Pigmentit

Kuuluisin luolamaalauspaikka lienee Ranskassa. Sattumalta vuonna 1940 löydetyn Lascauxin luolan maalaukset ajoittuvat paleoliittiselle kaudelle n. ajalle 15 000 eaa. Maalauksia tutkimalla on päästy jyvälle luolamaalareiden välineistä ja tekniikoista. Ajan ihmisillä oli käytössään kolme perusväriä: punainen, keltainen (ruskea) ja musta. Punaiset, ruskeat ja keltaiset värit saatiin limoniitista ja hematiitista (okrat ja siennat). Musta saatiin mangaanimineraaleista tai hiilestä.
[Lisää esihistoriasta]

1400-1500 -luvuilla Venetsia oli pigmenttikaupan keskus. Venetsia menetti otteensa vasta 1600-luvulla.
[Lisää renessanssista]

Vuosien 1780 ja 1860 välissä edistys pigmenttien kehittelyssä oli valtavaa, pigmenttien synteettisten versioiden kehittelyn lisäksi löydettiin myös täysin uusia pigmenttejä. Suurimmat keksinnöt tehtiin Ranskassa, Englannissa ja Saksassa.
[Lisää valistuksen aikakaudesta]

Maapigmenttejä on yleisesti saatavilla neljästä erityyppisestä rautamineraalista: hematiitista (punainen), limoniitista (keltainen ja ruskea - okrat, siennat ja umbrat), sideriitti ja magnetiitti (Fe₃O₄).

Tämä taulukko kertoo, missä paikassa milloinkin jokin pigmentti on tullut tutuksi / otettu käyttöön. Noin 1700-luvulta lähtien voidaan lukea, missä maassa mikäkin pigmentti on keksitty; voidaan olettaa, että synteettisten värien aikakaudella ainakin länsimaissa uudet keksinnöt otettiin käyttöön aluksi muutaman vuosikymmenen viiveellä - ja mitä lähemmäksi nykypäivää tullaan, sitä nopeammin.

	POHJOIS- JA KESKI-EUROOPPA	VÄLIMEREN ALUE Kreikka, muin. Rooma, Italia	LÄHI-ITÄ JA EGYPTI, AFRIKKA	KAUKO-ITÄ JA OSEANIA Kiina, Japani, Intia	POHJOIS-AMERIKKA	ETELÄ-AMERIKKA

-4000 eaa	35 000 -20 000 eaa musta hiili mangaanimusta (pyrolusiitti) kalkki liitu punainen okra hematiitti, punamulta keltaokra (limoniitti) umbra sienna n. 15 000 eaa kaoliini (Lascaux)		Länsi-Afrikka: 35 000 -20 000 eaa musta hiili mangaanimusta (pyrolusiitti) kalkki punainen okra hematiitti, punamulta keltaokra (limoniitti) umbra sienna 6500-5700 eaa Catal hyk: musta hiili mangaanimusta (pyrolusiitti) kalkki punainen okra hematiitti, punamulta keltaokra (limoniitti) umbra sienna atsuriitti n. 5000 eaa Egypti: amatsoniitti malakiitti krysokolla fluoriitti hematiitti sinooperi n. 3500 - 2000 eaa fritta egyptinsininen	10000- n.2100 Kiina: merkkejä värien käytöstä (keramiikka)

4000-2000 eaa	Suomi: punamulta (esim. Astuvansalmi)	4000 eaa Välimeren alue: · keitettyä puunmahlaa sekoitettiin tärpättiin (='pihkamaalit') · alkoholi juomana ja kasvimaalien ohenteena · vesiohenteisia kasviuutteita tunnettiin	Mesopotamia: bitumi Mesopotamia: hiili Mesopotamia: lamppumusta Mesopotamia: kalkkivalkoinen Mesopotamia: punainen okra Mesopotamia: atsuriitti Mesopotamia: malakiitti 3500 eaa Egypti: vesi- ja kalkkipohjaiset värit 3100 eaa Egypti ja Mesopotamia: egyptinsininen 3000 eaa Egypti: orpimentti Egypti: atsuriitti (kuparilasuuri) Egypti: mönjä Egypti: liuskevalkoinen Egypti: keinotekoinen sinooperi Egypti: kalkkimaali (tunnettiin varmasti jo aiemmin?) 2650 eaa Egypti: norsunluumusta	4000 eaa Kiina: vesi- ja lakkapitoiset maalit; Ning-Po -lakka (Rhus vernicflua) lamppumusta 3000 eaa Intia: maininta kasviväreistä käsikirjoituksessa 2500 eaa Egypti: hematiitti sineteissä Kiina: kobolttisininen (keramiikka)

