Värinkeräilijän pieni käsikirja -sarja
Nimi sen kertoo: Värinkeräilijän pieni käsikirja -sarjan kirjat voi lukea tietokirjoina väristä, mutta taiteen tekijälle ja harrastajille ne toimivat myös työvälineenä: kirjoihin keräillään värejä. Kirjat koostuvat aukeamista, joissa toisella sivulla kerrotaan väristä ja toinen sivu on varattu värinäytteille, joita lukija voi halutessaan kirjaan koota. Kirjasarjan eri osissa värejä lähestytään eri näkökulmista: ensimmäisessä osassa teemana ovat Yleiset pigmentit, toisessa osassa Tunnetut sävyt ja sekoitukset ja kolmannessa Kielletyt ja kelvottomat. (Kirjasarjan tulevissa osissa kerrotaan mm. historiallisista väreistä, kasviperäisistä väriaineista, mineraaleista valmistetuista väreistä jne.)
I - Yleiset pigmentit
ISBN 978-952-68471-2-2
Jyväskylä 2023
II - Tunnetut sävyt ja sekoitukset
ISBN 978-952-68471-3-9
Jyväskylä 2024
III - Kielletyt ja kelvottomat
ISBN 978-952-68471-4-6
Jyväskylä 2025
Kaikki kirjat:
Teksti, ulkoasu ja taitto: Päivi Hintsanen
Kustantaja: Coloria.net d:sgn
120 sivua, sisus mustavalkoinen, pehmeäkantinen, kierresidonta
Kirjan koko 18 x 11cm
Jyväskylän yliopistopaino
Kirjojen esittelyt ja tilauslomake osoitteessa:
paivihintsanen.fi/varinkerailija
I - Yleiset pigmentit
Värinkeräilijän pieni käsikirja I esittelee lyhyesti viitisenkymmentä yleistä taiteilija- ja harrastajaväreistä löytyvää yksittäistä pigmenttiä. Kirjaan on koottu nimenomaan tämän päivän pigmenttejä. Monet historialliset väriaineet ovat aika lailla kadonneet taiteilijoiden paleteilta myrkyllisyytensä, huonon valonkestonsa tai muiden epäedullisten ominaisuuksiensa vuoksi. Tällaisia pigmenttejä ovat muun muassa lyijyvalkoinen ja muut lyijyvärit, sinooperi, espanjanvihreä, kromikeltainen ja useat raskasmetalliyhdisteet. Niitä ei tästä kirjastakaan löydy. Mutta pienien kansien väliin on silti saatu mahtumaan niin ikivanhoja pigmenttejä kuin niitä parin vuosikymmentä sitten syntyneitäkin, jotka ovat jo vakiintuneet taiteilijakäyttöön!
Korjaukset / Värinkeräilijän pieni käsikirja I
Pah! Ensimmäisiin painoksiin oli päässyt livahtamaan muutama painovirhepaholainen! Muutaman kirjoitus- ja tekstinkäsittelyvirheen lisäksi myös pari ihan asiavirhettä:
- s. 25 Kinakridonivioletti PV19/PR192: Tekstissä mainitaan myyntinimien yhteydessä PR102 » pitäisi olla tietenkin PR192 (korjattu toiseen painokseen)
- s. 45 Ftalovihreä YS (yellow shade) on tietenkin keltaiseen eikä siniseen taittuva pigmentti (korjattu toiseen painokseen)
- s. 103 PR39 on yksi diatsopunaisista, eikä realgaari. Realgaarilla ei ole omaa C.I.-numeroa. Joissakin lähteissä on mainittu, että se jakaa saman (keltaisen pigmentin) PY39-numeron orpimentin kanssa. PR39 on yksi diatsopunaisista. (Korjattu neljänteen painokseen)
Yleiset pigmentit - linkit esittelysivulle
Alta löytyy linkit kirjassa esiteltyjen väriaineiden esittelysivuille. Etenkin vanhemmista pigmenteistä löytyy Coloriasta enemmän tietoa kuin mitä painetun kirjan yhdelle sivulle sai mahtumaan, uudemmista ei juurikaan enempää - mutta tieto täydentyy jatkuvasti.
II - Tunnetut sävyt ja sekoitukset
Värinkeräilijän pieni käsikirja II esittelee lyhyesti viitisenkymmentä värisävyä ja sävynimeä sekä kahdesta tai useammasta pigmentistä valmistettuja värisekoituksia, jotka ovat tulleet tunnetuksi omalla nimellään. Olen valikoinut kirjaan sellaisia sävyjä ja sekoituksia, jotka esiintyvät taidevärien valikoimissa yleisesti tai jotka ovat olleet saatavilla pitkään – tai sekä että. Kirjasta löytyy mm. karmiinin, laivastonsinisen, beigen ja kanariankeltaisen historiaa.
