arts [hilltop.bradley.edu/~rbg | 15VII05]