2000-501 eaa		1000 eaa Foinikia: mönjä Rooma: espanjanvihreä (verdigris/vertigris) 700-l eaa kupariresinaatti etruskit: punainen rautaoksidi etruskit: fritta	2000-l eaa Assyrian alue (viimeistään) luonnonsinooperi 1500-1000 eaa realgaari 1300-l eaa Egypti (viimeistään): kipsi orpimentti napolinkeltainen (lasite)	Kiina: lyijyvalkoinen sinooperi rautaoksidipunainen mönjä malakiitti okra

500-1 eaa		Rooma, Kreikka: bisteri luonnonsinooperi (viimeistään) auripigmentum (orpimentti; viimeistään) n. 500 eaa Rooma: smaltti 400-l eaa Rooma, Kreikka: lyijyvalkoinen Rooma, Kreikka: kivimusta Kreikka: grafiitti Kreikka: norsunluumusta 300-l eaa Rooma, Kreikka: norsunluumusta (Elephantium) keinotekoinen sinooperi liuskevalkoinen (viimeistään) 100 eaa Rooma: pompeijinsininen		100-l eaa Kiina: synteettinen punainen lyijy

0-500	I vuosisata lohikäärmeenveri (viimeistään)	300-l Rooma: kermes	300-l Kiina (todennäköisesti): keinotekoinen sinooperi 400-l Aasia: intiankeltainen			n. 250 mayat: keltaiset ja ruskeat okrat terre verte luonnon punainen rautaoksidista umbra hiili

501-1000	[ultramariini (Lapis lazuli)]		600-700-l Afganistan: 1. jäljet ultramariinista pigmenttinä 700-800-l arabit: keinotekoinen sinooperi	500-600-l Intia (viimeistään): mönjä mica orpimentti kalkki indigo Kerria kermes 700-l Kiina (viimeistään): keinotekoinen sinooperi 800-900-l Kiina (viimeistään): malakiitti 900-1000-l Kiina: atsuriitti ultramariini		700-l Mayat: maya-sininen

1001-1399	1100-l ultramariinin käyttö vakiintui; etenkin pohjoisessa Euroopassa 1200-l keinotekoinen sinooperi		1200-l Persia: ultramariini	1000-1100-l Intia: ultramariini

1400-1499	smaltti	Italia: mustaliitu käyttöön		1400-l Intia: intiankeltainen (persialaisilta)

1500-1599	keinotekoinen mustaliitu Englanti: grafiittisuikalekynät	keinotekoinen mustaliitu

1600-1699	napolinkeltainen (viimeistään) 1620-l - 1646 kupariresinaatin I tunnettu ohje 1657 Englanti: synteettinen kuparikarbonaatti 1687 Saksa: keinotekoinen sinooperi (märkävalmistusprosessi)

1700-1799	Valmisvärien yleistyminen bremeninvihreä 1704 Saksa: preussinsininen / ensimmäinen synteettinen epäorgaaninen pigmentti; tästä katsotaan pigmenttiteollisuuden saaneen alkunsa 1700-l puoliväli bisteri 1758 napolinkeltainen käyttöön 1700-l loppu Saksa: seepia 1775 Ruotsi: scheelenvihreä 1775 Itävalta: kobolttiarsenaatti 1780 kobolttivihreä 1797 Egyptian mummy - ensimmäinen merkintä pigmentistä Englanti: intiankeltainen