Tunnetut sävyt ja sekoitukset - linkit esittelysivulle
Alta löytyy linkit kirjassa esiteltyjen sävyjen ja sekoitusten esittelysivuille - jos niillä on sellainen! Kaikkia kirjan sävyjä ja sekoituksia ei löydy vielä Coloria-sivustolta - mutta tieto täydentyy jatkuvasti.
III - Kielletyt ja kelvottomat
Värinkeräilijän pieni käsikirja III esittelee viisikymmentä myrkyllistä, huonosti valoa kestävää tai sävynsä muuttavaa tai muutoin ominaisuuksiltaan epäkelpoa väriainetta. Näihin kuuluvat taidehistoriassa hyvinkin tärkeät pigmentit, kuten lyijyvalkoinen, sinooperi, kromikeltainen ja myrkynvihreät arseenipigmentit sekä muutamia tuntemattomammiksi jääneitä väriaineita.
Pigmenttien mukana kulkee hurjia ja välillä makaabereitakin tarinoita - ja muistutus siitä, että kannattaa ottaa selvää, millä maalaa.
Kirjan idea on sama kuin aiemmissakin osissa, mutta värinäytesivut ovat vain niiden pigmenttien kohdalla, joita on edelleen vapaasti ostettavissa tai joiden nimellä myydään sävyvärejä, muiden pigmenttien kohdalla tilaa on omille muistiinpanoille.
Kielletyt ja kelvottomat - linkit esittelysivulle
Alta löytyy linkit kirjassa esiteltyjen pigmenttien esittelysivuille - jos niillä on sellainen! Kaikkia kirjan sävyjä ja sekoituksia ei löydy vielä Coloria-sivustolta - mutta tieto täydentyy jatkuvasti.
Esittelysivulinkin lisäksi toinen linkki 📄 vie aineen kemikaalikorttiin, josta voi lukea lisätietoa kemikaalin ominaisuuksista ja käsittelystä. Linkit menevät sivuston ulkopuolelle, joko ILO.org, PubChem, ECHA tai ECHAchem -sivuille. (Kaikille väriaineille ei löytynyt kemikaalikorttia.)
Ekstrat
Värinäytesivut
Voit ladata ja printata itsellesi ilmaiseksi lisää värinäytesivuja, joita voit käyttää, kun kirjan sivut täyttyvät, tai joihin voit täyttää näytteitä niistä pigmenteistä tai sävyistä, jotka eivät kirjasta löydy. (Huomaa, että monet edulliset mustesuihkeprintterit eivät tee vedenkestävää jälkeä, joten muste kotiprinteissä saattaa levitä. Jos käytät nestemäisiä värejä, printtaa laserprintterillä tai ota mustesuihketulosteesta valokopioita.)
I Yleiset pigmentit
Lataa värinäytesivu pdf
Lataa värinäytesivu pdf / harmaa tausta valkoisille pigmenteille
II Tunnetut sävyt ja sekoitukset
III Kielletyt ja kelvottomat
Lataa värinäytesivu pdf
Lataa värinäytesivu pdf / harmaa tausta valkoisille pigmenteille
Tarkista omien väriaineittesi pigmentit!
Väriaineen pigmenttinumero löytyy useimmin maaliaineista usein tuubeista tai pöntöistä, akvarellinapeista niiden paperivyötteestä tai rasian kannesta. Puukynissä pigmenttitietoja on vain hyvin harvoin painettuna kynään itseensä, mutta niitäkin löytyy värikartoista. Jos väripakkauksen mukana ei ole värikarttaa, valmistajan sivulla yleensä sellainen löytyy ainakin laadukkaimmista väriaineista. Edullisemmista harrastajatason väreistä pigmenttitietoja ei yleensä löydy.
Erinomainen apu on Artistpigments.org -sivu, jossa on yli
Tutustu pigmenttien kemikaalikortteihin
Valitettavasti tiedon haku on yllättävän hankalaa. Pigmenttejä ja väriaineita koskevat tiedot ovat hajallaan ja usein tietokannoista pitää etsiä tietoa CAS-numerolla, joka on eri kuin yleensä pigmenttipakkauksissa lukevat tunnukset (C.I.-numerot).
Kansainväliset kemikaalikortit (ICSC, International Chemical Safety Cards) on Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sekä Euroopan Komission yhteistyöprojekti. Kemikaalikortit ovat suomeksi, mutta läheskään kaikkia pigmenttejä ei tietokannasta löydy. chemicalsafety.ilo.org
ECHAchem on Euroopan kemikaalitietokanta. Sivu on englanninkielinen.