1800-1899	litolipunainen kremsinvalkoinen kuninkaankeltainen vandykeruskea venetsianpunainen Itävalta: schweinfurtinvihreä Saksa: vaalea kobolttivioletti karmiinilakka 'caeruleum' - seruliini 1800-1809 Ranska: thenardinsininen Ranska: sinkkikeltainen schweinfurtinvihreä, 1814 kaupalliseen tuotantoon Ranska: bariumkromaatti kromioksidivihrea 1810-1819 Ranska: jodipunainen jodipunainen kadmiumoranssi kadmiumkeltainen (taiteilijavärinä 1829) 1820-1829 kadmiumoranssi Ranska: ultramariini 1830-1839 blanc fixe koboltinkeltainen kobolttivihreän (1780) tuotanto alkoi intiankeltainen (Englantiin Intiasta strontiumkeltainen Ranska: kromioksidihydraattivihreä Ranska: viridiini Winsor and Newton: Chinese white 1840-1849 litoponi kadmiumkeltainen [PY35] kadmiumsitruuna [PY37] Saksa: antimonipunainen Ranska: sinkkivalkoinen öljyväreihin Ranska: litoponi [PW5] Englanti: kadmiumkeltaisen ja -oranssin kaupallinen valmistus Skotlanti: sinkkikeltaisen kaupallinen valmistus 1850-1859 syaniinisininen bremeninsininen magenta fuksiini Ranska: koboltinkeltainen taiteilijaväri esiteltiin Ranska: kobolttivioletti Englanti: mauve, I synteettinen väriaine (aniliini) ensimmäinen atsoväri (Witt & Caro) 1860-1869 aniliinisininen metyylivioletti kromivihreä (?) bismarckinruskea aniliinimusta viridiini taiteilijaväreihin Ranska: hofmanninvioletti Saksa: alitsariinikarmiini Saksa: Nürnbergin violetti 1870-1879 titaanivalkoinen Englanti: mangaanimusta Englanti: mangaaniruskea Englanti: litoponi (Orrin valmistusmenetelmä) [PW5] Ranska(?): metyylivihreä Ranska(?): 'Cachou de Laval' - ruskea Ranska(?): metyylisininen Saksa: I indigosynteesi (Bayer) Saksa: ultramariinivioletti 1880-1889 Rhodam B benzopurpuriini parapunainen kongopunainen tartrasiinikeltainen taiteilijan normaaliväriluettelossa: kremsinvalkoinen, sinkkivalkoinen, kadmiumkeltainen (3 sävyä), intiankeltainen, tumma ja vaalea napolinkeltainen, okra ja siena (luonnollinen ja poltettu), punaokra ja muut rautaoksidivärit, grafiitti, krappilakka, umbra, sinooperi, kobolttisininen, ultramariinisininen, pariisinsininen, kromioksidivihreä, maavihreä, norsunluumusta ja viinimusta Sveitsi: Kern & Sandoz Sveitsi: Bindschedler & Busch > Gesellschaft fr Chemische Industrie Basel 1890-1899 Diamine Green B (ensimmäinen vihreä atsoväri) indantronivärit Sky Blue FF grafiittia alettiin tehdä keinotekoisesti vidalinmusta Direct Black E Saksa: kadmiumpunainen [PR108]				1860-1869 USA: kaasumusta / hiilimusta (vesiväreihin; laajempaan käyttöön 1884)

1900-	1900-1909 mangaanisininen Saksa: indantroniväriaineet (BASF), toluidiinipunainen (Badilsche Company), tioindigopunainen, kadmiumpunainen 1910-1919 Saksa: I. G. Farben (1914-) Sveitsi: Basler IG (1918-1950): Ciba, Geigy, Sandoz 1920-1929 Saksa: litolipunainen, indigosoli 0 (Baeyer & Sunder), lyijy(II)syanidi 1930-1939 Skotlanti: ftalosininen, monastraalisininen 1940-1949 Saksa: ortolanvioletti (BASF) Sveitsi: Gesellschaft fr Chemische Industrie Basel > Ciba 1950-1959 Englanti: Procion M - ensimmäinen reaktioväri (ICI) 1960-1969 1970-1979 Sveitsi: Ciba + Geigy > Ciba-Geigy Ltd. 1980-1989 1990-1999 Sveitsi: Ciba-Geigy Ltd. > Ciba				1910-1919 USA: titaanivalkoinen 1920-1929 USA: kadmiumpunainen-litoponi [PR108:1 ?] USA: litoponi (titanoitu) [PW5]